Uutiset

Lääkärit ilman rajoja boikotoi humanitaarisen avun superkokousta – "vain hyviä aikomuksia"

Maailman humanitaarisen avun konferenssi ei vaadi riittävästi valtioilta sitoutumista kansainvälisten lakien noudattamiseen, kritisoi järjestö.
MSF:n henkilökuntaa valmistautumassa ebolahoitoon Liberiassa. (Kuva: CDC Global / Athalia Christie / CC BY 2.0)

Avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja on ilmoittanut vetäytyvänsä toukokuun lopulla pidettävästä maailman humanitaarisen avun konferenssista. Sen mukaan kokous ei tule puuttumaan katastrofitilanteissa tapahtuviin kansainvälisten lakien loukkauksiin tai nykyisiin valtaviin humanitaarisen avun tarpeisiin, vaan siellä tullaan näkemään vain "hyviä aikomuksia" samaan aikaan, kun järjestelmälliset rikkomukset siviilejä kohtaan jatkuvat.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin koolle kutsuma, historian ensimmäinen maailman humanitaarisen avun konferenssi pidetään 23.–24.5 Istanbulissa. Sen tarkoituksena on muun muassa "elvyttää sitoutuminen inhimillisyyteen ja humanitaaristen periaatteiden universaaliuuteen". Taustalla on viimeaikaisten kriisien kärjistyminen, mikä on johtanut muun muassa humanitaarisen avun ennätysmäiseen rahapulaan sekä keskusteluun siitä, pitäisikö koko järjestelmä uudistaa.

MSF on osallistunut konferenssivalmisteluihin, mutta eilen se julkaisi kannanoton, jonka mukaan se ei tule osallistumaan koko tapahtumaan. Sen mukaan ei ole enää toivoa siitä, että kokous puuttuisi humanitaarisen avun heikkouksiin etenkään konflikti- tai epidemiatilanteissa. Sen mukaan kokouksessa pitäisi vahvistaa humanitaarisen toiminnan suojelemista ja varmistaa esimerkiksi avustustoimijoiden pääsy katastrofialueille, mutta sen sijaan kokous uhkaa tehdä humanitaarisesta avusta osan laajempaa kehitysagendaa, mikä ei auta uhreja.

Järjestö muistuttaa, että viime vuonna 75:tä sen tukemaa tai pyörittämää sairaalaa pommitettiin, mikä rikkoo sodan kansainvälisiä sääntöjä. Lisäksi siviileitä pommitettiin muissa olosuhteissa myös Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa ja Afganistanissa. Myös Eurooppaan tulevien siirtolaisten ja pakolaisten kohtelu on sen mukaan epäinhimillistä.

Aiemmin tällä viikolla järjestö kritisoi YK:n turvallisuusneuvostoa, jonka pysyvistä jäsenistä osa on sekaantunut terveyskeskuksiin tehtyihin iskuihin.

Järjestö kritisoi myös kokouksen epämääräisiä aikomuksia "pitää yllä normeja" ja "lopettaa tarpeet". Kokouksessa tehtävien lupausten ei-sitova luonne myös tarkoittaa, että harvat toimijat sitoutuvat mihinkään, mihin ne eivät jo aiemmin ole sitoutuneet, se huomauttaa.

Uutistoimisto Reutersin haastattelema kokouksen edustaja Herve Verhoosel kertoo olevansa pettynyt MSF:n päätökseen. Hänen mukaansa kokous olisi nimenomaan mahdollisuus muun muassa suojella siviileitä sekä lisätä kansainvälisten lakien noudattamista.

Kokoukseen on määrä tulla noin 5 000 osanottajaa. Reutersin mukaan vasta 80 maata on varmistanut osallistumisensa kokoukseen, mutta toiveissa on, että 120 maata tulisi mukaan.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

katastrofiapukonflikti Lääkärit ilman rajoja

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen