Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana
UNDP:n tutkimuksessa haastateltiin 13:een Euroopan maahan saapuneita siirtolaisia. Noin 16 prosenttia suuntasi Saksaan. Kuva Berliinistä. (Kuva: Der Karlshorster / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Monien afrikkalaisten päätöstä lähteä siirtolaiseksi Eurooppaan luvattomin keinoin on vaikea pyörtää, osoittaa tuore kyselytutkimus.

YK:n kehitysohjelman (UNDP) 1 970:lle siirtolaiselle tekemän kyselytutkimuksen mukaan 93 prosenttia oli kokenut matkansa aikana vaaroja, mutta vain kaksi prosenttia sanoi, että suurempi tietoisuus riskeistä olisi saanut heidät jäämään kotiin.

41 prosenttia sanoi, ettei mikään olisi voinut muuttaa heidän päätöstään, maanantaina julkaistusta tutkimuksesta selviää.

Tutkimuksessa ei ollut mukana pakolaisia tai turvapaikanhakijoita vaan siirtolaisia, jotka olivat tulleet Eurooppaan omien sanojensa mukaan muista syistä. He olivat kotoisin 39:stä Afrikan maasta ja he olivat muuttaneet 13:een Euroopan maahan. Kaikki olivat tulleet Eurooppaan sääntöjen vastaisesti tai luvattomia reittejä.

UNDP:n mukaan raportti rikkoo monia yleisiä luuloja muuttoliikkeestä. Siirtolaiseksi lähteneet eivät aina olleet köyhiä, vaan 58 prosenttia kävi kotimaassaan töissä tai opiskeli. He olivat myös keskimäärin koulutetumpia kuin ikätoverinsa.

Silti noin puolet sanoi, ettei ansainnut tarpeeksi kotimaassaan. 60 prosenttia olikin saapunut Eurooppaan työn tai rahan lähettämisen takia. Euroopassa he pystyivät lähettämään kuukausituloistaan noin kolmanneksen kotimaihinsa jääneille perheilleen. Summa vastasi noin 85:tä prosenttia kuukausituloista kotimaassa.

”Ihmiset ehkä kysyvät, millainen isä olen, kun jätän vaimoni ja pienen tyttäreni. Mutta millainen isä olisin, jos jäisin enkä pystyisi elättämään heitä”, sanoi tutkimukseen haastateltu siirtolainen Yerima.

Työ ja talous eivät ole ainoita syitä, jotka houkuttelevat afrikkalaisia muuttamaan. Raporttiin haastatellun siirtolaisen Sergen mukaan taustalla on myös politiikka, joka pakottaa ihmisten köyhyyteen eikä kehitä maata.

”Olemattomat koulut, heikkenevä terveys, korruptio, sorto – se saa ihmiset muuttamaan.”

62 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoikin, että hallitus oli kohdellut heitä epäreilusti ja 77 prosenttia koki, ettei kotimaan poliittinen järjestelmä anna mahdollisuuksia vaikuttaa siihen.

”Siirtolaisuus heijastaa kehitystä Afrikassa, vaikkakin kehitys on epätasaista eikä riittävän nopeaa täyttääkseen ihmisten tavoitteet. Mahdollisuuksien esteet ja vaihtoehtojen puute nousevat tutkimuksessa esiin kriittisinä tekijöinä, jotka vaikuttavat näiden nuorten arvioihin”, toteaa UNDP:n johtaja Achim Steiner tiedotteessa.

Raportti vaatiikin paitsi lisäämään hallittua siirtolaisuutta, myös lisäämään afrikkalaisten valinnanmahdollisuuksia kotimaissaan.

Maailmassa on yhteensä noin 258 miljoonaa kansainvälistä siirtolaista. Afrikasta Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus ei ole erityisen yleistä vaan yli 80 prosenttia Afrikan siirtolaisuudesta tapahtuu maanosan sisällä. Sääntöjen mukainen siirtolaisuus Afrikasta Eurooppaan on myös yleisempää kuin luvattomien keinojen käyttäminen.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa köyhyyssiirtolaisuustyö

Lue myös

Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat