Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Kysely: Koulutuksen saanti huolettaa kriisialueiden lapsia enemmän kuin ruoka tai vesi

Vain kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta suunnataan koulutuksen ylläpitämiseen. Kriisialueilla elävät lapset kuitenkin nostavat sen tärkeimmäksi huolenaiheekseen jopa ruuan ja veden yläpuolelle.
Lapsia leikkii koulun ulkopuolella
Lapsia leikkii koulun ulkopuolella Syyrian Idlibissä. (Kuva: Save the Children's partner in Syria, Hurras Network)

Lasten kouluun pääsyä pitäisi tukea kriisialueilla nykyistä enemmän, vaatii Pelastakaa Lapset -järjestö tänään julkaistussa raportissaan.

Sen keräämien tilastojen mukaan viime vuonna vain kaksi prosenttia maailman humanitaarisesta avusta käytettiin koulutukseen. Esimerkiksi ruoka-apuun meni noin kymmenen kertaa ja terveyspalveluihin kaksi ja puoli kertaa enemmän varoja.

”Lasten kannalta on äärimmäisen huolestuttavaa, että heidän tarpeensa jätetään koulutuksen osalta pitkälti huomioimatta. Humanitaarisessa avussa koulutussektori on kroonisesti alirahoitettu”, toteaa Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen tiedotteessa.

Koulutuksen tiedetään suojaavan kriisi- ja konfliktitilanteissa lapsia esimerkiksi lapsityöltä, lapsiavioliitoilta ja muilta hyväksikäytön muodoilta. Pelastakaa Lasten mukaan koulutusta pitäisi kuitenkin tukea myös sen takia, että lapset itse pitävät sitä tärkeänä.

Järjestön kuudessa maassa vuosina 2013–2018 tekemien kyselytutkimusten mukaan 1 215 lapsesta lähes joka kolmas mainitsi koulutuksen tärkeimmäksi tarpeekseen tai huolenaiheekseen. Ruuan, terveyden tai veden ja sanitaation mainitsi vain 12 prosenttia.

Joukkoon kuului Filippiinien hirmumyrsky Haiyanin kokeneita, Syyriasta ja Afganistanista paenneita, Bangladeshiin paenneita Myanmarin rohingyalapsia, Etiopian ja Etelä-Sudanin taisteluita paenneita sekä Kongon demokraattisen tasavallan konfliktialueilla eläviä lapsia.

Maailmassa arvioidaan olevan noin 258 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua. Määrä ei ole viime vuosina juuri vähentynyt, mikä johtuu etenkin konflikteista.

Pelastakaa Lapset vaatii avunantajia tukemaan vuonna 2017 perustettua Education Cannot Wait -rahastoa, jonka tarkoituksena on edesauttaa nimenomaan kriisitilanteista kärsivien koulunkäyntiä. Sen tavoitteena on seuraavien neljän vuoden aikana saada kokoon 1,9 miljardia dollaria.

”Hallitus on nostanut koulutuksen Suomen kehityspolitiikan keskiöön. Suomella on nyt käynnissä olevan YK:n yleiskokouksen yhteydessä mahdollisuus toimia, kuten lapset ja nuoret haluavat ja osoittaa sitoutumisensa koulutuksen edistämiseen tukemalla kansainvälistä Education Cannot Wait -rahastoa”, Haaranen sanoo.

Koulutus kehitysmaissa katastrofiapukoulutuslapsetkonflikti Pelastakaa Lapset ry

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Vuorimaisema ja puita Intian Kashmirissa

Kashmirista on tullut ihmiskauppiaiden turvasatama – Konfliktin vaurioittamille sulhasille myydään teini-ikäisiä morsiamia

Ihmiskauppiaat toimittavat teini-ikäisiä vaimoja keski-ikäisille miehille, jotka ovat osallistuneet konfliktiin tai kärsivät sen seurauksista. Avioliitot päättyvät yleensä huonosti. ”Se ei ollut missään mielessä oikea avioliitto. Se oli pelkkä kauppatoimi”, sanoo 13-vuotiaana myyty Haseena Akhtar.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.