Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Kysely: Eurooppalaiset toivottavat yhä pakolaiset tervetulleiksi – Unkarilaiset ja puolalaiset nihkeimpiä

Kymmenessä EU-maassa tehdyn tutkimuksen mukaan useimmat kansalaiset kannattavat pakolaisten vastaanottoa mutta eivät hyväksy tapaa, jolla EU on hoitanut pakolaiskysymystä.
Mielenosoittajia, Io tifo Aquarius -kyltti
Mielenosoitus siirtolaisten puolesta Pariisissa. (Kuva: Jeanne Menjoulet / CC BY 2.0)

Äärioikeiston noususta ja pakolaisvastaisen politiikan kasvusta huolimatta monissa Euroopan maissa enemmistö kansalaisista kannattaa yhä väkivaltaa ja sotaa pakenevien ihmisten vastaanottoa, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Amerikkalainen Pew Research Center -tutkimuslaitos kysyi pakolaismielipiteitä kymmenen EU-maan sekä kahdeksan muun maan kansalaisilta. Kussakin maassa haastateltiin noin 900:aa–1 500:aa ihmistä.

Kymmenestä EU-maasta kahdeksassa yli puolet väestöstä kannattaa pakolaisten vastaanottamista. Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa ja Espanjassa osuus on yli 80 prosenttia. Näistä maista etenkin Ruotsi ja Saksa ovat ottaneet vastaan paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita viime vuosina. Suomi ei ollut mukana tutkimuksessa.

Eurooppaan tulevat pakolaiset saapuvat yleisimmin Kreikkaan ja Italiaan. Niissäkin 69 ja 56 prosenttia ihmisistä kannattaa pakolaisten vastaanottamista, tutkimuksesta selviää.

Nihkeimpiä ovat puolalaiset ja unkarilaiset. Puolassa 49 ja Unkarissa 32 prosenttia kannattaa pakolaisten vastaanottamista. Etenkin Unkari on viime aikoina kiristänyt pakolaispolitiikkaansa. Se sääti kesäkuussa lain, joka käytännössä kriminalisoi pakolaisten auttamisen.

Kysely tehtiin myös Meksikossa, Kanadassa, Australiassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Etelä-Afrikassa, Venäjällä ja Israelissa. Meksikossa 79 prosenttia kannatti pakolaisten vastaanottoa, Israelissa vain 37.

EU-kansalaisilta kysyttiin myös, hyväksyvätkö he tavan, jolla EU on hoitanut pakolaiskysymystä. Kaikissa kymmenessä maassa enemmistö vastasi kielteisesti. Kreikassa osuus oli peräti 92 prosenttia, tutkimuksesta selviää. Vastaajilta ei kysytty, mitä he tarkalleen ottaen eivät hyväksy.

Eurooppaan saapui vuonna 2015 Välimeren kautta yli miljoona pakolaista tai turvapaikanhakijaa. Vuonna 2017 määrä oli enää runsaat 170 000, vaikka samaan aikaan pakolaisten määrä maailmalla on kasvanut.

Tänä vuonna pakolaisia uudelleensijoitetaan pysyvästi vain 50 000–60 000, mikä on pieni luku sitten vuoden 2007, kertoo uutissivusto IRIN News. Syynä on pääasiassa se, että Yhdysvallat ottaa vastaan ennätysvähän pakolaisia.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Eurooppa

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä