Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty

Kenian kuivien ja puolikuvien alueiden karjan määrä on viime vuosikymmeninä laskenut neljänneksen. Syynä on suoraan lämpötilan nousu, joka vaatii viljelijöiltä uusia sopeutumiskeinoja.
Paimenet ajavat karjaa Keniassa
Kun lämpötila Keniassa on noussut, karjankasvattajien on täytynyt sopeutua. Yhä enenevissä määrin lehmät vaihtuvat vuohiksi ja lampaiksi. (Kuva: Isaiah Esipisu)

(IPS) -- Kenia on muuttumassa liian lämpimäksi karjalle. Tuhansien karjankasvatuksesta ja maanviljelystä riippuvaisten perheiden elinkeino on vaarassa.

Kenian kuivien ja puolikuivien alueiden keskilämpötilojen nousu on ylittänyt 1,5 celsiusasteen rajan, jota on pidetty keskeisenä ilmastonmuutoksen vaikutusten näkökulmasta. Sen yli kun mennään, olosuhteet alkavat radikaalisti muuttua ja äärimmäiset helteet, kuivat kaudet ja tulvat lisääntyvät.

Turkana on kärsinyt pahiten

Kenialaisille nämä seuraukset eivät ole spekulaatiota vaan elettyä todellisuutta. Neljän viime vuosikymmenen kuluessa kuivien ja puolikuivien alueiden karjan määrä on laskenut neljänneksellä.

”Lasku voidaan suoraan yhdistää lämpötilojen nousuun”, tohtori Mohammed Yahya Said sanoo. Hän kuuluu tutkijaryhmään, joka on tuottanut tutkimuksen ilmastonmuutoksesta ja sopeutumisesta siihen, erityisesti kenialaisen karjatalouden näkökulmasta.

Kaikkein pahiten on kärsinyt Turkanan alue, jonka keskilämpötila on 50 viime vuoden aikana kohonnut 1,8 astetta. Samalla karjan määrä on jyrkästi laskenut, vuodesta 1977 vuoteen 2016 lähes 60 prosenttia.

Tilastojen mukaan Kenia on Afrikan viidenneksi suurin karjantuottaja, mutta kuivina kausina karjaa kuolee siinä mitassa, että ilman naapurimaita Kenia kärsisi lihapulasta. Suurin osa Keniassa syödystä lihasta tuleekin Etiopiasta, Eritreasta, Somaliasta ja Tansaniasta.

Sopeutuminen avaa uusia mahdollisuuksia

Kuivat kaudet eivät sinänsä ole Keniassa uusi asia. Karjankasvattaja Eunice Marima muistaa hyvin, miten hänen isänsä menetti koko kolmentuhannen pään laumansa joulukuussa 1962. Kohtalotovereita on pilvin pimein, ja hän itsekin menetti satoja eläimiä vuosien 1984 ja 1994 kuivuuden tähden.

”Olen oppinut läksyni. Aina kun sataa, istutan kuivuutta sietävää boma rhodes -heinää. Kuivana kautena teen siitä karjan rehua. Tämä on minun sopeutumistapani, ja sen seurauksena en vuoden 2017 kuivuuden aikana menettänyt yhtään eläintä”, Eunice Marima kertoo.

Toinen sopeutumistapa on vaihtaa eläimet toisiin. Samalla kun lehmien määrä kuivilla ja puolikuivilla alueilla on jatkuvassa laskussa, vuohien, lampaiden ja kamelien määrä kasvaa. Tässä vaihdoksessa piilevät ilmastonmuutokseen sopeutumisen avaamat uudet mahdollisuudet.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousilmastonmuutos Kenia Suomen IPS

Lue myös

Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.
Kaksi miestä papulaatikoiden äärellä

”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta

Tuoreen raportin mukaan 64 prosenttia Afrikassa kulutetusta ruuasta on pienten tai keskisuurten yritysten tuottamaa. Usein naisten johtamat yritykset tarjoavat laajan kirjon palveluita kuljettamisesta ja logistiikasta lannoitteiden ja siementen viljelijöille myymiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.