Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty

Kenian kuivien ja puolikuvien alueiden karjan määrä on viime vuosikymmeninä laskenut neljänneksen. Syynä on suoraan lämpötilan nousu, joka vaatii viljelijöiltä uusia sopeutumiskeinoja.
Paimenet ajavat karjaa Keniassa
Kun lämpötila Keniassa on noussut, karjankasvattajien on täytynyt sopeutua. Yhä enenevissä määrin lehmät vaihtuvat vuohiksi ja lampaiksi. (Kuva: Isaiah Esipisu)

(IPS) -- Kenia on muuttumassa liian lämpimäksi karjalle. Tuhansien karjankasvatuksesta ja maanviljelystä riippuvaisten perheiden elinkeino on vaarassa.

Kenian kuivien ja puolikuivien alueiden keskilämpötilojen nousu on ylittänyt 1,5 celsiusasteen rajan, jota on pidetty keskeisenä ilmastonmuutoksen vaikutusten näkökulmasta. Sen yli kun mennään, olosuhteet alkavat radikaalisti muuttua ja äärimmäiset helteet, kuivat kaudet ja tulvat lisääntyvät.

Turkana on kärsinyt pahiten

Kenialaisille nämä seuraukset eivät ole spekulaatiota vaan elettyä todellisuutta. Neljän viime vuosikymmenen kuluessa kuivien ja puolikuivien alueiden karjan määrä on laskenut neljänneksellä.

”Lasku voidaan suoraan yhdistää lämpötilojen nousuun”, tohtori Mohammed Yahya Said sanoo. Hän kuuluu tutkijaryhmään, joka on tuottanut tutkimuksen ilmastonmuutoksesta ja sopeutumisesta siihen, erityisesti kenialaisen karjatalouden näkökulmasta.

Kaikkein pahiten on kärsinyt Turkanan alue, jonka keskilämpötila on 50 viime vuoden aikana kohonnut 1,8 astetta. Samalla karjan määrä on jyrkästi laskenut, vuodesta 1977 vuoteen 2016 lähes 60 prosenttia.

Tilastojen mukaan Kenia on Afrikan viidenneksi suurin karjantuottaja, mutta kuivina kausina karjaa kuolee siinä mitassa, että ilman naapurimaita Kenia kärsisi lihapulasta. Suurin osa Keniassa syödystä lihasta tuleekin Etiopiasta, Eritreasta, Somaliasta ja Tansaniasta.

Sopeutuminen avaa uusia mahdollisuuksia

Kuivat kaudet eivät sinänsä ole Keniassa uusi asia. Karjankasvattaja Eunice Marima muistaa hyvin, miten hänen isänsä menetti koko kolmentuhannen pään laumansa joulukuussa 1962. Kohtalotovereita on pilvin pimein, ja hän itsekin menetti satoja eläimiä vuosien 1984 ja 1994 kuivuuden tähden.

”Olen oppinut läksyni. Aina kun sataa, istutan kuivuutta sietävää boma rhodes -heinää. Kuivana kautena teen siitä karjan rehua. Tämä on minun sopeutumistapani, ja sen seurauksena en vuoden 2017 kuivuuden aikana menettänyt yhtään eläintä”, Eunice Marima kertoo.

Toinen sopeutumistapa on vaihtaa eläimet toisiin. Samalla kun lehmien määrä kuivilla ja puolikuivilla alueilla on jatkuvassa laskussa, vuohien, lampaiden ja kamelien määrä kasvaa. Tässä vaihdoksessa piilevät ilmastonmuutokseen sopeutumisen avaamat uudet mahdollisuudet.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousilmastonmuutos Kenia Suomen IPS

Lue myös

Nainen metsäisten peltojen keskellä.

Eswatinilaiskaupungissa riittää ruokaa karanteeniaikanakin – Ravintolat on suljettu, mutta kauppa käy silti

Malkernsin kaupungissa pienviljelijät saavat yhä tuloja ja kaupunkilaiset tuoreita kasviksia, sillä kestävän maatalouden keskus kuljettaa tuotteet markkinoille. Taustalla on projekti, jossa viljelijöitä on koulutettu luontoa kunnioittavaan, permakulttuuriseen viljelyyn.
Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Jemenissä on todettu melko vähän tartuntoja, mutta järjestöjen tiedot viittaavat siihen, että tapauksia on paljon luultua enemmän. Terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene hoitamaan heitä. ”Olemme kuulleet perheistä, jotka ovat menettäneet kaksi tai kolme läheistä viikossa”, kertoo Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja Mohammed Alshamaa.
Kolme Bangladeshin lippua kerrostalon edustalla.

Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”

Jopa 180 kilometriä tunnissa puhaltavia tuulia mukanaan tuonut sykloni on tuhonnut taloja, katkonut sähköjä ja vienyt viljasatoa Intiassa ja Bangladeshissa. YK:n mukaan myrskyn tieltä ehdittiin kuitenkin evakuoida noin kolme miljoonaa ihmistä.

Tuoreimmat

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”