Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty

Kenian kuivien ja puolikuvien alueiden karjan määrä on viime vuosikymmeninä laskenut neljänneksen. Syynä on suoraan lämpötilan nousu, joka vaatii viljelijöiltä uusia sopeutumiskeinoja.
Paimenet ajavat karjaa Keniassa
Kun lämpötila Keniassa on noussut, karjankasvattajien on täytynyt sopeutua. Yhä enenevissä määrin lehmät vaihtuvat vuohiksi ja lampaiksi. (Kuva: Isaiah Esipisu)

(IPS) -- Kenia on muuttumassa liian lämpimäksi karjalle. Tuhansien karjankasvatuksesta ja maanviljelystä riippuvaisten perheiden elinkeino on vaarassa.

Kenian kuivien ja puolikuivien alueiden keskilämpötilojen nousu on ylittänyt 1,5 celsiusasteen rajan, jota on pidetty keskeisenä ilmastonmuutoksen vaikutusten näkökulmasta. Sen yli kun mennään, olosuhteet alkavat radikaalisti muuttua ja äärimmäiset helteet, kuivat kaudet ja tulvat lisääntyvät.

Turkana on kärsinyt pahiten

Kenialaisille nämä seuraukset eivät ole spekulaatiota vaan elettyä todellisuutta. Neljän viime vuosikymmenen kuluessa kuivien ja puolikuivien alueiden karjan määrä on laskenut neljänneksellä.

”Lasku voidaan suoraan yhdistää lämpötilojen nousuun”, tohtori Mohammed Yahya Said sanoo. Hän kuuluu tutkijaryhmään, joka on tuottanut tutkimuksen ilmastonmuutoksesta ja sopeutumisesta siihen, erityisesti kenialaisen karjatalouden näkökulmasta.

Kaikkein pahiten on kärsinyt Turkanan alue, jonka keskilämpötila on 50 viime vuoden aikana kohonnut 1,8 astetta. Samalla karjan määrä on jyrkästi laskenut, vuodesta 1977 vuoteen 2016 lähes 60 prosenttia.

Tilastojen mukaan Kenia on Afrikan viidenneksi suurin karjantuottaja, mutta kuivina kausina karjaa kuolee siinä mitassa, että ilman naapurimaita Kenia kärsisi lihapulasta. Suurin osa Keniassa syödystä lihasta tuleekin Etiopiasta, Eritreasta, Somaliasta ja Tansaniasta.

Sopeutuminen avaa uusia mahdollisuuksia

Kuivat kaudet eivät sinänsä ole Keniassa uusi asia. Karjankasvattaja Eunice Marima muistaa hyvin, miten hänen isänsä menetti koko kolmentuhannen pään laumansa joulukuussa 1962. Kohtalotovereita on pilvin pimein, ja hän itsekin menetti satoja eläimiä vuosien 1984 ja 1994 kuivuuden tähden.

”Olen oppinut läksyni. Aina kun sataa, istutan kuivuutta sietävää boma rhodes -heinää. Kuivana kautena teen siitä karjan rehua. Tämä on minun sopeutumistapani, ja sen seurauksena en vuoden 2017 kuivuuden aikana menettänyt yhtään eläintä”, Eunice Marima kertoo.

Toinen sopeutumistapa on vaihtaa eläimet toisiin. Samalla kun lehmien määrä kuivilla ja puolikuivilla alueilla on jatkuvassa laskussa, vuohien, lampaiden ja kamelien määrä kasvaa. Tässä vaihdoksessa piilevät ilmastonmuutokseen sopeutumisen avaamat uudet mahdollisuudet.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousilmastonmuutos Kenia Suomen IPS

Lue myös

Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti