Uutiset Ilmastonmuutos

Kuumuus koettelee Amazonin eläimiä – Jo nyt ollaan sietokyvyn ylärajoilla

Tropiikin vaihtolämpöiset, kuten perhoset ja liskot, sietävät lämpötilan muutoksia heikommin kuin viileämpien leveysasteiden eläimet. Tutkijoiden mukaan liika lämpö voi vaarantaa esimerkiksi sukupuolten tasapainon.
Liskon pää
Liskoilla alkaa olla liian tukalat oltavat Amazonin sademetsässä. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS) -- Ilmaston lämpeneminen hankaloittaa vaihtolämpöisten perhosten ja liskojen elämää Amazonin sademetsässä, Guyanassa tehty tutkimus paljastaa.

Opiskelijat Chineze Obi ja Noreen Heyari tutkivat asiaa tohtori Godfrey Bournen ohjauksessa. Bourne johtaa Guyanan Madewinissa toimivaa Ceiban biologista asemaa.

Kävi ilmi, että tutkimuskohteena olleet tummakaposiipiperhoset ja neotrooppisen alueen kaulusleguaanit onnistuivat pitämään ruumiinlämpönsä yllättävän vakaana, vaikka ilma ympärillä kuumeni.

Tutkijoiden mukaan perhoset pyrkivät siipien asentoja muuttamalla säätelemään niihin osuvan auringonvalon määrää. Se auttaa säilyttämään ruumiinlämmön niille sopivassa 28–34 asteessa, jonka vallitessa ne jaksavat olla aktiivisia. Kun ympäristö kuumenee liikaa, perhoset luovuttavat ja vetäytyvät lepäämään.

Viilennys vie aikaa muusta

Bournen mukaan tummakaposiivet ja kaulusleguaanit pitivät tutkimuksen aikana ruumiinlämpönsä useimmiten ympäristöä alhaisempana. Viileänä pysyminen kuitenkin verottaa aikaa, jota ne tarvitsevat ravinnon ja puolison hakuun sekä elinalueensa puolustamiseen. Se panee epäilemään, että ilmaston lämpenemisellä on jo kielteisiä vaikutuksia noihin lajeihin.

Animal Behaviour -lehti pohti samaa asiaa elokuun numerossaan ja arvioi vaikutuksen haittaavan eläinlajien energiataloutta ja ruuansulatusta.

Bourne muistuttaa, että tropiikin vaihtolämpöiset, perhoset ja liskot mukaan lukien, sietävät lämpötilan muutoksia heikommin kuin viileämpien leveysasteiden eläimet. Tropiikissa eletään jo nyt sietokyvyn ylärajoilla.

Hänen mukaansa Amazonin alueen lämpötila nousi 1900-luvun lopulla asteen neljänneksen vuosikymmenessä ja sen ennustetaan kohoavan tällä vuosisadalla 3,3 astetta, vaikka kasvihuonekaasupäästöt jäisivät maltillisiksi.

Sukupuutto häämöttää?

Epäillään, että liika lämpö vaarantaa sukupuolten tasapainon lajeilla, joissa naaras tai koiras kestää kuumuutta toista paremmin. Ecological Modelling -lehti julkaisi vuonna 2016 aiheesta australialaista tutkimustietoa. Jos matelijanaaraat kestivät kuumaa uroksia paremmin, populaatio kasvoi voimakkaasti, mutta jos etu oli koirailla, pääluku hupeni nopeasti.

”Vaikutus voi olla populaation taantuminen aurinkoa välttelevillä perhos- ja liskolajeilla ja parempi menestys niiden lämmönkestävillä sukulaisilla. Mutta otaksun, että ne kaikki päätyvät täällä sukupuuttoon 20 vuodessa”, Bourne ennustaa.

Lajien katoaminen vaikuttaa myös ihmisiin, sillä arviolta jopa kolmannes ihmisen syömästä ruuasta syntyy pölyttäjien avulla. ”Kun pölytyspalvelut kutistuvat, hedelmä- ja siementuotanto vähenee, mikä vähentää asteittain metsien kasvistoa.”

Myös liskoilla on roolinsa ihmisten ravinnontuotannossa. Ne syövät sademetsässä pudonneita hedelmiä ja auttavat levittämään puiden siemeniä kauemmas emoyksilöistä, missä niillä voi olla aiempaa paremmat itämismahdollisuudet.

Ilmastonmuutos ympäristöbiodiversiteettieläimetilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Nainen pensasaidan takana takaapäin kuvattuna

Ilmastonmuutos ajaa siirtolaiseksi Keski-Amerikassa – Liikkeelle lähtee myös maaseudun väestöä ja alkuperäiskansoja

Kokonaiset perheet lähtevät yhä useammin siirtolaisiksi Keski-Amerikassa. Syynä on muun muassa viljelysmaan väheneminen. Raha ei ratkaise ongelmaa kokonaan, sanoo tutkija Elizabeth Kennedy.
Mies ja nainen tarkastelevat raakoja tomaatteja

Ratkaisuja vesipulaan: Chilen koulut keräävät sadevettä ja kierrättävät pesuvettä

Ovallen ja Rio Hurgadon kunnissa on kahdeksan vuoden aikana kierrätetty ainakin miljoona litraa niin sanottuja harmaita vesiä. Kierrätysvesi kastelee koulujen vihannes- ja hedelmäviljelmät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.