Uutiset Ilmastonmuutos

Kuumuus koettelee Amazonin eläimiä – Jo nyt ollaan sietokyvyn ylärajoilla

Tropiikin vaihtolämpöiset, kuten perhoset ja liskot, sietävät lämpötilan muutoksia heikommin kuin viileämpien leveysasteiden eläimet. Tutkijoiden mukaan liika lämpö voi vaarantaa esimerkiksi sukupuolten tasapainon.
Liskon pää
Liskoilla alkaa olla liian tukalat oltavat Amazonin sademetsässä. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS) -- Ilmaston lämpeneminen hankaloittaa vaihtolämpöisten perhosten ja liskojen elämää Amazonin sademetsässä, Guyanassa tehty tutkimus paljastaa.

Opiskelijat Chineze Obi ja Noreen Heyari tutkivat asiaa tohtori Godfrey Bournen ohjauksessa. Bourne johtaa Guyanan Madewinissa toimivaa Ceiban biologista asemaa.

Kävi ilmi, että tutkimuskohteena olleet tummakaposiipiperhoset ja neotrooppisen alueen kaulusleguaanit onnistuivat pitämään ruumiinlämpönsä yllättävän vakaana, vaikka ilma ympärillä kuumeni.

Tutkijoiden mukaan perhoset pyrkivät siipien asentoja muuttamalla säätelemään niihin osuvan auringonvalon määrää. Se auttaa säilyttämään ruumiinlämmön niille sopivassa 28–34 asteessa, jonka vallitessa ne jaksavat olla aktiivisia. Kun ympäristö kuumenee liikaa, perhoset luovuttavat ja vetäytyvät lepäämään.

Viilennys vie aikaa muusta

Bournen mukaan tummakaposiivet ja kaulusleguaanit pitivät tutkimuksen aikana ruumiinlämpönsä useimmiten ympäristöä alhaisempana. Viileänä pysyminen kuitenkin verottaa aikaa, jota ne tarvitsevat ravinnon ja puolison hakuun sekä elinalueensa puolustamiseen. Se panee epäilemään, että ilmaston lämpenemisellä on jo kielteisiä vaikutuksia noihin lajeihin.

Animal Behaviour -lehti pohti samaa asiaa elokuun numerossaan ja arvioi vaikutuksen haittaavan eläinlajien energiataloutta ja ruuansulatusta.

Bourne muistuttaa, että tropiikin vaihtolämpöiset, perhoset ja liskot mukaan lukien, sietävät lämpötilan muutoksia heikommin kuin viileämpien leveysasteiden eläimet. Tropiikissa eletään jo nyt sietokyvyn ylärajoilla.

Hänen mukaansa Amazonin alueen lämpötila nousi 1900-luvun lopulla asteen neljänneksen vuosikymmenessä ja sen ennustetaan kohoavan tällä vuosisadalla 3,3 astetta, vaikka kasvihuonekaasupäästöt jäisivät maltillisiksi.

Sukupuutto häämöttää?

Epäillään, että liika lämpö vaarantaa sukupuolten tasapainon lajeilla, joissa naaras tai koiras kestää kuumuutta toista paremmin. Ecological Modelling -lehti julkaisi vuonna 2016 aiheesta australialaista tutkimustietoa. Jos matelijanaaraat kestivät kuumaa uroksia paremmin, populaatio kasvoi voimakkaasti, mutta jos etu oli koirailla, pääluku hupeni nopeasti.

”Vaikutus voi olla populaation taantuminen aurinkoa välttelevillä perhos- ja liskolajeilla ja parempi menestys niiden lämmönkestävillä sukulaisilla. Mutta otaksun, että ne kaikki päätyvät täällä sukupuuttoon 20 vuodessa”, Bourne ennustaa.

Lajien katoaminen vaikuttaa myös ihmisiin, sillä arviolta jopa kolmannes ihmisen syömästä ruuasta syntyy pölyttäjien avulla. ”Kun pölytyspalvelut kutistuvat, hedelmä- ja siementuotanto vähenee, mikä vähentää asteittain metsien kasvistoa.”

Myös liskoilla on roolinsa ihmisten ravinnontuotannossa. Ne syövät sademetsässä pudonneita hedelmiä ja auttavat levittämään puiden siemeniä kauemmas emoyksilöistä, missä niillä voi olla aiempaa paremmat itämismahdollisuudet.

Ilmastonmuutos ympäristöbiodiversiteettieläimetilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Pääsiäissaarten kivipatsaita

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Kallioita Tyynenmeren rannalla

Tutkijat: Valtamerten lämpötila nousee nopeammin kuin on arvioitu – Lämpeneminen voi nostaa merenpintaa jopa 30 senttiä

”Valtamerten lämpeneminen on tärkeä merkki ilmastonmuutoksesta, ja meillä on vankkoja todisteita siitä, että se nousee nopeammin kuin luulimme”, sanoo tutkija Zeke Hausfather.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.