Uutiset Ilmastonmuutos

Kuumuus koettelee Amazonin eläimiä – Jo nyt ollaan sietokyvyn ylärajoilla

Tropiikin vaihtolämpöiset, kuten perhoset ja liskot, sietävät lämpötilan muutoksia heikommin kuin viileämpien leveysasteiden eläimet. Tutkijoiden mukaan liika lämpö voi vaarantaa esimerkiksi sukupuolten tasapainon.
Liskon pää
Liskoilla alkaa olla liian tukalat oltavat Amazonin sademetsässä. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS) -- Ilmaston lämpeneminen hankaloittaa vaihtolämpöisten perhosten ja liskojen elämää Amazonin sademetsässä, Guyanassa tehty tutkimus paljastaa.

Opiskelijat Chineze Obi ja Noreen Heyari tutkivat asiaa tohtori Godfrey Bournen ohjauksessa. Bourne johtaa Guyanan Madewinissa toimivaa Ceiban biologista asemaa.

Kävi ilmi, että tutkimuskohteena olleet tummakaposiipiperhoset ja neotrooppisen alueen kaulusleguaanit onnistuivat pitämään ruumiinlämpönsä yllättävän vakaana, vaikka ilma ympärillä kuumeni.

Tutkijoiden mukaan perhoset pyrkivät siipien asentoja muuttamalla säätelemään niihin osuvan auringonvalon määrää. Se auttaa säilyttämään ruumiinlämmön niille sopivassa 28–34 asteessa, jonka vallitessa ne jaksavat olla aktiivisia. Kun ympäristö kuumenee liikaa, perhoset luovuttavat ja vetäytyvät lepäämään.

Viilennys vie aikaa muusta

Bournen mukaan tummakaposiivet ja kaulusleguaanit pitivät tutkimuksen aikana ruumiinlämpönsä useimmiten ympäristöä alhaisempana. Viileänä pysyminen kuitenkin verottaa aikaa, jota ne tarvitsevat ravinnon ja puolison hakuun sekä elinalueensa puolustamiseen. Se panee epäilemään, että ilmaston lämpenemisellä on jo kielteisiä vaikutuksia noihin lajeihin.

Animal Behaviour -lehti pohti samaa asiaa elokuun numerossaan ja arvioi vaikutuksen haittaavan eläinlajien energiataloutta ja ruuansulatusta.

Bourne muistuttaa, että tropiikin vaihtolämpöiset, perhoset ja liskot mukaan lukien, sietävät lämpötilan muutoksia heikommin kuin viileämpien leveysasteiden eläimet. Tropiikissa eletään jo nyt sietokyvyn ylärajoilla.

Hänen mukaansa Amazonin alueen lämpötila nousi 1900-luvun lopulla asteen neljänneksen vuosikymmenessä ja sen ennustetaan kohoavan tällä vuosisadalla 3,3 astetta, vaikka kasvihuonekaasupäästöt jäisivät maltillisiksi.

Sukupuutto häämöttää?

Epäillään, että liika lämpö vaarantaa sukupuolten tasapainon lajeilla, joissa naaras tai koiras kestää kuumuutta toista paremmin. Ecological Modelling -lehti julkaisi vuonna 2016 aiheesta australialaista tutkimustietoa. Jos matelijanaaraat kestivät kuumaa uroksia paremmin, populaatio kasvoi voimakkaasti, mutta jos etu oli koirailla, pääluku hupeni nopeasti.

”Vaikutus voi olla populaation taantuminen aurinkoa välttelevillä perhos- ja liskolajeilla ja parempi menestys niiden lämmönkestävillä sukulaisilla. Mutta otaksun, että ne kaikki päätyvät täällä sukupuuttoon 20 vuodessa”, Bourne ennustaa.

Lajien katoaminen vaikuttaa myös ihmisiin, sillä arviolta jopa kolmannes ihmisen syömästä ruuasta syntyy pölyttäjien avulla. ”Kun pölytyspalvelut kutistuvat, hedelmä- ja siementuotanto vähenee, mikä vähentää asteittain metsien kasvistoa.”

Myös liskoilla on roolinsa ihmisten ravinnontuotannossa. Ne syövät sademetsässä pudonneita hedelmiä ja auttavat levittämään puiden siemeniä kauemmas emoyksilöistä, missä niillä voi olla aiempaa paremmat itämismahdollisuudet.

Ilmastonmuutos ympäristöbiodiversiteettieläimetilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen sekä yritysten asekehitystä tutkineen Frank Slijperin mukaan armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Käsi kirjoittamassa suurelle paperille

Ennakkoluulot ja rooliodotukset vaikeuttavat maahanmuuttajanaisten työllistymistä – Uusi bisnesverkosto kannustaa työelämään ja yrittäjäksi

Viime syksynä perustettu Finnish Somali Women in Business -verkosto kehittää etenkin suomensomalialaisten naisten yrittäjyys- ja työelämätaitoja. ”Liian usein yrittäjyyden esteenä on epävarmuus omasta osaamisesta”, sanoo projektityöntekijä Amina Mohamed.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Tuoreimmat