Uutiset

Kuumottava ennuste öljyhiekan tuonnista EU-alueelle

Jos EU ei heitä kapuloita rattaisiin, Eurooppaan voi pian virrata öljyhiekkaa jopa 175-kertaisesti nykyiseen verrattuna, varoittaa ympäristöjärjestö.

Öljyhiekan maahantuonnin Euroopan unioniin ennustetaan kasvavan jopa 175-kertaiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä, mikäli EU ei ryhdistäydy polttoaineiden sääntelyssään, todetaan yhdysvaltaisen ympäristöjärjestö NRDC:n raportissa.

Järjestön mukaan vuonna 2020 öljyhiekan tuonti voi olla jopa 700 000 barrelia päivässä, kun sitä tuotiin vuonna 2012 vain 4000 barrelia päivässä. Suurpäästöisen öljyhiekan kulutuksen kasvu vastaisi käytännössä noin kuuden miljoonan ylimääräisen auton kokoisia lisäpäästöjä Euroopassa, järjestö sanoo.

Ympäristöjärjestöt pelkäävätkin ennustusten toteutuvan, mikäli EU ei pane täytäntöön jo vuonna 2009 laadittua polttoainedirektiiviä, jonka tavoitteena on vähentää polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteettiä vuosikymmenen loppuun mennessä. Vastaavasti tavanomaisia polttoaineita paljon saastuttavamman hiekkaöljyn rajoittamaton tuonti kääntäisi NRDC:n laskemien mukaan kasvihuonekaasuintensiteetin unionin alueella kasvuun.

Direktiivin täytäntöön laittaminen vaikuttaa kuitenkin juuttuneen byrokratian hampaisiin, sillä komissio ei ole vielä esitellyt omaa selvitystään kiristysten seurauksista eikä toteuttamisen yksityiskohdista ole vielä päätetty.

"Polttoaineiden kasvihuonekaasujen vähentämisessä maahantuomalla lisää kaikkein hiili-intensiivisintä fossiilipolttoainetta ei ole mitään järkeä", sanoo Colin Roche Euroopan Maan ystävistä.

Järjestöille huolta aiheuttaa myös, että komission ehdottamat uudet ilmastopoliittiset linjaukset eivät aseta ensi vuosikymmenelle konkreettisia tavoitteita polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteetin vähentämiselle.

NRDC:n laskelmat nojaavat Kanadan hiekkaöljykenttien öljyputkien valmistumiseen ajallaan sekä kansainvälisen energiajärjestö IAEA:n ennusteisiin raakaöljyn kysynnän kehittymisestä Euroopassa.

Öljyputkisuunnitelmat ovat herättäneet voimakasta vastarintaa alkuperäiskansojen ja ympäristöryhmien taholta Kanadassa, jonka öljyteollisuus on asettanut tavoitteekseen kasvattaa päivittäistä hiekkaöljytuotantoaan vuoden 2012 noin puolestatoista miljoonasta barrelista lähes kuuteen miljoonaan barreliin vuoteen 2030 mennessä.

energiaEUilmastonmuutos Kanada Maan ystävät

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista