Uutiset

Kurdit pelkäävät uutta sotaa

Kurdiliikkeiden vastainen sodan uhka kasvaa Qandilin vuoristossa, joka yhdistää Pohjois-Irakin Turkkiin ja Iraniin. Sekä Turkki että Iran ovat viime kuukausina uhanneet tuhota sissiliikkeenä toimivan turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) asemat Qandilin alueelta. Irakin kurdit pelkäävät Turkin joukkojen leviävän alueelleen.

Kurdiliikkeiden vastainen sodan uhka kasvaa Qandilin vuoristossa, joka yhdistää Pohjois-Irakin Turkkiin ja Iraniin. Sekä Turkki että Iran ovat viime kuukausina uhanneet tuhota sissiliikkeenä toimivan turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) asemat Qandilin alueelta. Irakin kurdit pelkäävät Turkin joukkojen leviävän alueelleen.

Jännittynyt hiljaisuus vuoristoisella ei-kenenkään-maalla rikkoutuu, kun nuori taistelija ampuu ilmaan ”marttyyrien muistoksi”. Seremonia toistetaan joka aamu.

Ammuskelu kertoo kuitenkin myös kasvaneesta sodan uhkasta Qandilin vuoristossa, joka yhdistää Pohjois-Irakin Turkkiin ja Iraniin.

Kaikissa kolmessa maassa elää merkittävä kurdivähemmistö ja hallitukset pelkäävät, että kurdit nousevat kapinaan vaatien omaa valtiota. Nykyisin ainoastaan Irak on antanut heille oman itsehallintoalueen.

Sekä Turkki että Iran ovat viime kuukausina uhanneet tuhota sissiliikkeenä toimivan turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) asemat näiltä vuorilta. Ne syyttävät PKK:ta, että se tekee Irakin puolelta iskuja Turkkiin ja Iraniin.

PKK julisti lokakuun alussa yksipuolisen tulitauon, mutta Turkin hallitus ei kunnioita sitä.

”Emme halua joutua pakotetuiksi taisteluun. Siksi odotamme yhä myönteisiä reaktioita tulitaukojulistukseemme”, PKK:n johdon jäsen Rostam Joudi sanoo.

”Toisaalta olemme varsin hyvin valmistautuneita torjumaan (Turkin) sotilasoperaatiot. Pystymme laajentamaan selkkausta niin, että se voi jättää varjoonsa Irakin tai arabien ja Israelin konfliktin”, hän jatkaa.

Euroopan unioni, Turkki ja Yhdysvallat luokittelevat PKK:n terroristijärjestöksi. Ryhmä aloitti 1980-luvun alkupuolella Turkissa taistelun kurdien oman valtion puolesta. Konflikti on vaatinut 35 000 ihmisen hengen.

Ajatus PKK:n ja Turkin armeijan uusista yhteenotoista huolestuttaa Irakin kurdeja. He pelkäävät, että se tuo PKK:ta jahtaavat Turkin joukot pitkäksi aikaa Irakin puoleiseen Kurdistaniin.

Juuri Irakin kurdit painostivat PKK:ta tulitaukojulistukseen toivoen, että se avaisi kanavia diplomatialle. Turkki kuitenkin tulkitsi sen vain merkiksi siitä, että Irakin kurdit ovat lähentyneet PKK:ta.

Turkin armeijan komentaja Yasar Büyükanit syytti helmikuussa Irakin kurdien poliittisia puolueita PKK:n tämän hetken tärkeimmiksi tukijoiksi. Kyseiset puolueet pähkäilevät nyt, miten suhtautua PKK:hon.

Irakin Kurdistanin presidentti Massoud Barzani sanoi turkkilaiselle televisiokanavalle, että hänen joukkonsa eivät jää katsomaan sivusta, jos Turkki lähettää joukkojaan Pohjois-Irakiin.

Irakin Kurdistanin aluehallitus myös kieltäytyy omista toimista PKK:ta vastaan, sillä asukkaita kauhistuttaa ajatus kurdeista käymässä kurdien kimppuun.

Irakin kurdijohtajat ovat kuitenkin tietoisia siitä, että PKK:n läsnäolo alueella vaarantaa olojen vakauden ja tekee siitä kohteen niin Turkin kuin Iraninkin armeijalle.

Viime vuoden keväästä lähtien turkkilaiset ja iranilaiset ovat tulittaneet satunnaisesti rajakyliä surmaten useita kurdeja.

Irakin kurdijohtajat ovat useaan otteeseen kehottaneet Turkin hallitusta kohtelemaan kurdiväestöään paremmin ja armahtamaan PKK:n sissit. Heidän mielestään se voisi saada PKK:n jäsenet vaihtamaan aseellisen toiminnan poliittiseen ja jättämään Irakin vuoriston.

PKK:n johtajat kuitenkin kieltäytyvät hajottamasta liikettään ja jättämästä Qandilia.

”Joukkojemme läsnäolosta (Irakin) Kurdistanin alueella ei neuvotella”, Joudi vakuuttaa.

Hänen mukaansa PKK ei käytä Irakin Kurdistania hyökkäystensä tukikohtana, vaan sillä on iskuja varten joukkoja Turkin alueella.

Viime aikojen tapahtumat alueella eivät miellytä PKK:ta. Iran näet yrittää rakentaa liittosuhdetta Turkkiin helpottaakseen kansainvälistä painostusta, jonka kohteeksi se on joutunut ydinohjelmansa vuoksi.

Suunnitelmaan on kulunut PKK:n asemien tulittaminen Qandilissa Turkin mieliksi.

Iran on myös käynyt omalla kurdialueellaan toimivan PKK:n sisarjärjestön, Kurdistanin vapaa elämä -puolueen (PJAK) kimppuun.

PKK:n edustajien mukaan PJAK saa rajoitettua tukea Yhdysvalloilta, ja se on toteuttanut useita sissioperaatioita kurdivaltaisilla alueilla Länsi-Iranissa. Taistelut ovat vaatineet kymmeniä uhreja.

PKK:n johto odottaa Turkin armeijan hyökkäystä keväällä, mutta uskoo sen jäävän kooltaan ja kestoltaan rajoitetuksi.

Sissien päättäväisyyttä hyökkäysuhka ei horjuta.

Heval Aslan, 24, liittyi PKK:hon kahdeksan vuotta sitten, kun Turkin armeija oli iskenyt hänen kotikyläänsä kahdesti. Aslanilla on vakava jalkavamma, mutta hän sanoo pystyvänsä sotimaan, jos on tarvis.

”Kukaan ei halua kuolla eikä tappaa. Tunnuslauseemme mukaan olemme valmiita sekä rauhaan että sotaan”, Aslan sanoo.

konflikti IranIrakTurkki

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.