Uutiset

Kurdit pelkäävät uutta sotaa

Kurdiliikkeiden vastainen sodan uhka kasvaa Qandilin vuoristossa, joka yhdistää Pohjois-Irakin Turkkiin ja Iraniin. Sekä Turkki että Iran ovat viime kuukausina uhanneet tuhota sissiliikkeenä toimivan turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) asemat Qandilin alueelta. Irakin kurdit pelkäävät Turkin joukkojen leviävän alueelleen.

Kurdiliikkeiden vastainen sodan uhka kasvaa Qandilin vuoristossa, joka yhdistää Pohjois-Irakin Turkkiin ja Iraniin. Sekä Turkki että Iran ovat viime kuukausina uhanneet tuhota sissiliikkeenä toimivan turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) asemat Qandilin alueelta. Irakin kurdit pelkäävät Turkin joukkojen leviävän alueelleen.

Jännittynyt hiljaisuus vuoristoisella ei-kenenkään-maalla rikkoutuu, kun nuori taistelija ampuu ilmaan ”marttyyrien muistoksi”. Seremonia toistetaan joka aamu.

Ammuskelu kertoo kuitenkin myös kasvaneesta sodan uhkasta Qandilin vuoristossa, joka yhdistää Pohjois-Irakin Turkkiin ja Iraniin.

Kaikissa kolmessa maassa elää merkittävä kurdivähemmistö ja hallitukset pelkäävät, että kurdit nousevat kapinaan vaatien omaa valtiota. Nykyisin ainoastaan Irak on antanut heille oman itsehallintoalueen.

Sekä Turkki että Iran ovat viime kuukausina uhanneet tuhota sissiliikkeenä toimivan turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) asemat näiltä vuorilta. Ne syyttävät PKK:ta, että se tekee Irakin puolelta iskuja Turkkiin ja Iraniin.

PKK julisti lokakuun alussa yksipuolisen tulitauon, mutta Turkin hallitus ei kunnioita sitä.

”Emme halua joutua pakotetuiksi taisteluun. Siksi odotamme yhä myönteisiä reaktioita tulitaukojulistukseemme”, PKK:n johdon jäsen Rostam Joudi sanoo.

”Toisaalta olemme varsin hyvin valmistautuneita torjumaan (Turkin) sotilasoperaatiot. Pystymme laajentamaan selkkausta niin, että se voi jättää varjoonsa Irakin tai arabien ja Israelin konfliktin”, hän jatkaa.

Euroopan unioni, Turkki ja Yhdysvallat luokittelevat PKK:n terroristijärjestöksi. Ryhmä aloitti 1980-luvun alkupuolella Turkissa taistelun kurdien oman valtion puolesta. Konflikti on vaatinut 35 000 ihmisen hengen.

Ajatus PKK:n ja Turkin armeijan uusista yhteenotoista huolestuttaa Irakin kurdeja. He pelkäävät, että se tuo PKK:ta jahtaavat Turkin joukot pitkäksi aikaa Irakin puoleiseen Kurdistaniin.

Juuri Irakin kurdit painostivat PKK:ta tulitaukojulistukseen toivoen, että se avaisi kanavia diplomatialle. Turkki kuitenkin tulkitsi sen vain merkiksi siitä, että Irakin kurdit ovat lähentyneet PKK:ta.

Turkin armeijan komentaja Yasar Büyükanit syytti helmikuussa Irakin kurdien poliittisia puolueita PKK:n tämän hetken tärkeimmiksi tukijoiksi. Kyseiset puolueet pähkäilevät nyt, miten suhtautua PKK:hon.

Irakin Kurdistanin presidentti Massoud Barzani sanoi turkkilaiselle televisiokanavalle, että hänen joukkonsa eivät jää katsomaan sivusta, jos Turkki lähettää joukkojaan Pohjois-Irakiin.

Irakin Kurdistanin aluehallitus myös kieltäytyy omista toimista PKK:ta vastaan, sillä asukkaita kauhistuttaa ajatus kurdeista käymässä kurdien kimppuun.

Irakin kurdijohtajat ovat kuitenkin tietoisia siitä, että PKK:n läsnäolo alueella vaarantaa olojen vakauden ja tekee siitä kohteen niin Turkin kuin Iraninkin armeijalle.

Viime vuoden keväästä lähtien turkkilaiset ja iranilaiset ovat tulittaneet satunnaisesti rajakyliä surmaten useita kurdeja.

Irakin kurdijohtajat ovat useaan otteeseen kehottaneet Turkin hallitusta kohtelemaan kurdiväestöään paremmin ja armahtamaan PKK:n sissit. Heidän mielestään se voisi saada PKK:n jäsenet vaihtamaan aseellisen toiminnan poliittiseen ja jättämään Irakin vuoriston.

PKK:n johtajat kuitenkin kieltäytyvät hajottamasta liikettään ja jättämästä Qandilia.

”Joukkojemme läsnäolosta (Irakin) Kurdistanin alueella ei neuvotella”, Joudi vakuuttaa.

Hänen mukaansa PKK ei käytä Irakin Kurdistania hyökkäystensä tukikohtana, vaan sillä on iskuja varten joukkoja Turkin alueella.

Viime aikojen tapahtumat alueella eivät miellytä PKK:ta. Iran näet yrittää rakentaa liittosuhdetta Turkkiin helpottaakseen kansainvälistä painostusta, jonka kohteeksi se on joutunut ydinohjelmansa vuoksi.

Suunnitelmaan on kulunut PKK:n asemien tulittaminen Qandilissa Turkin mieliksi.

Iran on myös käynyt omalla kurdialueellaan toimivan PKK:n sisarjärjestön, Kurdistanin vapaa elämä -puolueen (PJAK) kimppuun.

PKK:n edustajien mukaan PJAK saa rajoitettua tukea Yhdysvalloilta, ja se on toteuttanut useita sissioperaatioita kurdivaltaisilla alueilla Länsi-Iranissa. Taistelut ovat vaatineet kymmeniä uhreja.

PKK:n johto odottaa Turkin armeijan hyökkäystä keväällä, mutta uskoo sen jäävän kooltaan ja kestoltaan rajoitetuksi.

Sissien päättäväisyyttä hyökkäysuhka ei horjuta.

Heval Aslan, 24, liittyi PKK:hon kahdeksan vuotta sitten, kun Turkin armeija oli iskenyt hänen kotikyläänsä kahdesti. Aslanilla on vakava jalkavamma, mutta hän sanoo pystyvänsä sotimaan, jos on tarvis.

”Kukaan ei halua kuolla eikä tappaa. Tunnuslauseemme mukaan olemme valmiita sekä rauhaan että sotaan”, Aslan sanoo.

konflikti IranIrakTurkki

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.

Tuoreimmat

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta