Uutiset

Kurdit pelkäävät uutta sotaa

Kurdiliikkeiden vastainen sodan uhka kasvaa Qandilin vuoristossa, joka yhdistää Pohjois-Irakin Turkkiin ja Iraniin. Sekä Turkki että Iran ovat viime kuukausina uhanneet tuhota sissiliikkeenä toimivan turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) asemat Qandilin alueelta. Irakin kurdit pelkäävät Turkin joukkojen leviävän alueelleen.

Kurdiliikkeiden vastainen sodan uhka kasvaa Qandilin vuoristossa, joka yhdistää Pohjois-Irakin Turkkiin ja Iraniin. Sekä Turkki että Iran ovat viime kuukausina uhanneet tuhota sissiliikkeenä toimivan turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) asemat Qandilin alueelta. Irakin kurdit pelkäävät Turkin joukkojen leviävän alueelleen.

Jännittynyt hiljaisuus vuoristoisella ei-kenenkään-maalla rikkoutuu, kun nuori taistelija ampuu ilmaan ”marttyyrien muistoksi”. Seremonia toistetaan joka aamu.

Ammuskelu kertoo kuitenkin myös kasvaneesta sodan uhkasta Qandilin vuoristossa, joka yhdistää Pohjois-Irakin Turkkiin ja Iraniin.

Kaikissa kolmessa maassa elää merkittävä kurdivähemmistö ja hallitukset pelkäävät, että kurdit nousevat kapinaan vaatien omaa valtiota. Nykyisin ainoastaan Irak on antanut heille oman itsehallintoalueen.

Sekä Turkki että Iran ovat viime kuukausina uhanneet tuhota sissiliikkeenä toimivan turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) asemat näiltä vuorilta. Ne syyttävät PKK:ta, että se tekee Irakin puolelta iskuja Turkkiin ja Iraniin.

PKK julisti lokakuun alussa yksipuolisen tulitauon, mutta Turkin hallitus ei kunnioita sitä.

”Emme halua joutua pakotetuiksi taisteluun. Siksi odotamme yhä myönteisiä reaktioita tulitaukojulistukseemme”, PKK:n johdon jäsen Rostam Joudi sanoo.

”Toisaalta olemme varsin hyvin valmistautuneita torjumaan (Turkin) sotilasoperaatiot. Pystymme laajentamaan selkkausta niin, että se voi jättää varjoonsa Irakin tai arabien ja Israelin konfliktin”, hän jatkaa.

Euroopan unioni, Turkki ja Yhdysvallat luokittelevat PKK:n terroristijärjestöksi. Ryhmä aloitti 1980-luvun alkupuolella Turkissa taistelun kurdien oman valtion puolesta. Konflikti on vaatinut 35 000 ihmisen hengen.

Ajatus PKK:n ja Turkin armeijan uusista yhteenotoista huolestuttaa Irakin kurdeja. He pelkäävät, että se tuo PKK:ta jahtaavat Turkin joukot pitkäksi aikaa Irakin puoleiseen Kurdistaniin.

Juuri Irakin kurdit painostivat PKK:ta tulitaukojulistukseen toivoen, että se avaisi kanavia diplomatialle. Turkki kuitenkin tulkitsi sen vain merkiksi siitä, että Irakin kurdit ovat lähentyneet PKK:ta.

Turkin armeijan komentaja Yasar Büyükanit syytti helmikuussa Irakin kurdien poliittisia puolueita PKK:n tämän hetken tärkeimmiksi tukijoiksi. Kyseiset puolueet pähkäilevät nyt, miten suhtautua PKK:hon.

Irakin Kurdistanin presidentti Massoud Barzani sanoi turkkilaiselle televisiokanavalle, että hänen joukkonsa eivät jää katsomaan sivusta, jos Turkki lähettää joukkojaan Pohjois-Irakiin.

Irakin Kurdistanin aluehallitus myös kieltäytyy omista toimista PKK:ta vastaan, sillä asukkaita kauhistuttaa ajatus kurdeista käymässä kurdien kimppuun.

Irakin kurdijohtajat ovat kuitenkin tietoisia siitä, että PKK:n läsnäolo alueella vaarantaa olojen vakauden ja tekee siitä kohteen niin Turkin kuin Iraninkin armeijalle.

Viime vuoden keväästä lähtien turkkilaiset ja iranilaiset ovat tulittaneet satunnaisesti rajakyliä surmaten useita kurdeja.

Irakin kurdijohtajat ovat useaan otteeseen kehottaneet Turkin hallitusta kohtelemaan kurdiväestöään paremmin ja armahtamaan PKK:n sissit. Heidän mielestään se voisi saada PKK:n jäsenet vaihtamaan aseellisen toiminnan poliittiseen ja jättämään Irakin vuoriston.

PKK:n johtajat kuitenkin kieltäytyvät hajottamasta liikettään ja jättämästä Qandilia.

”Joukkojemme läsnäolosta (Irakin) Kurdistanin alueella ei neuvotella”, Joudi vakuuttaa.

Hänen mukaansa PKK ei käytä Irakin Kurdistania hyökkäystensä tukikohtana, vaan sillä on iskuja varten joukkoja Turkin alueella.

Viime aikojen tapahtumat alueella eivät miellytä PKK:ta. Iran näet yrittää rakentaa liittosuhdetta Turkkiin helpottaakseen kansainvälistä painostusta, jonka kohteeksi se on joutunut ydinohjelmansa vuoksi.

Suunnitelmaan on kulunut PKK:n asemien tulittaminen Qandilissa Turkin mieliksi.

Iran on myös käynyt omalla kurdialueellaan toimivan PKK:n sisarjärjestön, Kurdistanin vapaa elämä -puolueen (PJAK) kimppuun.

PKK:n edustajien mukaan PJAK saa rajoitettua tukea Yhdysvalloilta, ja se on toteuttanut useita sissioperaatioita kurdivaltaisilla alueilla Länsi-Iranissa. Taistelut ovat vaatineet kymmeniä uhreja.

PKK:n johto odottaa Turkin armeijan hyökkäystä keväällä, mutta uskoo sen jäävän kooltaan ja kestoltaan rajoitetuksi.

Sissien päättäväisyyttä hyökkäysuhka ei horjuta.

Heval Aslan, 24, liittyi PKK:hon kahdeksan vuotta sitten, kun Turkin armeija oli iskenyt hänen kotikyläänsä kahdesti. Aslanilla on vakava jalkavamma, mutta hän sanoo pystyvänsä sotimaan, jos on tarvis.

”Kukaan ei halua kuolla eikä tappaa. Tunnuslauseemme mukaan olemme valmiita sekä rauhaan että sotaan”, Aslan sanoo.

konflikti IranIrakTurkki

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia