Uutiset Lasten oikeudet

Kummilapsi kehitysmaassa ei aina täytä odotuksia

Tuhansilla suomalaisilla on kummilapsi kehitysmaassa. Lahjoittaja viehättää usein ajatus yksittäisen lapsen elämän muuttamisesta, mutta monet järjestöt ovat siirtymässä yhteisöllisempään auttamismalliin.
(Kuva: Wirawat Lian-udom / cc 2.0)

Vähintään kymmenillä tuhansilla suomalaisilla on kummilapsi tai -lapsia kehitysmaissa. Lahjoittajia viehättää ajatus yksittäisen lapsen elämän muuttamisesta, mutta monet järjestöt ovat siirtymässä malliin, jossa yksilöllisiä kummilapsia ei enää ole.

Esimerkiksi Suomen Lähetysseuralla on yli 4 000 kummilasta kehitysmaissa. Kuten useimpien muidenkin suomalaisjärjestöjen tapauksessa, Lähetysseuran kummi saa kummilapsensa elämästä tasaisin väliajoin tietoa, mutta lahjoitusvarat käytetään koko tuettavan yhteisön hyväksi, jotta lapset eivät olisi liian riippuvaisia yhdestä kummista.

Myös yksilöllisistä kummilapsista on viime vuosina alettu pikku hiljaa luopua. Järjestön kummityön koordinaattori Maarit Mäenpää kertoo, että kummiksi haluava saa nykyisin yksilöllisen kummilapsen sijasta tukikohteen, kuten vaikkapa Etiopian aidsorvot. Hankkeen etenemisestä lähetetään tasaisin väliajoin tietoa, mutta tietyn lapsen kuulumisia kummi ei enää saa.

"Tämä keventää huomattavasti hallintoa, ja varoja voidaan käyttää entistä tehokkaammin lasten auttamiseen eikä yksilökohtaiseen raportointiin", Mäenpää kertoo.

Lisäksi yhteisökeskeinen ajattelu, jossa lapsi ei ole riippuvainen yhdestä kummista, on hänen mukaansa muutenkin luontevampaa Afrikassa ja Aasiassa, jonne tuki usein suunnataan.

Samantyyppiseen konseptiin pyrkii myös lastenjärjestö Interpedia, jonka 1 400 kummista vajaa puolet on jo niin sanottuja yhteisökummeja. Hekään eivät saa tietoa yksittäisestä lapsesta, vaan ohjelmasta.

"Pyrimme siihen, että kummisuhde nähtäisiin kanssakulkemisena ja siirryttäisiin pois omistamis- ja 'minun kummilapseni' -tyyppisestä ajattelusta", kertoo järjestön kummivastaava Elsa Korhonen.

"Elämää ei tarvitse myydä"

Kummitoiminta markkinoitiin lahjoittajille aikoinaan juuri yksittäisten lasten tukemisena, mikä onkin monelle edelleen syy ryhtyä kummiksi tavallisen lahjoittamisen sijasta. Sillä on ollut seurauksensa: Korhosen mukaan toiminta saattoi takavuosina olla villiäkin, kun kummit lähettivät lapsille kalliita lahjoja, mikä taas sisälsi riskin eriarvoisuuden ja kateuden lisääntymisestä.

Enää sitä ei suvaita esimerkiksi kummijärjestöjen yhteisten eettisten ohjeiden ansiosta, mutta Korhosen mukaan haasteena voi pitää esimerkiksi sitä, että kummi voi joskus kokea olevansa oikeutettu tietämään liikaakin yksityiskohtia lapsen ongelmista.

"Ei lasten tarvitse elämäänsä myydä tukea saadakseen", hän toteaa.

Pettymyksiä ja epäilyksiä kummeille saattaa aiheuttaa myös tieto siitä, ettei heidän apunsa menekään yksittäiselle lapselle, vaan koko yhteisölle, vaikka järjestöt sitä yleensä kummeille painottavatkin.

Esimerkiksi Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla World Visionin kummin saaneen kortin aiemmin kuolleeksi ilmoitetulta kummilapseltaan Intiassa. Lahjoitussuhteen katkaissut kummi pohti, oliko lasta ollut koskaan olemassakaan.

Järjestön asiakassuhdejohtaja Sirpa Solehmaisen mukaan kyseessä oli inhimillinen virhe: lapsi oli tehnyt kortin ennen kuolemaansa, ja se oli postisumassa unohdettu poistaa.

"Tämänkaltainen valitettava virhe on mahdollinen, koska esimerkiksi yksin Intiassa kummilapsia on yli 3 000. Kaikki kummilapset on kuitenkin rekisteröity ja heitä käydään tapaamassa vähintään kolmen kuukauden välein", hän sanoo.

Kummilta itsetuntoa

Ongelmista huolimatta kummius on edelleen suosittua, vaikka talouskriisi syökin lahjoittajien varoja ja moni kummisuhteen katkaiseva kertoo syyksi taloustilanteen. Silti esimerkiksi World Visionin kummien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut.

Solehmainen uskoo, että suosion syynä on ihmisten halu nähdä apunsa vaikutukset konkreettisesti. Myös kummilapsen kannalta kummilla on hänen mukaansa lisäarvoa.

"Jo pelkästään se, että joku kaukaa Suomesta haluaa olla lapsen kummina, on valtava itsetuntoa kohottava tekijä. Yhteisöön tulee tukea sellaisten lasten kautta, joita ei ole aiemmin nähty minään voimavarana", hän kuvailee.

Lasten oikeudet avustustyökehitysyhteistyölapset Suomi InterpediaSuomen LähetysseuraSuomen World Vision

Lue myös

Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä