Uutiset Lasten oikeudet

Kummilapsi kehitysmaassa ei aina täytä odotuksia

Tuhansilla suomalaisilla on kummilapsi kehitysmaassa. Lahjoittaja viehättää usein ajatus yksittäisen lapsen elämän muuttamisesta, mutta monet järjestöt ovat siirtymässä yhteisöllisempään auttamismalliin.
(Kuva: Wirawat Lian-udom / cc 2.0)

Vähintään kymmenillä tuhansilla suomalaisilla on kummilapsi tai -lapsia kehitysmaissa. Lahjoittajia viehättää ajatus yksittäisen lapsen elämän muuttamisesta, mutta monet järjestöt ovat siirtymässä malliin, jossa yksilöllisiä kummilapsia ei enää ole.

Esimerkiksi Suomen Lähetysseuralla on yli 4 000 kummilasta kehitysmaissa. Kuten useimpien muidenkin suomalaisjärjestöjen tapauksessa, Lähetysseuran kummi saa kummilapsensa elämästä tasaisin väliajoin tietoa, mutta lahjoitusvarat käytetään koko tuettavan yhteisön hyväksi, jotta lapset eivät olisi liian riippuvaisia yhdestä kummista.

Myös yksilöllisistä kummilapsista on viime vuosina alettu pikku hiljaa luopua. Järjestön kummityön koordinaattori Maarit Mäenpää kertoo, että kummiksi haluava saa nykyisin yksilöllisen kummilapsen sijasta tukikohteen, kuten vaikkapa Etiopian aidsorvot. Hankkeen etenemisestä lähetetään tasaisin väliajoin tietoa, mutta tietyn lapsen kuulumisia kummi ei enää saa.

"Tämä keventää huomattavasti hallintoa, ja varoja voidaan käyttää entistä tehokkaammin lasten auttamiseen eikä yksilökohtaiseen raportointiin", Mäenpää kertoo.

Lisäksi yhteisökeskeinen ajattelu, jossa lapsi ei ole riippuvainen yhdestä kummista, on hänen mukaansa muutenkin luontevampaa Afrikassa ja Aasiassa, jonne tuki usein suunnataan.

Samantyyppiseen konseptiin pyrkii myös lastenjärjestö Interpedia, jonka 1 400 kummista vajaa puolet on jo niin sanottuja yhteisökummeja. Hekään eivät saa tietoa yksittäisestä lapsesta, vaan ohjelmasta.

"Pyrimme siihen, että kummisuhde nähtäisiin kanssakulkemisena ja siirryttäisiin pois omistamis- ja 'minun kummilapseni' -tyyppisestä ajattelusta", kertoo järjestön kummivastaava Elsa Korhonen.

"Elämää ei tarvitse myydä"

Kummitoiminta markkinoitiin lahjoittajille aikoinaan juuri yksittäisten lasten tukemisena, mikä onkin monelle edelleen syy ryhtyä kummiksi tavallisen lahjoittamisen sijasta. Sillä on ollut seurauksensa: Korhosen mukaan toiminta saattoi takavuosina olla villiäkin, kun kummit lähettivät lapsille kalliita lahjoja, mikä taas sisälsi riskin eriarvoisuuden ja kateuden lisääntymisestä.

Enää sitä ei suvaita esimerkiksi kummijärjestöjen yhteisten eettisten ohjeiden ansiosta, mutta Korhosen mukaan haasteena voi pitää esimerkiksi sitä, että kummi voi joskus kokea olevansa oikeutettu tietämään liikaakin yksityiskohtia lapsen ongelmista.

"Ei lasten tarvitse elämäänsä myydä tukea saadakseen", hän toteaa.

Pettymyksiä ja epäilyksiä kummeille saattaa aiheuttaa myös tieto siitä, ettei heidän apunsa menekään yksittäiselle lapselle, vaan koko yhteisölle, vaikka järjestöt sitä yleensä kummeille painottavatkin.

Esimerkiksi Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla World Visionin kummin saaneen kortin aiemmin kuolleeksi ilmoitetulta kummilapseltaan Intiassa. Lahjoitussuhteen katkaissut kummi pohti, oliko lasta ollut koskaan olemassakaan.

Järjestön asiakassuhdejohtaja Sirpa Solehmaisen mukaan kyseessä oli inhimillinen virhe: lapsi oli tehnyt kortin ennen kuolemaansa, ja se oli postisumassa unohdettu poistaa.

"Tämänkaltainen valitettava virhe on mahdollinen, koska esimerkiksi yksin Intiassa kummilapsia on yli 3 000. Kaikki kummilapset on kuitenkin rekisteröity ja heitä käydään tapaamassa vähintään kolmen kuukauden välein", hän sanoo.

Kummilta itsetuntoa

Ongelmista huolimatta kummius on edelleen suosittua, vaikka talouskriisi syökin lahjoittajien varoja ja moni kummisuhteen katkaiseva kertoo syyksi taloustilanteen. Silti esimerkiksi World Visionin kummien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut.

Solehmainen uskoo, että suosion syynä on ihmisten halu nähdä apunsa vaikutukset konkreettisesti. Myös kummilapsen kannalta kummilla on hänen mukaansa lisäarvoa.

"Jo pelkästään se, että joku kaukaa Suomesta haluaa olla lapsen kummina, on valtava itsetuntoa kohottava tekijä. Yhteisöön tulee tukea sellaisten lasten kautta, joita ei ole aiemmin nähty minään voimavarana", hän kuvailee.

Lasten oikeudet avustustyökehitysyhteistyölapset Suomi InterpediaSuomen LähetysseuraSuomen World Vision

Lue myös

Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.
Vauva saamassa rokotusta lähikuvassa.

Lapsikuolleisuus laski viime vuonna ennätysalas – Korona uhkaa kääntää hyvän kehityksen

Miljoonia lapsia on pelastettu viime vuosikymmeninä muun muassa turvallisempien synnytysten ja rokottamisen avulla. Koronan takia terveyspalveluissa on kuitenkin häiriöitä, mikä voi maksaa monien lasten hengen, pelkäävät Unicef ja WHO.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta