Uutiset Lasten oikeudet

Kummilapsi kehitysmaassa ei aina täytä odotuksia

Tuhansilla suomalaisilla on kummilapsi kehitysmaassa. Lahjoittaja viehättää usein ajatus yksittäisen lapsen elämän muuttamisesta, mutta monet järjestöt ovat siirtymässä yhteisöllisempään auttamismalliin.
(Kuva: Wirawat Lian-udom / cc 2.0)

Vähintään kymmenillä tuhansilla suomalaisilla on kummilapsi tai -lapsia kehitysmaissa. Lahjoittajia viehättää ajatus yksittäisen lapsen elämän muuttamisesta, mutta monet järjestöt ovat siirtymässä malliin, jossa yksilöllisiä kummilapsia ei enää ole.

Esimerkiksi Suomen Lähetysseuralla on yli 4 000 kummilasta kehitysmaissa. Kuten useimpien muidenkin suomalaisjärjestöjen tapauksessa, Lähetysseuran kummi saa kummilapsensa elämästä tasaisin väliajoin tietoa, mutta lahjoitusvarat käytetään koko tuettavan yhteisön hyväksi, jotta lapset eivät olisi liian riippuvaisia yhdestä kummista.

Myös yksilöllisistä kummilapsista on viime vuosina alettu pikku hiljaa luopua. Järjestön kummityön koordinaattori Maarit Mäenpää kertoo, että kummiksi haluava saa nykyisin yksilöllisen kummilapsen sijasta tukikohteen, kuten vaikkapa Etiopian aidsorvot. Hankkeen etenemisestä lähetetään tasaisin väliajoin tietoa, mutta tietyn lapsen kuulumisia kummi ei enää saa.

"Tämä keventää huomattavasti hallintoa, ja varoja voidaan käyttää entistä tehokkaammin lasten auttamiseen eikä yksilökohtaiseen raportointiin", Mäenpää kertoo.

Lisäksi yhteisökeskeinen ajattelu, jossa lapsi ei ole riippuvainen yhdestä kummista, on hänen mukaansa muutenkin luontevampaa Afrikassa ja Aasiassa, jonne tuki usein suunnataan.

Samantyyppiseen konseptiin pyrkii myös lastenjärjestö Interpedia, jonka 1 400 kummista vajaa puolet on jo niin sanottuja yhteisökummeja. Hekään eivät saa tietoa yksittäisestä lapsesta, vaan ohjelmasta.

"Pyrimme siihen, että kummisuhde nähtäisiin kanssakulkemisena ja siirryttäisiin pois omistamis- ja 'minun kummilapseni' -tyyppisestä ajattelusta", kertoo järjestön kummivastaava Elsa Korhonen.

"Elämää ei tarvitse myydä"

Kummitoiminta markkinoitiin lahjoittajille aikoinaan juuri yksittäisten lasten tukemisena, mikä onkin monelle edelleen syy ryhtyä kummiksi tavallisen lahjoittamisen sijasta. Sillä on ollut seurauksensa: Korhosen mukaan toiminta saattoi takavuosina olla villiäkin, kun kummit lähettivät lapsille kalliita lahjoja, mikä taas sisälsi riskin eriarvoisuuden ja kateuden lisääntymisestä.

Enää sitä ei suvaita esimerkiksi kummijärjestöjen yhteisten eettisten ohjeiden ansiosta, mutta Korhosen mukaan haasteena voi pitää esimerkiksi sitä, että kummi voi joskus kokea olevansa oikeutettu tietämään liikaakin yksityiskohtia lapsen ongelmista.

"Ei lasten tarvitse elämäänsä myydä tukea saadakseen", hän toteaa.

Pettymyksiä ja epäilyksiä kummeille saattaa aiheuttaa myös tieto siitä, ettei heidän apunsa menekään yksittäiselle lapselle, vaan koko yhteisölle, vaikka järjestöt sitä yleensä kummeille painottavatkin.

Esimerkiksi Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla World Visionin kummin saaneen kortin aiemmin kuolleeksi ilmoitetulta kummilapseltaan Intiassa. Lahjoitussuhteen katkaissut kummi pohti, oliko lasta ollut koskaan olemassakaan.

Järjestön asiakassuhdejohtaja Sirpa Solehmaisen mukaan kyseessä oli inhimillinen virhe: lapsi oli tehnyt kortin ennen kuolemaansa, ja se oli postisumassa unohdettu poistaa.

"Tämänkaltainen valitettava virhe on mahdollinen, koska esimerkiksi yksin Intiassa kummilapsia on yli 3 000. Kaikki kummilapset on kuitenkin rekisteröity ja heitä käydään tapaamassa vähintään kolmen kuukauden välein", hän sanoo.

Kummilta itsetuntoa

Ongelmista huolimatta kummius on edelleen suosittua, vaikka talouskriisi syökin lahjoittajien varoja ja moni kummisuhteen katkaiseva kertoo syyksi taloustilanteen. Silti esimerkiksi World Visionin kummien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut.

Solehmainen uskoo, että suosion syynä on ihmisten halu nähdä apunsa vaikutukset konkreettisesti. Myös kummilapsen kannalta kummilla on hänen mukaansa lisäarvoa.

"Jo pelkästään se, että joku kaukaa Suomesta haluaa olla lapsen kummina, on valtava itsetuntoa kohottava tekijä. Yhteisöön tulee tukea sellaisten lasten kautta, joita ei ole aiemmin nähty minään voimavarana", hän kuvailee.

Lasten oikeudet avustustyökehitysyhteistyölapset Suomi InterpediaSuomen LähetysseuraSuomen World Vision

Lue myös

Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
YK:n pääsihteeri pöydän takana, vieressä YK:n lippu.

YK:n pääsihteerille sataa kritiikkiä – Jemeniä pommittava, Saudi-Arabian johtama liittouma on poistettu lapsen oikeuksien rikkojien ”häpeälistalta”

YK:n vuotuinen lapsen oikeuksien rikkojien häpeälista herättää pahennusta, sillä Saudi-Arabian johtama liittouma on jälleen poistettu siltä. ”On ilmeistä, että toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, toteaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön pääsihteeri Inger Ashing.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.