Uutiset Tasa-arvo

Kulta tuo elannon monille Zimbabwen naisille

Zimbabwessa on noin 50 000 ihmistä, jotka harjoittavat pienimuotoista kaivostoimintaa. Etenkin naiskaivajien asemaa pyritään nyt parantamaan, sillä he altistuvat monenlaisille riskeille aina petoksista raiskauksiin.
Kaksi zimbabwelaisnaista, vas. Naiset ja laki -yhdistyksen Zimbabwen johtaja Dorcas Makaza-Kanyimo
Naiset ja laki -yhdistyksen Zimbabwen osaston johtaja Dorcas Makaza-Kanyimo (vas.) osallistui hiljan kaivosalaa koskevaan työpajaan Hwangessa. (Kuva: Sally Nyakanyanga / IPS)

Kullan etsintä omaa laskuun – ja usein ilman valtauslupia – antaa elannon tuhansille naisille Zimbabwessa. He haluavat laillisen aseman ja mahdollisuudet kunnollisiin ansioihin.

Tapiwa Moyo, 40, lähtee kotoa kukonlaulun aikaan ja viettää päivänsä kantaen joesta säkkikaupalla hiekkaa, jota hän siilaa kultahippujen toivossa.

”Olen työtön ja kasvatan yksin viittä kouluikäistä lasta, joten en keksinyt muuta ratkaisua kuin liittyä kultaa huuhtovien naisten joukkoon”, hän sanoo.

Pienimuotoista kaivostoimintaa harjoittaa Zimbabwessa noin 50 000 henkeä, joista on naisia 11–15 prosenttia. Menetelmät ovat alkeellisia, mutta naiset heiluttavat hakkuja ja lapioita miesten rinnalla.

Vaarat vaanivat

Sukupuolten tasa-arvo on yhä kaukana Zimbabwen kaivostoiminnasta, muistuttaa Dorcas Makaza-Kanyimo, joka johtaa Naiset ja laki -yhdistystä. ”Kaivosvaltauksen hankinnan kustannuksia pitää alentaa ja naisille on tarjottava vakuudetonta lainaa kunnon välineiden hankintaan”, hän vaatii.

Naiset ja laki kouluttaa naisia ymmärtämään luonnonvarateollisuuden oikeudelliset puitteet.

”Autamme heitä tekemään laillisen kaivosvaltauksen, koska useimmat toimivat ilman lupaa ja altistuvat monille riskeille aina väkivallasta ja raiskauksista petollisiin kullanostajiin”, Makaza-Kanyimo selittää.

Siirtomaa-ajalta periytyvää Zimbabwen kaivoslakia uudistetaan parhaillaan. Naisliike ajaa muutoksia naisten aseman parantamiseksi. Makaza-Kanyimo kehottaa ottamaan mallia Etelä-Afrikasta, jossa valtauksen voi hankkia myös useampi ihminen yhdessä.

Yhdistys pelasti

Zimbabwen Pohjoisessa Matebelemaassa toimiva naiskaivajien yhdistys on pystynyt auttamaan jäseninään säästö- ja lainaryhmänsä avulla. Sen perustaja Sithembile Ndhlovu on hankkinut kolme omaa valtausta.

”Katselin, kuinka miehet pystyivät ruokkimaan perheensä ja hankkimaan auton. Minulla raha ei riittänyt mihinkään, vaikka raadoin joka päivä”, Ndhlovu muistelee.

Hän kokosi yhdistykseen 32 naiskaivajaa, jotka hankkivat perustiedot Zimbabwen kaivoskoulussa. Yhdistys kannustaa jäseniään laillistamaan toimintansa, koska se avaa lainahanat ja mahdollistaa kunnon välineiden hankinnan.

Tasa-arvo gendertyötalous Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Kolme tyttöä istuu aikuisen edessä tuoleilla.

Korona on lisännyt teiniraskauksia ja silpomista, mutta mistä se oikeastaan johtuu? – ”Kun koulut suljettiin, tytöt jäivät oman onnensa nojaan”, sanoo kenialainen asiantuntija Mary Momanyi

Kriisien aikoina naisten ja tyttöjen asema usein heikkenee, koska syvään juurtuneita sosiaalisia normeja on vaikeampi vastustaa. Keniassa korona-aika on johtanut muun muassa siihen, että tytöt suostuvat seurustelusuhteisiin vanhempien miesten kanssa saadakseen rahaa edes terveyssiteisiin, kertoo Solidaarisuuden asiantuntija Mary Momanyi.
Nainen puolilähikuvassa kirjoituspöydän ääressä.

Afganistanista Suomeen paennut Aziza Hossaini toimii asioimistulkkina ja haaveilee tyttöjen orpokodin perustamisesta

Naisten hyvinvoinnin puolestapuhuja Aziza Hossaini työskentelee tulkkina, joka auttaa muun muassa mielenterveyspotilaita sekä väkivaltaa kokeneita ja joutuu kuulemaan rankat asiat kahteen kertaan. Molemmat vanhempansa Afganistanissa menettänyt Hossaini asuu nykyisin Suomessa, mutta hän tukee edelleen myös synnyinmaahansa jääneitä sukulaisiaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi