Uutiset Ilmastonmuutos

Kuivuus helpotti hetkeksi Nicaraguassa

Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsutun alueen sateet jäivät katovuosina puoleen keskiarvosta. Sen vuoksi maanviljelijät kaataneet metsää alueilta, jotka eivät sovellu maanviljelyyn.
Nicaragualainen viljelijä ajaa traktorilla pellolla.
Vuosien kuivuuden jälkeen luonto viheriö rehevänä kuivaksi käytäväksi kutsutulla alueella Nicaraguassa. (Kuva: Wilmer López / IPS)

(IPS) -- Lähes neljä vuotta kuivuudessa kärvistellyt alue Pohjois-Nicaraguassa vihertää nyt runsaiden sateiden jäljiltä. Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsuttu alue uhkaa kuitenkin laajentua ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan seurauksena.

Nicaraguassa kuiva käytävä käsittää 37 kunnan alueen maan pohjois- ja keskiosissa. Se alkaa lännessä Hondurasin rajalta ja ulottuu Matagalpaan ja Jinotegaan, jotka rajautuvat Karibian puolella miskito-intiaanien autonomiseen alueeseen. Siellä sijaitsee myös Keski-Amerikan suurin luonnonsuojelualue, Bosawas, joka kuuluu Unescon biosfäärialueisiin.

Kuivan alueen sateet jäivät katovuosina 2013–2016 puoleen keskiarvosta. Se on kiihdyttänyt viljelijöiden siirtymistä miskitojen alueelle, missä heitä haukutaan kolonialisteiksi, Denis Meléndez paikallisesta ympäristöjärjestöstä kertoo.

”Tulokkaat eivät ymmärrä, että Karibian puolella maa soveltuu paremmin metsä- kuin maatalouteen. He kaatavat puut, kulottavat heinikot ja ryhtyvät viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Se tuhoaa ekosysteemin”, hän selittää.

Pohjois-Nicaraguasta ja Karibian rannikolta häviää nyt jopa 75 000 hehtaaria metsää vuodessa, Tätä menoa koko alue on kaluttu paljaaksi vuoteen 2050 mennessä.

Ristiriitoja vältellään

Matagalpan Sébacossa on toukokuusta lähtien satanut vuolaasti, mikä on auttanut viljelijöitä unohtamaan katovuodet.

”Tänä vuonna sää on ollut hyvä. Siitä on kauan, kun saimme viimeksi nauttia runsaiden sateiden siunauksesta”, Arístides Silva, 67, sanoo.

Hän haluaa monen naapurinsa tavoin ”välttää ristiriitoja” eikä suostu puhumaan alueelta Karibian suuntaan lähteneistä ihmisistä.

Agenor Sánchezilla on kuitenkin asialle selitys: ”Tunnen muutamia perheitä, jotka ovat lähteneet rannikolle töihin. Maanomistajat halusivat heidät sinne, koska täkäläiset tietävät, miten maan saa tuottamaan. Emme me mene sinne toisten maita valloittamaan.”

Kuivan käytävän alueella asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Arvostelijoiden mukaan muuttoliike on ollut kasvussa vuodesta 2005 lähtien.

Viljavuus heikkenee

Ympäristötieteilijä ja entinen ympäristöministeri Jaime Incer Barquero muistuttaa, ettei ongelma ole uusi. ”Olen 40 vuotta varoitellut ekokatastrofista kuivassa käytävässä ja Karibialla, mutta viranomaiset eivät ole piitanneet asiasta.”

Hänen mukaansa maatalouden leviäminen metsävyöhykkeelle ja rannikolle vaarantaa vesivarat, jotka palvelevat yli 300 000 hengen alkuperäisväestöä. Puiden kadottua, maa lakkaa sitomasta vettä, mistä seuraa tulvia ja maanvyöryjä.

”Pelkästään Bosawasin suojelualuetta on tuhoamassa tuhansia ihmisiä, mikä vaarantaa Keski-Amerikan viimeiset isot keuhkot.”

Riippumattoman Humboldt-keskuksen ilmastonmuutosekspertti Abdel García muistuttaa, että Karibialla viljely voi onnistua vain pari vuotta, koska kyse on metsämaasta. Tilanne ajaa kulottamaan yhä lisää metsää pelloiksi.

Ongelmat ovat alkaneet Karibian puolellakin: sateet vähenevät, tuulisuus lisääntyy, puusto ja mangrove katoavat, mikä päästää meriveden maaperään, hän sanoo.

Luonnonvarat kiinnostavat

Muuttoliike miskitojen alueelle on paikoin johtanut väkivaltaisuuksiin, kertoo alkuperäiskansojen oikeusapukeskuksen johtaja María Luisa Acosta. Hän on valittanut asiasta yleisamerikkalaiseen ihmisoikeuskomissioon.

Acostan mukaan muuttoliikkeen taustalla on valtion tukemia pyrkimyksiä alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Valtio kiistää konfliktin alueella, mutta se on vahvistanut ruokaturvaa kuivassa käytävässä tyrehdyttääkseen muuttoa.

Maailmanpankin tuoreen arvion mukaan Nicaraguan 6,2 miljoonasta asukkaasta 30 prosenttia elää köyhyydessä.

Ilmastonmuutos alkuperäiskansatmaatalousilmastonmuutosmetsät Nicaragua Suomen IPS

Lue myös

Vehnäpelto

Tutkimus: Hiilidioksidipäästöt heikentävät ruuan ravintoarvoja – raudan, proteiinin ja sinkin puute voi tulevaisuudessa yleistyä

Ilmastonmuutos pienentää viljasatoja, mutta se vaikuttaa ruokaan myös toisella tavalla: kasvavat hiilidioksidipäästöt voivat vähentää ruuan ravinteikkuutta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.
Vuoristo, metsää ja lampi

Maailman puiden määrä kasvanut seitsemän prosenttia – syynä kylmien alueiden lämpeneminen, seuraukset arvaamattomia

Tutkimuksen mukaan maapallon pintakasvillisuus sen sijaan on vähentynyt, samoin trooppiset metsät. Muutosten taustalla on ihmisen toiminta, ja sillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia muun muassa maapallon energiatasapainoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Mielenosoittajia, Io tifo Aquarius -kyltti

Kysely: Eurooppalaiset toivottavat yhä pakolaiset tervetulleiksi – Unkarilaiset ja puolalaiset nihkeimpiä

Kymmenessä EU-maassa tehdyn tutkimuksen mukaan useimmat kansalaiset kannattavat pakolaisten vastaanottoa mutta eivät hyväksy tapaa, jolla EU on hoitanut pakolaiskysymystä.
Ihmisiä kantamassa tavaroita päänsä päällä

Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi

YK:n jäsenmaat ovat sopineet poistavansa äärimmäisen köyhyyden kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Vaikka köyhyys vähenee, tavoitetta ei tällä vauhdilla saavuteta.
Mies leikkaa metsässä veitsellä kaakaopuun hedelmää

Belizessä elvytetään tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä – ”Uudistuksiin taivutaan helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”

Belizessä aloitettu ympäristöhanke tuo elannon tuhansille ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kulottamisen lopettamisen jälkeen villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on herättänyt haaveita myös ekomatkailusta.