Uutiset Ilmastonmuutos

Kuivuus helpotti hetkeksi Nicaraguassa

Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsutun alueen sateet jäivät katovuosina puoleen keskiarvosta. Sen vuoksi maanviljelijät kaataneet metsää alueilta, jotka eivät sovellu maanviljelyyn.
Nicaragualainen viljelijä ajaa traktorilla pellolla.
Vuosien kuivuuden jälkeen luonto viheriö rehevänä kuivaksi käytäväksi kutsutulla alueella Nicaraguassa. (Kuva: Wilmer López / IPS)

(IPS) -- Lähes neljä vuotta kuivuudessa kärvistellyt alue Pohjois-Nicaraguassa vihertää nyt runsaiden sateiden jäljiltä. Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsuttu alue uhkaa kuitenkin laajentua ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan seurauksena.

Nicaraguassa kuiva käytävä käsittää 37 kunnan alueen maan pohjois- ja keskiosissa. Se alkaa lännessä Hondurasin rajalta ja ulottuu Matagalpaan ja Jinotegaan, jotka rajautuvat Karibian puolella miskito-intiaanien autonomiseen alueeseen. Siellä sijaitsee myös Keski-Amerikan suurin luonnonsuojelualue, Bosawas, joka kuuluu Unescon biosfäärialueisiin.

Kuivan alueen sateet jäivät katovuosina 2013–2016 puoleen keskiarvosta. Se on kiihdyttänyt viljelijöiden siirtymistä miskitojen alueelle, missä heitä haukutaan kolonialisteiksi, Denis Meléndez paikallisesta ympäristöjärjestöstä kertoo.

”Tulokkaat eivät ymmärrä, että Karibian puolella maa soveltuu paremmin metsä- kuin maatalouteen. He kaatavat puut, kulottavat heinikot ja ryhtyvät viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Se tuhoaa ekosysteemin”, hän selittää.

Pohjois-Nicaraguasta ja Karibian rannikolta häviää nyt jopa 75 000 hehtaaria metsää vuodessa, Tätä menoa koko alue on kaluttu paljaaksi vuoteen 2050 mennessä.

Ristiriitoja vältellään

Matagalpan Sébacossa on toukokuusta lähtien satanut vuolaasti, mikä on auttanut viljelijöitä unohtamaan katovuodet.

”Tänä vuonna sää on ollut hyvä. Siitä on kauan, kun saimme viimeksi nauttia runsaiden sateiden siunauksesta”, Arístides Silva, 67, sanoo.

Hän haluaa monen naapurinsa tavoin ”välttää ristiriitoja” eikä suostu puhumaan alueelta Karibian suuntaan lähteneistä ihmisistä.

Agenor Sánchezilla on kuitenkin asialle selitys: ”Tunnen muutamia perheitä, jotka ovat lähteneet rannikolle töihin. Maanomistajat halusivat heidät sinne, koska täkäläiset tietävät, miten maan saa tuottamaan. Emme me mene sinne toisten maita valloittamaan.”

Kuivan käytävän alueella asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Arvostelijoiden mukaan muuttoliike on ollut kasvussa vuodesta 2005 lähtien.

Viljavuus heikkenee

Ympäristötieteilijä ja entinen ympäristöministeri Jaime Incer Barquero muistuttaa, ettei ongelma ole uusi. ”Olen 40 vuotta varoitellut ekokatastrofista kuivassa käytävässä ja Karibialla, mutta viranomaiset eivät ole piitanneet asiasta.”

Hänen mukaansa maatalouden leviäminen metsävyöhykkeelle ja rannikolle vaarantaa vesivarat, jotka palvelevat yli 300 000 hengen alkuperäisväestöä. Puiden kadottua, maa lakkaa sitomasta vettä, mistä seuraa tulvia ja maanvyöryjä.

”Pelkästään Bosawasin suojelualuetta on tuhoamassa tuhansia ihmisiä, mikä vaarantaa Keski-Amerikan viimeiset isot keuhkot.”

Riippumattoman Humboldt-keskuksen ilmastonmuutosekspertti Abdel García muistuttaa, että Karibialla viljely voi onnistua vain pari vuotta, koska kyse on metsämaasta. Tilanne ajaa kulottamaan yhä lisää metsää pelloiksi.

Ongelmat ovat alkaneet Karibian puolellakin: sateet vähenevät, tuulisuus lisääntyy, puusto ja mangrove katoavat, mikä päästää meriveden maaperään, hän sanoo.

Luonnonvarat kiinnostavat

Muuttoliike miskitojen alueelle on paikoin johtanut väkivaltaisuuksiin, kertoo alkuperäiskansojen oikeusapukeskuksen johtaja María Luisa Acosta. Hän on valittanut asiasta yleisamerikkalaiseen ihmisoikeuskomissioon.

Acostan mukaan muuttoliikkeen taustalla on valtion tukemia pyrkimyksiä alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Valtio kiistää konfliktin alueella, mutta se on vahvistanut ruokaturvaa kuivassa käytävässä tyrehdyttääkseen muuttoa.

Maailmanpankin tuoreen arvion mukaan Nicaraguan 6,2 miljoonasta asukkaasta 30 prosenttia elää köyhyydessä.

Ilmastonmuutos alkuperäiskansatmaatalousilmastonmuutosmetsät Nicaragua Suomen IPS

Lue myös

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen