Uutiset Ilmastonmuutos

Kuivuus helpotti hetkeksi Nicaraguassa

Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsutun alueen sateet jäivät katovuosina puoleen keskiarvosta. Sen vuoksi maanviljelijät kaataneet metsää alueilta, jotka eivät sovellu maanviljelyyn.
Nicaragualainen viljelijä ajaa traktorilla pellolla.
Vuosien kuivuuden jälkeen luonto viheriö rehevänä kuivaksi käytäväksi kutsutulla alueella Nicaraguassa. (Kuva: Wilmer López / IPS)

(IPS) -- Lähes neljä vuotta kuivuudessa kärvistellyt alue Pohjois-Nicaraguassa vihertää nyt runsaiden sateiden jäljiltä. Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsuttu alue uhkaa kuitenkin laajentua ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan seurauksena.

Nicaraguassa kuiva käytävä käsittää 37 kunnan alueen maan pohjois- ja keskiosissa. Se alkaa lännessä Hondurasin rajalta ja ulottuu Matagalpaan ja Jinotegaan, jotka rajautuvat Karibian puolella miskito-intiaanien autonomiseen alueeseen. Siellä sijaitsee myös Keski-Amerikan suurin luonnonsuojelualue, Bosawas, joka kuuluu Unescon biosfäärialueisiin.

Kuivan alueen sateet jäivät katovuosina 2013–2016 puoleen keskiarvosta. Se on kiihdyttänyt viljelijöiden siirtymistä miskitojen alueelle, missä heitä haukutaan kolonialisteiksi, Denis Meléndez paikallisesta ympäristöjärjestöstä kertoo.

”Tulokkaat eivät ymmärrä, että Karibian puolella maa soveltuu paremmin metsä- kuin maatalouteen. He kaatavat puut, kulottavat heinikot ja ryhtyvät viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Se tuhoaa ekosysteemin”, hän selittää.

Pohjois-Nicaraguasta ja Karibian rannikolta häviää nyt jopa 75 000 hehtaaria metsää vuodessa, Tätä menoa koko alue on kaluttu paljaaksi vuoteen 2050 mennessä.

Ristiriitoja vältellään

Matagalpan Sébacossa on toukokuusta lähtien satanut vuolaasti, mikä on auttanut viljelijöitä unohtamaan katovuodet.

”Tänä vuonna sää on ollut hyvä. Siitä on kauan, kun saimme viimeksi nauttia runsaiden sateiden siunauksesta”, Arístides Silva, 67, sanoo.

Hän haluaa monen naapurinsa tavoin ”välttää ristiriitoja” eikä suostu puhumaan alueelta Karibian suuntaan lähteneistä ihmisistä.

Agenor Sánchezilla on kuitenkin asialle selitys: ”Tunnen muutamia perheitä, jotka ovat lähteneet rannikolle töihin. Maanomistajat halusivat heidät sinne, koska täkäläiset tietävät, miten maan saa tuottamaan. Emme me mene sinne toisten maita valloittamaan.”

Kuivan käytävän alueella asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Arvostelijoiden mukaan muuttoliike on ollut kasvussa vuodesta 2005 lähtien.

Viljavuus heikkenee

Ympäristötieteilijä ja entinen ympäristöministeri Jaime Incer Barquero muistuttaa, ettei ongelma ole uusi. ”Olen 40 vuotta varoitellut ekokatastrofista kuivassa käytävässä ja Karibialla, mutta viranomaiset eivät ole piitanneet asiasta.”

Hänen mukaansa maatalouden leviäminen metsävyöhykkeelle ja rannikolle vaarantaa vesivarat, jotka palvelevat yli 300 000 hengen alkuperäisväestöä. Puiden kadottua, maa lakkaa sitomasta vettä, mistä seuraa tulvia ja maanvyöryjä.

”Pelkästään Bosawasin suojelualuetta on tuhoamassa tuhansia ihmisiä, mikä vaarantaa Keski-Amerikan viimeiset isot keuhkot.”

Riippumattoman Humboldt-keskuksen ilmastonmuutosekspertti Abdel García muistuttaa, että Karibialla viljely voi onnistua vain pari vuotta, koska kyse on metsämaasta. Tilanne ajaa kulottamaan yhä lisää metsää pelloiksi.

Ongelmat ovat alkaneet Karibian puolellakin: sateet vähenevät, tuulisuus lisääntyy, puusto ja mangrove katoavat, mikä päästää meriveden maaperään, hän sanoo.

Luonnonvarat kiinnostavat

Muuttoliike miskitojen alueelle on paikoin johtanut väkivaltaisuuksiin, kertoo alkuperäiskansojen oikeusapukeskuksen johtaja María Luisa Acosta. Hän on valittanut asiasta yleisamerikkalaiseen ihmisoikeuskomissioon.

Acostan mukaan muuttoliikkeen taustalla on valtion tukemia pyrkimyksiä alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Valtio kiistää konfliktin alueella, mutta se on vahvistanut ruokaturvaa kuivassa käytävässä tyrehdyttääkseen muuttoa.

Maailmanpankin tuoreen arvion mukaan Nicaraguan 6,2 miljoonasta asukkaasta 30 prosenttia elää köyhyydessä.

Ilmastonmuutos alkuperäiskansatmaatalousilmastonmuutosmetsät Nicaragua Suomen IPS

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat