Uutiset Koronaviruspandemia

Kritiikki rikkaiden maiden koronarokotteiden haalintaa kohtaan yltyy – Köyhimmissä maissa pystytään rokottamaan ensi vuonna vain 10 prosenttia ihmisistä

Kehitysmaat ovat jääneet rokotekilvassa jälkeen, ja käytännössä yli puolet maailman lupaavimmista rokotteista on menossa noin 14 prosentille maapallon väestöstä. Järjestöt vaativat lääkeyhtiöitä jakamaan tietonsa ja teknologiansa, jotta rokotteita saataisiin nopeasti kaikille.
Abraham Lincolnin patsas, jolla on hengityssuojain.
Rikkaat maat ovat varmistaneet, että ne saavat valtaosan ensimmäisistä koronarokotteista. (Kuva: Randy von Liski / CC BY-NC-ND 2.0)

67 köyhää maata pystyy ensi vuoden aikana rokottamaan vain kymmenen prosenttia väestöstään, koska rikkaat maat ovat varmistaneet valtaosan koronavirusrokotteista itselleen, kritisoi useista järjestöistä koostuva People’s Vaccine -yhteenliittymä.

Järjestöt vaativat, että lääkeyhtiöt jakavansa tietotaitonsa ja teknologiansa, jotta rokotteita saataisiin riittävästi myös köyhimmille maille.

”Ostamalla suuren enemmistön maailman rokotetarjonnasta rikkaat maat rikkovat ihmisoikeusvelvoitteitaan. Tekemällä yhteistyötä tiedon jakamisessa ja tarjonnan lisäämisessä ne voisivat auttaa lopettamaan globaalin covid-19-kriisin”, sanoo yhteenliittymään kuuluvan ihmisoikeusjärjestö Amnestyn taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päällikkö Steve Cockburn tiedotteessa.

Järjestöjen mukaan rikkaat maat ovat tehneet lääkeyhtiöiden kanssa niin paljon sopimuksia, että ne voisivat ensi vuoden aikana rokottaa koko väestönsä lähes kolmeen kertaan, mikäli kaikki testausvaiheessa olevat rokotteet saadaan markkinoille.

Rikkaat maat ovat ostaneet kaikki rokoteyhtiö Modernan annokset sekä 96 prosenttia Pfizerin ja BioNTechin rokoteannoksista.

AstraZeneca on luvannut 64 prosenttia annoksistaan kehittyville maille, mutta kyse on lähinnä isoista kehitysmaista, joten suurimmalla osalla kehitysmaista ei ole sopimuksia lainkaan. Käytännössä ne joutuvat tyytymään Maailman terveysjärjestön Covax-mekansmiin, josta ei kuitenkaan riitä rokotteita kaikille.

Käytännössä 14 prosenttia maapallon väestöstä on ostanut 53 prosenttia lupaavimmista rokotteista. Ensi vuonna yhteensä alle viidennes maailman väestöstä yhteensä tulee saamaan rokotteen, järjestöt laskevat.

Liittouma vaatii maailman maita tukemaan Maailman kauppajärjestössä (WTO) Etelä-Afrikan ja Intian ehdotusta, joka poistaisi tilapäisesti tekijänoikeudet ja patentit koronavirusrokotteilta. Samaa vaati taannoin myös Lääkärit ilman rajoja -järjestö. Asiasta keskustellaan WTO:ssa tällä viikolla.

Järjestöt muistuttavat, että AstraZenecan, Modernan sekä Pfizerin ja BioNTechin rokotteet ovat saaneet yli viiden miljardin dollarin arvosta julkista rahoitusta.

”Järjestelmä, jossa lääkeyhtiöt käyttävät hallitusten rahoitusta tutkimukseen, säilyttävät yksinoikeudet ja pitävät teknologiansa salassa lisätäkseen voittoja, voi maksaa ihmishenkiä”, sanoo People’s Vaccinen edustaja Mohga Kamal Yann.

Koronaviruspandemia kehitysterveyssairaus/lääkintä Amnesty International

Lue myös

Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Porkkanoita pinoissa.

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.

Tuoreimmat

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen