Uutiset Koronaviruspandemia

Kritiikki rikkaiden maiden koronarokotteiden haalintaa kohtaan yltyy – Köyhimmissä maissa pystytään rokottamaan ensi vuonna vain 10 prosenttia ihmisistä

Kehitysmaat ovat jääneet rokotekilvassa jälkeen, ja käytännössä yli puolet maailman lupaavimmista rokotteista on menossa noin 14 prosentille maapallon väestöstä. Järjestöt vaativat lääkeyhtiöitä jakamaan tietonsa ja teknologiansa, jotta rokotteita saataisiin nopeasti kaikille.
Abraham Lincolnin patsas, jolla on hengityssuojain.
Rikkaat maat ovat varmistaneet, että ne saavat valtaosan ensimmäisistä koronarokotteista. (Kuva: Randy von Liski / CC BY-NC-ND 2.0)

67 köyhää maata pystyy ensi vuoden aikana rokottamaan vain kymmenen prosenttia väestöstään, koska rikkaat maat ovat varmistaneet valtaosan koronavirusrokotteista itselleen, kritisoi useista järjestöistä koostuva People’s Vaccine -yhteenliittymä.

Järjestöt vaativat, että lääkeyhtiöt jakavansa tietotaitonsa ja teknologiansa, jotta rokotteita saataisiin riittävästi myös köyhimmille maille.

”Ostamalla suuren enemmistön maailman rokotetarjonnasta rikkaat maat rikkovat ihmisoikeusvelvoitteitaan. Tekemällä yhteistyötä tiedon jakamisessa ja tarjonnan lisäämisessä ne voisivat auttaa lopettamaan globaalin covid-19-kriisin”, sanoo yhteenliittymään kuuluvan ihmisoikeusjärjestö Amnestyn taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päällikkö Steve Cockburn tiedotteessa.

Järjestöjen mukaan rikkaat maat ovat tehneet lääkeyhtiöiden kanssa niin paljon sopimuksia, että ne voisivat ensi vuoden aikana rokottaa koko väestönsä lähes kolmeen kertaan, mikäli kaikki testausvaiheessa olevat rokotteet saadaan markkinoille.

Rikkaat maat ovat ostaneet kaikki rokoteyhtiö Modernan annokset sekä 96 prosenttia Pfizerin ja BioNTechin rokoteannoksista.

AstraZeneca on luvannut 64 prosenttia annoksistaan kehittyville maille, mutta kyse on lähinnä isoista kehitysmaista, joten suurimmalla osalla kehitysmaista ei ole sopimuksia lainkaan. Käytännössä ne joutuvat tyytymään Maailman terveysjärjestön Covax-mekansmiin, josta ei kuitenkaan riitä rokotteita kaikille.

Käytännössä 14 prosenttia maapallon väestöstä on ostanut 53 prosenttia lupaavimmista rokotteista. Ensi vuonna yhteensä alle viidennes maailman väestöstä yhteensä tulee saamaan rokotteen, järjestöt laskevat.

Liittouma vaatii maailman maita tukemaan Maailman kauppajärjestössä (WTO) Etelä-Afrikan ja Intian ehdotusta, joka poistaisi tilapäisesti tekijänoikeudet ja patentit koronavirusrokotteilta. Samaa vaati taannoin myös Lääkärit ilman rajoja -järjestö. Asiasta keskustellaan WTO:ssa tällä viikolla.

Järjestöt muistuttavat, että AstraZenecan, Modernan sekä Pfizerin ja BioNTechin rokotteet ovat saaneet yli viiden miljardin dollarin arvosta julkista rahoitusta.

”Järjestelmä, jossa lääkeyhtiöt käyttävät hallitusten rahoitusta tutkimukseen, säilyttävät yksinoikeudet ja pitävät teknologiansa salassa lisätäkseen voittoja, voi maksaa ihmishenkiä”, sanoo People’s Vaccinen edustaja Mohga Kamal Yann.

Koronaviruspandemia kehitysterveyssairaus/lääkintä Amnesty International

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia