Uutiset

Kriisit monimutkaistuvat, informaatiosota kiihtyy

Viestinnän rooli on nykykriiseissä tärkeämpi kuin koskaan. Toimittajien rooli on kuitenkin pienentynyt, kun kuka tahansa voi tuottaa tietoa, sanoo kansainvälisen Punaisen Ristin pääjohtaja Yves Daccord.
(Kuva: Marco Verch / cc 2.0)

Kun ääri-islamilainen al-Qaida-liike halusi takavuosina viestinsä julkisuuteen, se otti yhteyttä yleensä qatarilaiseen tv-kanavaan al-Jazeeraan. Kanava välitti tuhruisen videokuvan propagandoineen maailmalle.

Nyt Irakissa toimiva Isis-liike julkaisee YouTubessa ja Twitterissä päivittäin tietoa julmuuksistaan ilman sen kummempia välikäsiä – toimittajia ei enää kaivata.

"On vaikuttavaa, miten Isis hallitsee viestintää. Sillä ei ole käytössään samoja keinoja kuin hallituksella, mutta se kontrolloi viestintää sataprosenttisesti. Isisin valtaamilta alueilta ei tule tietoa ilman Isisiä", toteaa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) pääjohtaja Yves Daccord.

Daccord puhui eilen Suomen Punaisen Ristin järjestämässä seminaarissa median ja viestinnän muuttuvasta roolista kriisi- ja konfliktitilanteissa. Muutos on hänen mukaansa ollut viime vuosina suuri: viestinnän ja sen hallinnan merkitys on nykymaailmassa tärkeämpi kuin koskaan, mutta samaan aikaan toimittajien rooli on pienentynyt.

Heitä ei enää tarvita tuottamaan tietoa konfliktialueilta, sillä sitä virtaa ilmoille muutenkin. ICRC:nkin toiminta-alueilla lähes kaikilla on kännykkä ja netti.

"Kuka tahansa, jolla on netti, puhelin ja intressejä, voi tuottaa tietoa. Ainoa tapa, jolla viestintää voi nykyään kontrolloida, on katkaista sähköt", Daccord toteaa.

Ei pelkkiä klikkauksia

Tiedon tuottamisen helpottuminen tarkoittaa, että jokainen voi tuoda oman yksilöllisen näkemyksensä ja kokemuksensa julki. Tieto pirstaloituu, ja sen seassa on myös propagandaa, jota on liikkunut Daccordin mukaan paljon etenkin Gazan ja Ukrainan konfliktien yhteydessä. Samalla varmuus siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, vähenee.

"Sanoisin, että kuilu informaation ja informoiduksi tulemisen välillä on suurempi kuin koskaan. Ihmiset hukkuvat informaatioon."

Siksi medialla voikin Daccordin mukaan edelleen olla rooli konfliktiuutisoinnissa. Median pitäisi hänen mukaansa uudistaa toimintaperiaatteensa ja lakata tuijottamasta pelkästään uutisvälityksen nopeuteen ja siihen, montako klikkausta uutinen saa.

"Median pitää pohtia omaa kykyään olla mukana lisäämässä monimutkaisuuden ymmärtämistä ja ihmisten hyvinvointia – ei vain osumia. Medialla voi olla rooli tiedon editoinnissa ja asioiden yhdistelyssä", hän sanoo.

Yhteisymmärrys puuttuu

Daccordin mukaan viestinnän rooli ei ole ainoa monimutkaistuva asia nykymaailmassa, vaan kriisit ja konfliktit ylipäätään ovat nykyisin hankalampia kuin aiemmin.

"Katastrofien kurittamiin ihmisiin ei vaikuta vain yksi ongelma, vaan moninkertainen paine. Meillä on yhä enemmän sekä akuutteja että kroonisia kriisejä. Näemme yhdistelmän äärimmäistä köyhyyttä, hauraita valtioita ja väkivaltaa. Kun yritämme vastata niihin, vastaamme useaan eri ongelmaan", hän kuvailee.

Daccord on huolissaan myös siitä, että maailman maita näyttää vaivaavan totaalinen yhteisymmärryksen puute. Johtajat eivät enää kykene sopimaan yhdessä isoista asioista, kuten talouskriisien tai konfliktien hoitamisesta.

"Ei näe sitä, että maat istuisivat alas ja saisivat aikaan ratkaisuja globaaleista kysymyksistä. Oikea politiikka ja diplomatia ovat kadonneet. Se on iso kysymys."

katastrofiapumediainformaatioteknologiainternettiedotusvälineettietoviestintä Punainen Risti

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin