Uutiset Kehityspolitiikka

Kriisien mutkistuminen ajanut humanitaarisen avun konkurssin partaalle

YK pyytää ennennäkemättömän suurta apubudjettia ensi vuodelle. Humanitaaristen kriisien monimutkaistuminen ja pitkittyminen on havaittu myös suomalaisjärjestöissä.
Yksi YK:n suurimmista avustuskohteista on Etelä-Sudan. Yhteensä YK aikoo välittää apua ainakin 57,5 miljoonalle ihmiselle ensi vuonna. (Kuva: Pablo Tosco/Oxfam / cc 2.0)

Rahapula, humanitaaristen kriisien mutkistuminen ja avustustyön turvattomuus ovat ajaneet maailman humanitaarisen avun järjestelmän ennennäkemättömään kriisiin.

Esimerkiksi UNHCR on varoitellut useaan otteeseen tänä vuonna, että maailman apujärjestelmä on konkurssin partaalla. Joulukuun alussa Maailman elintarvikeohjelma WFP ilmoitti joutuvansa katkaisemaan Syyrian pakolaisten ruoka-avun rahapulan takia.

Samoihin aikoihin myös YK ilmoitti, että sen apubudjetti tulee olemaan ensi vuonna ennätyksellisen suuret 13,3 miljardia euroa – ja arvio on vasta alustava. Kaikkea tuskin saadaan kasaan, sillä tänäkin vuonna vain noin puolet YK:n tarpeesta on täytetty.

"Joka vuosi pyydämme avunantajia tekemään enemmän – ja he tekevät. Mutta kun kriiseistä tulee monimutkaisempia ja ne kestävät pidempään, tarpeen ja resurssien välinen kuilu kasvaa", totesi järjestön hätäapukoordinaattori Valerie Amos vetoomuksen julkistustilaisuudessa.

YK:n mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana apua tarvitsevien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut ja rahantarve kuusinkertaistunut. Tällä hetkellä YK:n korkeimmassa kriisiluokassa on poikkeuksellisesti neljä kriisiä, Syyria, Irak, Etelä-Sudan ja Keski-Afrikan tasavalta.

Turvattomuus lisääntynyt

Humanitaarisen tilanteen vaikeutuminen on havaittu myös suomalaisissa, hätäapua toimittavissa järjestöissä.

"Lukumäärällisesti humanitaarisia kriisejä voi olla jopa vähemmän kuin yleensä, mutta ne ovat pitkittyneitä ja monimutkaisia. Varojen riittämättömyys johtuu monimutkaisuudesta, vaikeudesta ja siitä, että avun tarpeessa olevia ihmisiä on niin paljon", sanoo Suomen Punaisen Ristin (SPR) kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi.

Kansainvälinen Punainen Risti hakeekin ensi vuodelle budjettia, joka on neljäsosan nykyistä suurempi.

SPR:n suurimpia avustuskohteita ovat tällä hetkellä Syyrian pakolaiset, ebolasta kärsivät maat sekä taifuunista toipuva Filippiinit. Löövin mukaan etenkin Syyrian pakolaisten suhteen rahoituksen saanti on tällä hetkellä todella tiukilla. Lisäksi apuoperaatioita vaikeuttaa naapurimaiden kasvanut haluttomuus ottaa vastaan enää lisää pakolaisia.

"Jos me rikkaissa maissa teemme päätöksen sulkeutua ja suojautua ja jättää muut oman onnensa nojaan, teemme itsellemme karhunpalveluksen."

Kriisien kärjistymisessä ei ole kuitenkaan kyse pelkästään rahasta, hän muistuttaa. Esimerkiksi Irakissa ja Syyriassa apua on vaikea saada perille, koska ihmiset eivät pääse pakenemaan ja koska avun toimittaminen on hengenvaarallista.

Plan Suomi Säätiön humanitaarisen avun erityisasiantuntijan Maritta Niskanen-Tamirun mukaan väkivalta onkin suurempi haaste humanitaariselle avulle kuin rahapula.

"Humanitaarinen tila on kaventunut. Humanitaarisen avun lait, jotka antavat toimijoille työrauhan ja koskemattomuuden, eivät enää päde. Avustustyöntekijöitä tapetaan entistä enemmän, ja jopa avunsaajayhteisöt ovat vaarassa. Humanitaarisen tilan palauttaminen vaatii valtioiden ja järjestöjen yhteistä rintamaa", hän sanoo.

Plan välittää apua muun muassa ebolan runtelemiin maihin sekä Filippiinien taifuunialueelle. Järjestö aikoo jatkossa laajentaa katastrofiapuaan, sillä se sai joulukuussa Euroopan komission humanitaarisen avun ECHO-sertifikaatin, jota vaaditaan katastrofiavun rahoituksen saamiseksi komissiolta ja ulkoministeriöltä.

Syynä on Niskanen-Tamirun mukaan järjestön halu vahvistaa lapsen oikeuksia etenkin katastrofitilanteissa mutta myös ennakoimattomien katastrofien lisääntyminen maailmalla.

Erityistä huomiota ansaitsisivat hänen mukaan konfliktimaiden naapurivaltiot, jotka joutuvat vastaanottamaan valtavia pakolaismääriä. Esimerkiksi Etiopia on ottanut vastaan vajaa miljoona pakolaista, hän muistuttaa.

Ei valoa tunnelin päässä

YK on ilmoittanut, että sen tämänhetkinen apuvetoomus ei edes sisällä Sahelin alueen maita ja humanitaarisen rahoituksen tarve tulee todennäköisesti kasvamaan vielä lisää. Samaa mieltä on Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

"Ei näy merkkejä siitä, että konfliktien kroonistuminen ja pitkittyminen loppuisi. Tunnelin päässä ei juuri nyt siksi näy valoa. Tai ainakin se tunneli on hyvin pitkä", hän toteaa järjestön tiedotteessa.

Rahapula pahentaa kriisejä entisestään.

"Jotkut konfliktit ovat kärjistyneet, ja niiden lähialueilla on mahdollista, että ne laajenevat, jos ihmiset lähtevät pakosalle tai turvautuvat epätoivoisiin tekoihin siksi, ettei avustusvaroja ole", Kalle Löövi sanoo.

Hänen mukaansa tilanteen muuttamiseksi tarvitaan ennen kaikkea yhteispeliä.

"On mietittävä, miten pystyttäisiin jakamaan hyvinvointia niin, ettei kenelläkään olisi varsinaista hengenhätää. Jos me rikkaissa maissa teemme päätöksen sulkeutua ja suojautua ja jättää muut oman onnensa nojaan, teemme itsellemme karhunpalveluksen pitkällä aikavälillä."

Kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukonflikti Kirkon UlkomaanapuPlan International SuomiPunainen Risti

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Auringonlasku tai -nousu joen ja metsän yllä

Brasilian keräilijäväestö elää metsistä ja kasvattaa Suomessakin tunnettuja superfoodeja – Presidentti Jair Bolsonaro on kuitenkin tavallista suurempi uhka, sanoo keräilijöiden liiton johtaja Joaquim Belo

Muun muassa kumin- ja marjojenkeräämisestä elävät keräilijät ovat riippuvaisia Amazonin sademetsistä elinkeinonaan. Samalla Amazonista on riippuvainen myös koko muu maailma, muistuttaa Suomessa vieraillut Joaquim Belo.
Koululaisia istumassa maassa

Afrikka kaipaa nuorempia johtajia – Internet tulisi nähdä mahdollisuutena, ei uhkana

Afrikan väestö on nuorta, mutta johtajat vanhoja. Kun vanhat johtajat yrittävät hallita internetiä vallassa pysyäkseen, kansalaiset ja talous kärsivät, kirjoittaa Selorm Branttie.
Kuivunut joen uoma ja kuolleen eläimen jäännökset

Järjestöt varoittavat: Kuivuudesta kärsivää Itä-Afrikkaa uhkaa laajamittainen ruokapula – Somalian Puntmaassa vain yksi neljästä lapsesta saa riittävästi ruokaa

Somaliassa, Ugandassa, Etiopiassa ja Keniassa sadot ovat jäämässä pieniksi ja ruuan hinta on nousussa. Jotta laajamittaiselta katastrofilta vältyttäisiin, hätäapua tarvitaan pian, sanovat Famine Early Warning System Network ja Pelastakaa Lapset.
Ihmisiä kävelemässä lentokoneeseen

Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"

Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.
Tehtaanpiippuja joenrannalla

Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin

Brittiläisen Autonomy-ajatuspajan tuoreen tutkimusraportin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi eurooppalaisia vähentämään työntekoaan noin yhdeksään tuntiin viikossa. Laskelma perustuu tietoihin Ruotsin, Saksan ja Iso-Britannian kasvihuonekaasupäästöistä ja teollisuustuotannosta.

Tuoreimmat

Järjestöt varoittavat: Kuivuudesta kärsivää Itä-Afrikkaa uhkaa laajamittainen ruokapula – Somalian Puntmaassa vain yksi neljästä lapsesta saa riittävästi ruokaa
Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"
Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin
Brasilian keräilijäväestö elää metsistä ja kasvattaa Suomessakin tunnettuja superfoodeja – Presidentti Jair Bolsonaro on kuitenkin tavallista suurempi uhka, sanoo keräilijöiden liiton johtaja Joaquim Belo
Syyriassa mielivaltaisia pidätyksiä ja katoamisia hallituksen valtaamilla alueilla – HRW: Mikään ei ole muuttunut al-Assadin hallinnossa
Meksikoon tulevien siirtolaisten määrä kasvaa rajusti – Kolmasosa lapsia ja nuoria
Maailma kylässä -festivaaleilla teemana ilmastonmuutos – Sähkönä jätteistä tehtyä dieseliä
Vuosikausia jatkunut konflikti tekee lapsistä perheen elättäjiä Kašmirissa
EU-maiden kansallisille ilmasto- ja energiasuunnitelmille vaatimaton arvosana – Suomen suunnitelma viidenneksi paras
Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Luetuimmat

Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin
Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää
Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys
Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali
Oikeusjuttu Shelliä vastaan etenee: Hollantilainen oikeusistuin linjasi, että sillä on toimivaltaa käsitellä nigerialaisten ympäristöaktivistien teloituksiin liittyvä tapaus
EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti
Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana
Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat
Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa
Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista