Uutiset Kehityspolitiikka

Kriisien mutkistuminen ajanut humanitaarisen avun konkurssin partaalle

YK pyytää ennennäkemättömän suurta apubudjettia ensi vuodelle. Humanitaaristen kriisien monimutkaistuminen ja pitkittyminen on havaittu myös suomalaisjärjestöissä.
Yksi YK:n suurimmista avustuskohteista on Etelä-Sudan. Yhteensä YK aikoo välittää apua ainakin 57,5 miljoonalle ihmiselle ensi vuonna. (Kuva: Pablo Tosco/Oxfam / cc 2.0)

Rahapula, humanitaaristen kriisien mutkistuminen ja avustustyön turvattomuus ovat ajaneet maailman humanitaarisen avun järjestelmän ennennäkemättömään kriisiin.

Esimerkiksi UNHCR on varoitellut useaan otteeseen tänä vuonna, että maailman apujärjestelmä on konkurssin partaalla. Joulukuun alussa Maailman elintarvikeohjelma WFP ilmoitti joutuvansa katkaisemaan Syyrian pakolaisten ruoka-avun rahapulan takia.

Samoihin aikoihin myös YK ilmoitti, että sen apubudjetti tulee olemaan ensi vuonna ennätyksellisen suuret 13,3 miljardia euroa – ja arvio on vasta alustava. Kaikkea tuskin saadaan kasaan, sillä tänäkin vuonna vain noin puolet YK:n tarpeesta on täytetty.

"Joka vuosi pyydämme avunantajia tekemään enemmän – ja he tekevät. Mutta kun kriiseistä tulee monimutkaisempia ja ne kestävät pidempään, tarpeen ja resurssien välinen kuilu kasvaa", totesi järjestön hätäapukoordinaattori Valerie Amos vetoomuksen julkistustilaisuudessa.

YK:n mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana apua tarvitsevien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut ja rahantarve kuusinkertaistunut. Tällä hetkellä YK:n korkeimmassa kriisiluokassa on poikkeuksellisesti neljä kriisiä, Syyria, Irak, Etelä-Sudan ja Keski-Afrikan tasavalta.

Turvattomuus lisääntynyt

Humanitaarisen tilanteen vaikeutuminen on havaittu myös suomalaisissa, hätäapua toimittavissa järjestöissä.

"Lukumäärällisesti humanitaarisia kriisejä voi olla jopa vähemmän kuin yleensä, mutta ne ovat pitkittyneitä ja monimutkaisia. Varojen riittämättömyys johtuu monimutkaisuudesta, vaikeudesta ja siitä, että avun tarpeessa olevia ihmisiä on niin paljon", sanoo Suomen Punaisen Ristin (SPR) kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi.

Kansainvälinen Punainen Risti hakeekin ensi vuodelle budjettia, joka on neljäsosan nykyistä suurempi.

SPR:n suurimpia avustuskohteita ovat tällä hetkellä Syyrian pakolaiset, ebolasta kärsivät maat sekä taifuunista toipuva Filippiinit. Löövin mukaan etenkin Syyrian pakolaisten suhteen rahoituksen saanti on tällä hetkellä todella tiukilla. Lisäksi apuoperaatioita vaikeuttaa naapurimaiden kasvanut haluttomuus ottaa vastaan enää lisää pakolaisia.

"Jos me rikkaissa maissa teemme päätöksen sulkeutua ja suojautua ja jättää muut oman onnensa nojaan, teemme itsellemme karhunpalveluksen."

Kriisien kärjistymisessä ei ole kuitenkaan kyse pelkästään rahasta, hän muistuttaa. Esimerkiksi Irakissa ja Syyriassa apua on vaikea saada perille, koska ihmiset eivät pääse pakenemaan ja koska avun toimittaminen on hengenvaarallista.

Plan Suomi Säätiön humanitaarisen avun erityisasiantuntijan Maritta Niskanen-Tamirun mukaan väkivalta onkin suurempi haaste humanitaariselle avulle kuin rahapula.

"Humanitaarinen tila on kaventunut. Humanitaarisen avun lait, jotka antavat toimijoille työrauhan ja koskemattomuuden, eivät enää päde. Avustustyöntekijöitä tapetaan entistä enemmän, ja jopa avunsaajayhteisöt ovat vaarassa. Humanitaarisen tilan palauttaminen vaatii valtioiden ja järjestöjen yhteistä rintamaa", hän sanoo.

Plan välittää apua muun muassa ebolan runtelemiin maihin sekä Filippiinien taifuunialueelle. Järjestö aikoo jatkossa laajentaa katastrofiapuaan, sillä se sai joulukuussa Euroopan komission humanitaarisen avun ECHO-sertifikaatin, jota vaaditaan katastrofiavun rahoituksen saamiseksi komissiolta ja ulkoministeriöltä.

Syynä on Niskanen-Tamirun mukaan järjestön halu vahvistaa lapsen oikeuksia etenkin katastrofitilanteissa mutta myös ennakoimattomien katastrofien lisääntyminen maailmalla.

Erityistä huomiota ansaitsisivat hänen mukaan konfliktimaiden naapurivaltiot, jotka joutuvat vastaanottamaan valtavia pakolaismääriä. Esimerkiksi Etiopia on ottanut vastaan vajaa miljoona pakolaista, hän muistuttaa.

Ei valoa tunnelin päässä

YK on ilmoittanut, että sen tämänhetkinen apuvetoomus ei edes sisällä Sahelin alueen maita ja humanitaarisen rahoituksen tarve tulee todennäköisesti kasvamaan vielä lisää. Samaa mieltä on Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

"Ei näy merkkejä siitä, että konfliktien kroonistuminen ja pitkittyminen loppuisi. Tunnelin päässä ei juuri nyt siksi näy valoa. Tai ainakin se tunneli on hyvin pitkä", hän toteaa järjestön tiedotteessa.

Rahapula pahentaa kriisejä entisestään.

"Jotkut konfliktit ovat kärjistyneet, ja niiden lähialueilla on mahdollista, että ne laajenevat, jos ihmiset lähtevät pakosalle tai turvautuvat epätoivoisiin tekoihin siksi, ettei avustusvaroja ole", Kalle Löövi sanoo.

Hänen mukaansa tilanteen muuttamiseksi tarvitaan ennen kaikkea yhteispeliä.

"On mietittävä, miten pystyttäisiin jakamaan hyvinvointia niin, ettei kenelläkään olisi varsinaista hengenhätää. Jos me rikkaissa maissa teemme päätöksen sulkeutua ja suojautua ja jättää muut oman onnensa nojaan, teemme itsellemme karhunpalveluksen pitkällä aikavälillä."

Kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukonflikti Kirkon UlkomaanapuPlan International SuomiPunainen Risti

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset