Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Kreikkaan jumiin jääneiden siirtolaisten epätoivo kasvaa

"Haluavatko he, että kuolemme täällä?", kysyvät pakolaiset.
Pakolaislapsi Lesvosin leirillä Kreikassa. (Kuva: Steve Evans / CC BY-NC 2.0)

Järjestöt ovat huolissaan Kreikkaan jumiin jääneiden siirtolaisten ja pakolaisten tilanteesta. Kreikan pohjoisrajan sulkeuduttua kuukausi sitten kymmeniä tuhansia lapsia ja aikuisia on jäänyt maahan karuihin olosuhteisiin.

Pelastakaa Lasten mukaan noin 2 000 ilman vanhempiaan matkustanutta tai vanhempansa menettänyttä pakolaislasta on jumissa Kreikassa. Suurin osa oli matkalla Länsi-Eurooppaan vanhempiensa luokse, mutta rajojen sulkemisen vuoksi he joutuvat nyt odottamaan epätietoisina aikuisten joukossa.

Lapsille on tarjolla Kreikassa vain 477 majoituspaikkaa, ja järjestön mukaan monet asuvatkin tilapäisessä majoituksessa ja ovat alttiita väkivallalle ja hyväksikäytölle. Osa joutuu asumaan jopa poliisin putkassa tilojen puutteen vuoksi. Lasten haavoittuvuutta pahentaa se, että monet heistä ovat jo valmiiksi traumatisoituneita sodan vuoksi.

Monet Kreikkaan yksin saapuvat pakolaislapset eivät osaa rekisteröityä, joten humanitaariset järjestöt ja hallituksen viranomaiset eivät edes tiedä heidän olemassaolostaan. Osa lapsista taas rekisteröidään aikuisina, jolloin he eivät saa heille kuuluvaa apua ja voivat joutua karkotetuksi, järjestö kertoo.

Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan olosuhteet Kreikassa ovat äärimmäisen vaikeat. Osa joutuu nukkumaan maassa, eikä vessoja ole tarpeeksi. Naiset pelkäävät leireillä hyväksikäyttöä ja lapsia on pidetty yksin poliisiasemilla. Lisäksi pakolaisille ei ole annettu riittävästi tietoa heidän asemastaan, järjestö sanoo.

"Miksi he eivät päästä meitä menemään? Haluavatko he, että kuolemme täällä?" Aleppon kaupungista Syyriasta paennut 70-vuotias pariskunta kysyi järjestön tutkijoilta.

Yhteensä maassa on jumissa 46 000 ihmistä. Sekä Amnesty että Pelastakaa Lapset kritisoivat EU:ta, joka on viime viikot kiinnittänyt huomiota enemmän Turkin kanssa tehtyyn sopimukseen, jonka nojalla lähes kaikki tulijat palautetaan Kreikasta Turkkiin. Ennen sopimuksen voimaantuloa maahantulleiden kohtalo on kuitenkin epäselvä. EU lupasi syyskuussa uudelleensijoittaa 66 400 turvapaikanhakijaa Kreikasta. Vain 615 on sijoitettu, Amnesty muistuttaa.

TÄSMENNYS 20.4. Vaihdettu turvapaikanhakija-sanat siirtolaiseksi.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa lapsetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Kreikka Amnesty InternationalPelastakaa Lapset ry

Lue myös

Punavalkoinen laiva satamassa.

Koronavirus tyhjensi Välimeren siirtolaisia pelastavista avustuslaivoista –”Tilanne on entistäkin kaoottisempi”, sanoo tutkija

Koronaviruksen aiheuttama hätätila ja Välimeren maiden päätökset ovat tehneet järjestöjen meripelastustoiminnasta lähes mahdotonta. “Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu, eli koronavirus, ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, sanoo italialainen tutkija Matteo Villa.
Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.