Uutiset

Köyhyys, postmoderni ja mummo roskiksilla

Oletamme, että valtioiden tai yksilöiden tulojen mittaus paljastaa heikko-osaisuuden luotettavasti. Köyhät tarvitsevat kuitenkin myös palveluita, sosiaalisia turvaverkkoja ja omanarvontuntoa. Suomessa kylä- tai suku-tyyppisen turvaverkon katoamista on perusteltu sillä, että tilalle on tullut ihmisistä huolehtiva valtio. Nyt oletamme katoamisen voivan tapahtua kehitysmaissa ilman, että mitään tulee tilalle, kirjoittaa filosofi Teppo Eskelinen.

Taas yksi Ylioppilaslehti, taas yksi opintorahakeskustelu. Tuttu juttu: opiskelijat laskevat, että he elävät toimeentulorajan alapuolella, poliitikot laskevat että opiskelijoilla on niin paljon "tulevaisuuden odotuksia", että kärsivät jonkin aikaa tarkalla markalla elääkin.

Suomalainen opiskelija on kiistatta köyhä. En ole ainoa, joka on lukenut yhteiskuntafilosofian klassikkonsa roskakorista löydettyä ranskanleipää mutustellen. "Tulevaisuuden odotusten" proteiiniarvo vaikutti silloin harvinaisen vähäiseltä. Ja kuitenkin: mitä enemmän asiaa nimeltä köyhyys miettii, sitä enemmän vaikuttaa siltä, että raha kaikenkattavana mittarina epäonnistuu kertomaan sen luonnetta.

♦ ♦ ♦

Tapamme käydä yhteiskuntakeskustelua on viritetty rahavälitteisen maailman mukaan. Huolenaiheita, taloudellis-poliittisia toimenpiteitä ja keskustelua ohjaavat tilastot, jotka osoittavat valtioiden tai yksilöiden tuloja. Oletamme, että tämä mittari paljastaa heikko-osaisuuden luotettavasti. Kuitenkin - sekä Suomessa että maailmalla - nimenomaan köyhät tarvitsevat yleensä paljon muutakin kuin rahaa: ilmaisia palveluita, sosiaalisia turvaverkkoja, omanarvontuntoa. Globaali köyhälistö ennen kaikkea yhteismaita ja kalavesien tyyppisiä luonnonrikkauksia.

Maailmanpankin tilastot kertovat, paljonko on maailmassa köyhiä ja onko köyhyys vähentynyt. Niihin tuijottamisen tuloksena on yhteiskunnallinen järjestelmä, jossa köyhältä saa viedä. Ottaa maita yksityiskäyttöön, ajaa alas palveluita, heitellä pakon edessä töihin kauas tukevasta taustayhteisöstä - niin kuin "globalisaatiossa" nyt tapahtuu. Paperilla mitään ei menetetä, kun mitataan vain yksilöiden tuloja.

Ja kun taloudellista hyvinvointia mitataan, täytyy tietää myös, mitä talous on. Talouden piiri kasvaa uusille alueille koko ajan. Yhteisomistus tai pienimuotoinen omavarainen maanviljely eivät kuitenkaan ole “taloutta”, eikä tietenkään myöskään monissa kehitysmaissa valtaosan ihmisistä työllistävä epävirallinen sektori. Dollari päivässä ja BKT -vetoisen köyhien auttajan olisikin hyvä muistaa, että tällaiset mittarit allekirjoittavat olemassaolollaan kaksi väitettä: köyhyys on vain taloudellista ja talous on vain virallista.

♦ ♦ ♦

Kaikkein vähiten missään luvuissa ja tilastoissa näkyy köyhyyden sosiaalinen puoli. Rahaan perustuva oikeudenmukaisuuskäsityksemme on puhetta yhteiskunnasta, jossa kaikki yhteisöt ja yhteisöllisyys on kuollut tai lakannut merkitsemästä.

Raha on valtion väline tasata yhteiskunnallisia suhteita. Logiikka kuitenkin edellyttää, että oikeudenmukaisuus on eräänlainen valtion monopoli. Liberalististen teoreetikkojen tapa ajatella etiikkaa puhtaana tulonsiirto-ongelmana kuulostaisi varmaankin vähemmän kehittyneissä yhteiskunnissa järjettömältä. Postmodernin yhteiskunnan oikeustaju ja koko poliittinen logiikka perustuu yksilö versus yhteisö -dilemmaan - ja niiden välissä ei ole mitään.

Suomessa kylä- tai suku-tyyppisen turvaverkon katoaminen on perusteltu sillä, että tilalle on tullut tasapuolisesti ihmisistä huolehtiva valtio. Nyt oletamme näiden katoamisen voivan tapahtua kehitysmaissa, ilman että mitään tulee tilalle. Se, että emme osaa ajatella yhteisön jäsenyyttä rikkauden ulottuvuudeksi, paljastaa kuinka sidoksissa olemme postmodernin yhteiskunnan oikeudenmukaisuusajatteluun. Omien ajattelutapojen pakkovientiä niitä huonosti sulattaviin kulttuuripiireihin, vaikka sitten hyvin tarkoituksin, oli muuten joskus tapana sanoa kulttuuri-imperialismiksi.

Myös Suomessa tavalliset yhteisöllisyyden kehittämisen muodot ovat eräänlaista kapinaa nykyistä oikeudenmukaisuuslogiikkaa vastaan. Yhteisöt, vaihtopiirit ja naapuriapu ovat rahatalouden kylkeen rakennettuja hyvinvointijärjestelmiä. Osa niiden missiota selvästikin on sen osoittaminen, ettei naapuriapu tai sen puute ole nykyjärjellä rikkauden tai köyhyyden muoto tai osa.

♦ ♦ ♦

Joskus kun kävimme opiskelijoina kämppisten kanssa penkomassa lähikaupan roskiksia, sattui “apajille” samaan aikaan myös ilmeisesti jossain lähitalossa asunut mummeli. Yritin joskus aloittaa juttua mummon kanssa, huonolla menestyksellä - hän säikähti ihmisten tuloa paikalle niin paljon, että luikki välittömästi tiehensä, poispäin katsoen.

Ilmeisestikin roskiksilla käynti tuotti hänelle valtavaa häpeää - se oli viimeinen epätoivoinen keino pärjätä. Me taas saarnasimme tutuille ja tuntemattomillekin siitä, miten ekologisesti järkevää "dyykkaaminen" on. Koska köyhyyden ilmentäminen loi meille moraalisesti ja sosiaalisesti kantavaa, mielekästä identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, olimme roskiksen penkojinakin paljon rikkaampia kuin tuo mummo.

Samalla vaatimattomalla tulotasolla voi pärjätä kohtuullisesti tai onnettomasti, riippuen ennen kaikkea sosiaalisista olosuhteista. Tämä pätee vaikka ei tarvitsisi pärjätä dollarilla päivässä - mutta erityisesti silloin.


Kirjoittaja tekee väitöskirjaa globaalista oikeudenmukaisuusteoriasta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tuoreimmat

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten
Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas