Uutiset

Köyhyys, postmoderni ja mummo roskiksilla

Oletamme, että valtioiden tai yksilöiden tulojen mittaus paljastaa heikko-osaisuuden luotettavasti. Köyhät tarvitsevat kuitenkin myös palveluita, sosiaalisia turvaverkkoja ja omanarvontuntoa. Suomessa kylä- tai suku-tyyppisen turvaverkon katoamista on perusteltu sillä, että tilalle on tullut ihmisistä huolehtiva valtio. Nyt oletamme katoamisen voivan tapahtua kehitysmaissa ilman, että mitään tulee tilalle, kirjoittaa filosofi Teppo Eskelinen.

Taas yksi Ylioppilaslehti, taas yksi opintorahakeskustelu. Tuttu juttu: opiskelijat laskevat, että he elävät toimeentulorajan alapuolella, poliitikot laskevat että opiskelijoilla on niin paljon "tulevaisuuden odotuksia", että kärsivät jonkin aikaa tarkalla markalla elääkin.

Suomalainen opiskelija on kiistatta köyhä. En ole ainoa, joka on lukenut yhteiskuntafilosofian klassikkonsa roskakorista löydettyä ranskanleipää mutustellen. "Tulevaisuuden odotusten" proteiiniarvo vaikutti silloin harvinaisen vähäiseltä. Ja kuitenkin: mitä enemmän asiaa nimeltä köyhyys miettii, sitä enemmän vaikuttaa siltä, että raha kaikenkattavana mittarina epäonnistuu kertomaan sen luonnetta.

♦ ♦ ♦

Tapamme käydä yhteiskuntakeskustelua on viritetty rahavälitteisen maailman mukaan. Huolenaiheita, taloudellis-poliittisia toimenpiteitä ja keskustelua ohjaavat tilastot, jotka osoittavat valtioiden tai yksilöiden tuloja. Oletamme, että tämä mittari paljastaa heikko-osaisuuden luotettavasti. Kuitenkin - sekä Suomessa että maailmalla - nimenomaan köyhät tarvitsevat yleensä paljon muutakin kuin rahaa: ilmaisia palveluita, sosiaalisia turvaverkkoja, omanarvontuntoa. Globaali köyhälistö ennen kaikkea yhteismaita ja kalavesien tyyppisiä luonnonrikkauksia.

Maailmanpankin tilastot kertovat, paljonko on maailmassa köyhiä ja onko köyhyys vähentynyt. Niihin tuijottamisen tuloksena on yhteiskunnallinen järjestelmä, jossa köyhältä saa viedä. Ottaa maita yksityiskäyttöön, ajaa alas palveluita, heitellä pakon edessä töihin kauas tukevasta taustayhteisöstä - niin kuin "globalisaatiossa" nyt tapahtuu. Paperilla mitään ei menetetä, kun mitataan vain yksilöiden tuloja.

Ja kun taloudellista hyvinvointia mitataan, täytyy tietää myös, mitä talous on. Talouden piiri kasvaa uusille alueille koko ajan. Yhteisomistus tai pienimuotoinen omavarainen maanviljely eivät kuitenkaan ole “taloutta”, eikä tietenkään myöskään monissa kehitysmaissa valtaosan ihmisistä työllistävä epävirallinen sektori. Dollari päivässä ja BKT -vetoisen köyhien auttajan olisikin hyvä muistaa, että tällaiset mittarit allekirjoittavat olemassaolollaan kaksi väitettä: köyhyys on vain taloudellista ja talous on vain virallista.

♦ ♦ ♦

Kaikkein vähiten missään luvuissa ja tilastoissa näkyy köyhyyden sosiaalinen puoli. Rahaan perustuva oikeudenmukaisuuskäsityksemme on puhetta yhteiskunnasta, jossa kaikki yhteisöt ja yhteisöllisyys on kuollut tai lakannut merkitsemästä.

Raha on valtion väline tasata yhteiskunnallisia suhteita. Logiikka kuitenkin edellyttää, että oikeudenmukaisuus on eräänlainen valtion monopoli. Liberalististen teoreetikkojen tapa ajatella etiikkaa puhtaana tulonsiirto-ongelmana kuulostaisi varmaankin vähemmän kehittyneissä yhteiskunnissa järjettömältä. Postmodernin yhteiskunnan oikeustaju ja koko poliittinen logiikka perustuu yksilö versus yhteisö -dilemmaan - ja niiden välissä ei ole mitään.

Suomessa kylä- tai suku-tyyppisen turvaverkon katoaminen on perusteltu sillä, että tilalle on tullut tasapuolisesti ihmisistä huolehtiva valtio. Nyt oletamme näiden katoamisen voivan tapahtua kehitysmaissa, ilman että mitään tulee tilalle. Se, että emme osaa ajatella yhteisön jäsenyyttä rikkauden ulottuvuudeksi, paljastaa kuinka sidoksissa olemme postmodernin yhteiskunnan oikeudenmukaisuusajatteluun. Omien ajattelutapojen pakkovientiä niitä huonosti sulattaviin kulttuuripiireihin, vaikka sitten hyvin tarkoituksin, oli muuten joskus tapana sanoa kulttuuri-imperialismiksi.

Myös Suomessa tavalliset yhteisöllisyyden kehittämisen muodot ovat eräänlaista kapinaa nykyistä oikeudenmukaisuuslogiikkaa vastaan. Yhteisöt, vaihtopiirit ja naapuriapu ovat rahatalouden kylkeen rakennettuja hyvinvointijärjestelmiä. Osa niiden missiota selvästikin on sen osoittaminen, ettei naapuriapu tai sen puute ole nykyjärjellä rikkauden tai köyhyyden muoto tai osa.

♦ ♦ ♦

Joskus kun kävimme opiskelijoina kämppisten kanssa penkomassa lähikaupan roskiksia, sattui “apajille” samaan aikaan myös ilmeisesti jossain lähitalossa asunut mummeli. Yritin joskus aloittaa juttua mummon kanssa, huonolla menestyksellä - hän säikähti ihmisten tuloa paikalle niin paljon, että luikki välittömästi tiehensä, poispäin katsoen.

Ilmeisestikin roskiksilla käynti tuotti hänelle valtavaa häpeää - se oli viimeinen epätoivoinen keino pärjätä. Me taas saarnasimme tutuille ja tuntemattomillekin siitä, miten ekologisesti järkevää "dyykkaaminen" on. Koska köyhyyden ilmentäminen loi meille moraalisesti ja sosiaalisesti kantavaa, mielekästä identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, olimme roskiksen penkojinakin paljon rikkaampia kuin tuo mummo.

Samalla vaatimattomalla tulotasolla voi pärjätä kohtuullisesti tai onnettomasti, riippuen ennen kaikkea sosiaalisista olosuhteista. Tämä pätee vaikka ei tarvitsisi pärjätä dollarilla päivässä - mutta erityisesti silloin.


Kirjoittaja tekee väitöskirjaa globaalista oikeudenmukaisuusteoriasta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat