Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Köyhyys ja katastrofit ajavat pakolaisia Brasiliaan

Brasiliaan on viime aikoina saapunut siirtolaisia etenkin talouskriisin koettelemasta Venezuelasta. ”Brasilian talouskriisi ei ole mitään Venezuelaan verrattuna”, sanoo venezuelalaisperheen äiti.
 Aryadne Bittencourt
Aryadne Bittencourt työskentelee pakolaisten oikeusavustajana Rion Caritas-järjestössä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Brasiliassa on siirtolaisia alle puoli prosenttia väestöstä, mutta kriisimaista tulijoiden määrä kasvaa ajoittain. Viime aikoina suurin lähtömaa on ollut pohjoinen rajanaapuri Venezuela.

208 miljoonan asukkaan Brasilian etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus juontuu maahanmuutosta, joka jatkui vilkkaana aina 1900-luvun puoliväliin. Tulijoita riitti Euroopasta, arabimaista ja Aasiasta. Yli kaksi miljoonaa afrikkalaista tuotiin maahan orjina 1700- ja 1800-luvulla.

Vuonna 2015 Brasiliassa oli kirjoilla 713 568 muun maan kansalaista, mikä vastasi 0,3:a prosenttia väestöstä, YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM raportoi. Argentiinassa vastaava osuus oli 4,5 prosenttia.

Jaksolla 2010–2015 Brasiliaan saapuneiden ulkomaalaisten määrä kasvoi viidenneksen. Heitä saapui varsinkin Haitista, Afrikasta ja Aasiasta, Leonardo Cavalcanti kertoo. Hän vetää yliopiston ja työministeriön yhteistä siirtolaisuusinstituuttia.

Rikkauksia jaettavaksi

Tuhoisa maanjäristys Haitissa 2010 toi Brasiliaan kymmeniätuhansia siirtolaisia. He ovat vuodesta 2013 muodostaneet suurimman ulkomaalaisryhmän virallisilla työmarkkinoilla.

Haitin maanjäristyksessä vammautunut Bob Montinard, 42, on asunut perheensä kanssa Rio de Janeirossa vuodesta 2010. Viime vuonna hän perusti Mawon-järjestön auttamaan kotoutumista.

”Jokainen maahanmuuttaja tuo mukanaan kulttuuria, ruokia ja musiikkia. Niitä hän voi jakaa tai myydä uudessa maassa. Kaikki hyötyvät: tulokas saa tuloja, ja muut rikastuvat uusista kokemuksista”, Montinard sanoo.

Pariskunta ruoka-astioiden äärellä
Haitilaissyntyinen Bob Montinard myy ranskalaisen vaimonsa Melanien kanssa kotimaansa ruokia Rion pakolaismarkkinoilla. Pariskunta on perustanut maahanmuuttajia auttavan Mawon-järjestön. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Finanssikriisi käänsi suunnan

Aiemmin Afrikasta tuli Brasiliaan eniten angolalaisia, jotka pakenivat vuonna 2002 päättynyttä 27-vuotista sisällissotaa. Heitä yhdistää Brasiliaan portugalin kieli. Viime vuosina tulijoita on ollut muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Senegalista, sekä Aasian puolelta Syyriasta.

Tutkija Cavalcantin mukaan vuoden 2008 finanssikriisi vähensi Yhdysvaltojen ja Euroopan vetovoimaa, kun taas Brasilian reipas talouskasvu tyrehtyi vasta hiljan.

Tulijoiden kärkeen ovat nyt kiilanneet venezuelalaiset. Viime vuonna Brasiliasta haki turvapaikkaa 33 865 henkeä, joista 53 prosenttia tuli Venezuelasta.

IPS:n haastatteluun nimettömänä suostunut venezuelalainen perhe – isä, raskaana ollut äiti ja kaksi pientä lasta – tuli maitse Brasilian Roraimaan. Sieltä he jatkoivat lentäen Rioon, jossa pääsivät katolilaisen Caritas-järjestön hoiviin. Se tukee perheitä noin 80 eurolla ensimmäisinä kuukausina ja järjestää portugalin kielen opetusta.

Nälkää ja pelkoa Venezuelassa

”Päätimme lähteä, välttääksemme aliravitsemuksen. Yrityksemme meni konkurssiin hyperinflaation vuoksi ja saimme uhkauksia, koska emme kannattaneet hallitusta”, perheen äiti kertoo.

”Brasilian talouskriisi ei ole mitään Venezuelaan verrattuna”, hän jatkaa kiitellen synnytyssairaalassa saamaansa hoitoa ja mahdollisuutta ostaa ruokaa sekä elää ilman pelkoa. Perheen isä on saanut työtä hotellista ja lapset nauttivat Rion leikkipuistoista ja merenrannasta.

Noin kolmannes tulijoista hakee Brasiliasta turvapaikkaa, jonka voi saada poliittisten tai humanitaaristen syiden nojalla. Viime vuonna turvapaikka myönnettiin 9 000:lle ja hakemuksia oli käsittelemättä 55 000, Aryadne Bittencourt Caritasista kertoo.

Viime vuonna säädettiin laki helpottamaan maahanmuuttoa ja turvapaikan saantia, mutta sen toimeenpano on juuttunut byrokratiaan, hän jatkaa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus köyhyyspakolaisetsiirtolaisuusluonnonkatastrofit Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.