Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Köyhyys ja katastrofit ajavat pakolaisia Brasiliaan

Brasiliaan on viime aikoina saapunut siirtolaisia etenkin talouskriisin koettelemasta Venezuelasta. ”Brasilian talouskriisi ei ole mitään Venezuelaan verrattuna”, sanoo venezuelalaisperheen äiti.
 Aryadne Bittencourt
Aryadne Bittencourt työskentelee pakolaisten oikeusavustajana Rion Caritas-järjestössä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Brasiliassa on siirtolaisia alle puoli prosenttia väestöstä, mutta kriisimaista tulijoiden määrä kasvaa ajoittain. Viime aikoina suurin lähtömaa on ollut pohjoinen rajanaapuri Venezuela.

208 miljoonan asukkaan Brasilian etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus juontuu maahanmuutosta, joka jatkui vilkkaana aina 1900-luvun puoliväliin. Tulijoita riitti Euroopasta, arabimaista ja Aasiasta. Yli kaksi miljoonaa afrikkalaista tuotiin maahan orjina 1700- ja 1800-luvulla.

Vuonna 2015 Brasiliassa oli kirjoilla 713 568 muun maan kansalaista, mikä vastasi 0,3:a prosenttia väestöstä, YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM raportoi. Argentiinassa vastaava osuus oli 4,5 prosenttia.

Jaksolla 2010–2015 Brasiliaan saapuneiden ulkomaalaisten määrä kasvoi viidenneksen. Heitä saapui varsinkin Haitista, Afrikasta ja Aasiasta, Leonardo Cavalcanti kertoo. Hän vetää yliopiston ja työministeriön yhteistä siirtolaisuusinstituuttia.

Rikkauksia jaettavaksi

Tuhoisa maanjäristys Haitissa 2010 toi Brasiliaan kymmeniätuhansia siirtolaisia. He ovat vuodesta 2013 muodostaneet suurimman ulkomaalaisryhmän virallisilla työmarkkinoilla.

Haitin maanjäristyksessä vammautunut Bob Montinard, 42, on asunut perheensä kanssa Rio de Janeirossa vuodesta 2010. Viime vuonna hän perusti Mawon-järjestön auttamaan kotoutumista.

”Jokainen maahanmuuttaja tuo mukanaan kulttuuria, ruokia ja musiikkia. Niitä hän voi jakaa tai myydä uudessa maassa. Kaikki hyötyvät: tulokas saa tuloja, ja muut rikastuvat uusista kokemuksista”, Montinard sanoo.

Pariskunta ruoka-astioiden äärellä
Haitilaissyntyinen Bob Montinard myy ranskalaisen vaimonsa Melanien kanssa kotimaansa ruokia Rion pakolaismarkkinoilla. Pariskunta on perustanut maahanmuuttajia auttavan Mawon-järjestön. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Finanssikriisi käänsi suunnan

Aiemmin Afrikasta tuli Brasiliaan eniten angolalaisia, jotka pakenivat vuonna 2002 päättynyttä 27-vuotista sisällissotaa. Heitä yhdistää Brasiliaan portugalin kieli. Viime vuosina tulijoita on ollut muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Senegalista, sekä Aasian puolelta Syyriasta.

Tutkija Cavalcantin mukaan vuoden 2008 finanssikriisi vähensi Yhdysvaltojen ja Euroopan vetovoimaa, kun taas Brasilian reipas talouskasvu tyrehtyi vasta hiljan.

Tulijoiden kärkeen ovat nyt kiilanneet venezuelalaiset. Viime vuonna Brasiliasta haki turvapaikkaa 33 865 henkeä, joista 53 prosenttia tuli Venezuelasta.

IPS:n haastatteluun nimettömänä suostunut venezuelalainen perhe – isä, raskaana ollut äiti ja kaksi pientä lasta – tuli maitse Brasilian Roraimaan. Sieltä he jatkoivat lentäen Rioon, jossa pääsivät katolilaisen Caritas-järjestön hoiviin. Se tukee perheitä noin 80 eurolla ensimmäisinä kuukausina ja järjestää portugalin kielen opetusta.

Nälkää ja pelkoa Venezuelassa

”Päätimme lähteä, välttääksemme aliravitsemuksen. Yrityksemme meni konkurssiin hyperinflaation vuoksi ja saimme uhkauksia, koska emme kannattaneet hallitusta”, perheen äiti kertoo.

”Brasilian talouskriisi ei ole mitään Venezuelaan verrattuna”, hän jatkaa kiitellen synnytyssairaalassa saamaansa hoitoa ja mahdollisuutta ostaa ruokaa sekä elää ilman pelkoa. Perheen isä on saanut työtä hotellista ja lapset nauttivat Rion leikkipuistoista ja merenrannasta.

Noin kolmannes tulijoista hakee Brasiliasta turvapaikkaa, jonka voi saada poliittisten tai humanitaaristen syiden nojalla. Viime vuonna turvapaikka myönnettiin 9 000:lle ja hakemuksia oli käsittelemättä 55 000, Aryadne Bittencourt Caritasista kertoo.

Viime vuonna säädettiin laki helpottamaan maahanmuuttoa ja turvapaikan saantia, mutta sen toimeenpano on juuttunut byrokratiaan, hän jatkaa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus köyhyyspakolaisetsiirtolaisuusluonnonkatastrofit Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee pakolaisasutusalueen keskellä

Paikallisten ja pakolaisten välit kiristyvät Ugandassa – Kiistoja ratkotaan asukaskokouksissa

Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.
Yleiskuva kaupungista

Raportti: Kamerunin pakolaiskriisi on maailman unohdetuin – ”Katkeruus lisääntyy päivittäin ja alue lähestyy täysimittaista sotaa”

Norjan pakolaisneuvosto on julkaissut listan maailman unohdetuimmista pakolaiskriiseistä. ”Joka päivä miljoonia pakolaisia lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland.
Ihmisiä kävelemässä lentokoneeseen

Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"

Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
Italia langettaa nyt jopa miljoonan euron sakot Välimeren pelastusaluksille – YK:n pakolaisjärjestö huolissaan päätöksestä