Uutiset

"Köyhyyden poistava" kanavahanke herättää epäilyksiä Nicaraguassa

Asukkaat ovat nousseet vastarintaan, sillä heitä aiotaan siirtää pois kananavan tieltä. Yksi heistä on Francisca Ramírez, jonka turvallisuudesta jopa EU on huolissaan.
Nicaraguassa on järjestetty kymmeniä marsseja kanavahanketta vastaan. Kuvan kulkue saapui Karibian rannikolta etelästä pääkaupunkiin Managuaan. (Kuva: Carlos Herrera / IPS)

(IPS) -- Ei ole ihan tavallista, että Euroopan parlamentti huolestuu yksittäisen talonpoikaisnaisen kohtalosta Nicaraguassa. Francisca Ramírezille niin kävi, ja syynä on hänen kamppailunsa kotimaansa valtavaa kanavahanketta vastaan.

Alkuperäisväestöön kuuluva Ramírez, 40, on asunut ikänsä Nueva Guinean maaseutukunnassa Caribe Surin autonomisella alueella 280 kilometrin päässä pääkaupungista Managuasta. Seudulla käytiin kovia taisteluja Nicaraguan sisällissodan (1979–1990) aikana.

Ramírez on tehnyt työtä lapsesta asti. Hän avioitui 18-vuotiaana ja sai viisi lasta. Perheen olot kohenivat kohtuullisesti, ja Ramírez sanoo olleensa tyytyväinen elämäänsä vuoteen 2013 asti.

Silloin alkoi tihkua uutisia suuresta kanavahankkeesta. "Siitä kerrottiin radiossa, ja kiinnostuin, koska sen sanottiin poistavan köyhyyden", Ramírez kertoo.

Kylä jäisi veden alle

Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävästä kanavasta on määrä tulla 276 kilometriä pitkä ja lähes neljä kertaa Panaman kanavan mittainen. Reitti kulkee 105 kilometriä Nicaraguajärvessä.

Presidentti Daniel Ortegan vasemmistohallitus antoi jättiurakan kiinalaiselle HKND-yhtiölle vuonna 2014. Ramírez kaipasi tietoja kyläänsä liippaavasta hankkeesta, mutta kukaan ei vastannut hänen kysymyksiinsä.

Eräänä päivänä poliisit ja sotilaat saattoivat kylään viranomaisten ja kiinalaisfirman edustajia, jotka ryhtyivät tekemään mittauksia. Kyläläisille kerrottiin, että asukkaat siirretään kanavan tieltä muualle.

Vain kolme vuotta koulua käyneellä Ramírezilla oli vaikeuksia ymmärtää lakia 840, joka mahdollisti liki 50 miljardin euron suurhankkeen. Se tuli kuitenkin selväksi, että kyläläisten maista korvattaisiin "valtion asianmukaiseksi katsoma hinta".

Takarivistä liikkeen johtoon

"Ensin hankkeen uskottiin tuovan kehitystä, mutta koko yhteisö nousi vastarintaan, kun kiinalaiset tulivat turvallisuusjoukkojen kanssa", Ramírez kertoo.

Talonpojat kieltäytyivät luovuttamasta maitaan, ja viranomaiset vastasivat sortotoimilla, hän jatkaa.

Ramírez liittyi kanavan vastaiseen kansalaisliikkeeseen. Hän marssi mielenosoituksissa johtajien takana, kunnes painostus ja uhkailu harvensi näiden rivejä niin, ettei eteen jäänyt ketään. Ramírez on johtanut jo yli 90:tä marssia.

Kanavaliikkeestä on kasvanut suurin presidentti Ortegaa vastustava voima hänen nykyisellä, kymmenen vuotta jatkuneella valtakaudellaan, ja hän on siitä tietoinen, sosiologi Oscar René Vargas arvioi.

Yli 200 liikkeeseen osallistunut talonpoikaa on pidätetty ja satakunta on saanut fyysisiä vammoja alueella, jonka valtio on muuttanut sotatantereeksi.

Oikeudet ja henki uhattuina

Amerikan valtioiden järjestön pääsihteeri Luis Almagro vieraili joulukuussa Nicaraguassa keskustellakseen Ortegan kanssa maan demokratian tilasta. Myös Ramírez halusi tavata Almagron, mutta poliisi yritti estää sen piirittämällä kylän ja rikkomalla sinne johtavan sillan.

Ramirez lähti salaa pääkaupunkiin. Kahlaamalla joen poikki ja matkustamalla piilossa kuorma-autossa hän pääsi lopulta kertomaan Almagrolle kylänsä koettelemuksista.

"Ortegan hallitus on loukannut kaikkia Francisca Ramírezin ja häntä seuraavien talonpoikien oikeuksia. Pelkäämme, että myös hänen henkensä on vaarassa", Nicaraguan ihmisoikeuskeskuksen edustaja Gonzalo Carrión sanoo.

Huoli kantautui Euroopan parlamenttiin, joka tuomitsi 16. helmikuuta Nicaraguan heikkenevän ihmisoikeustilanteen ja mainitsi erikseen Francisca Ramírezin tapauksen.

Nicaraguan hallitus vakuuttaa, että kanavahanke jatkuu, vaikka se on ollut jo vuoden jumissa. Hallituksen mukaan kanava tekee lopun köyhyydestä, josta kärsii 40 prosenttia Nicaraguan 6,2 miljoonasta asukkaasta.

kehityspolitiikkaaktivismitalous Nicaragua Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat