Uutiset

Koulutus ehkäisee väkivaltaista ääriajattelua

Se­kä Eu­roo­pas­sa et­tä krii­si­alueil­la on kes­ki­tyt­tä­vä toi­sia us­kon­to­ja ja kult­tuu­re­ja kos­ke­van tie­don li­sää­mi­seen, kirjoittaa Aaro Rytkönen.
(Kuva: Stephanie Asher / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynässä sekä Kirkon Ulkomaanavun verkkosivuilla.

Lon­toon jouk­ko­lii­ken­tee­seen hei­nä­kuus­sa 2005 teh­dyis­tä ter­ro­ri-is­kuis­ta on pian ku­lu­nut kym­me­nen vuot­ta. Näi­den yli 50 kuo­lon­uh­ria vaa­ti­nei­den is­ku­jen jäl­keen­kin mo­net EU-mai­den pää­kau­pun­git – ku­ten Brys­sel, Pa­rii­si ja Köö­pen­ha­mi­na – ovat ol­leet vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min koh­tei­na. Is­ku­jen mää­rä ei näy­tä vä­he­ne­vän.

Mer­kit vä­ki­val­tais­ten aat­tei­den le­viä­mi­ses­tä ovat ol­leet il­mas­sa jo pit­kään, mut­ta ope­tuk­set vä­ki­val­lan en­nal­ta­eh­käi­syn tär­key­des­tä ovat tä­hän saak­ka kai­ku­neet kuu­roil­le kor­vil­le.

Ter­ro­ri-is­ku­ja on usein seu­ran­nut vi­ha­ri­kos­ten aal­to, jo­ka on jää­nyt jul­ki­suu­des­sa is­ku­ja vä­hem­mäl­le huo­miol­le. Esi­mer­kik­si ää­ri-is­la­mis­tien Pa­rii­sis­sa tä­män vuo­den tam­mi­kuus­sa te­ke­mien ter­ro­ri-is­ku­jen jäl­keen 26 mos­kei­jaa jou­tui il­ki­val­lan ja vi­ha­is­ku­jen koh­teek­si. Mos­kei­joi­ta koh­ti am­mut­tiin ja hei­tet­tiin pa­lo­pom­me­ja. Le Man­sis­sa mos­kei­jaan hei­tet­tiin kol­me har­joi­tusk­ra­naat­tia.

Sisäministeriön hel­mi­kuus­sa jul­kis­ta­ma vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min ti­lan­ne­kat­saus osoit­ti, et­tä vä­ki­val­tais­ta ää­ri­ajat­te­lua ja sii­hen viit­taa­via merk­ke­jä ha­vai­taan myös Suo­men lu­kiois­sa ja am­mat­ti­kou­luis­sa. Aa­te­maail­maan pe­rus­tu­va vi­ha ja su­vait­se­mat­to­muus nä­ky­vät sel­väs­ti suo­ma­lais­nuor­ten asen­teis­sa.

Ää­ri­ajat­te­luun pe­rus­tu­van vä­ki­val­lan yleis­ty­mi­nen hei­ken­tää tur­val­li­suut­ta ko­ko Eu­roo­pas­sa, myös Suo­mes­sa: mo­net konf­lik­ti­alueil­le – ku­ten Syy­riaan – läh­te­neet tais­te­li­jat pa­laa­vat tän­ne ta­kai­sin.

Vä­ki­val­tai­sen ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen en­nal­ta­eh­käi­sy on myös ta­lou­del­li­nen ky­sy­mys. Vä­ki­val­tais­ten ää­ri­liik­kei­den pii­riin jou­tu­neet nuo­ret ai­heut­ta­vat suu­ria me­ne­tyk­siä kan­san­ta­lou­del­le: suo­ma­lai­sen työ­elä­män ul­ko­puo­lel­le jou­tu­neet ei­vät tuo­ta ve­ro­tu­lo­ja ja saat­ta­vat päin­vas­toin it­se ai­heut­taa suu­ria kus­tan­nuk­sia yh­teis­kun­nal­le.

Ruot­sis­sa teh­ty­jen las­kel­mien mu­kaan yk­si ää­ri­oi­keis­to­lai­seen jen­giin kuu­lu­va saat­taa tuot­taa jul­ki­sel­le sek­to­ril­le 10–15 vuo­den ai­ka­na jo­pa 700 000 eu­ron kus­tan­nuk­set. Jo pie­neh­kö jen­gi voi mak­saa yh­teis­kun­nal­le kym­me­niä mil­joo­nia eu­ro­ja.

"Kou­lu­tus aut­taa hah­mot­ta­maan har­maan sä­vy­jä mus­tan ja val­koi­sen vä­lil­lä."

Kan­sain­vä­li­nen yh­tei­sö on vas­ta vii­me kuu­kau­sien ai­ka­na ryh­ty­nyt to­den teol­la kes­kus­te­le­maan vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min var­hai­ses­ta tor­ju­mi­ses­ta. Pa­rii­sis­sa tä­män vii­kon tiis­tai­na ko­koon­tu­neet EU-mai­den ope­tus­mi­nis­te­rit ko­ros­ti­vat Eu­roo­pan laa­juis­ten toi­mien – ja eten­kin kou­lu­tuk­sen – mer­ki­tys­tä syr­jäy­ty­mi­sen, su­vait­se­mat­to­muu­den, ra­sis­min ja vä­ki­val­tai­sen ra­di­ka­lis­min en­nal­taeh­käi­se­mi­ses­sä. Mi­nis­te­rien laa­ti­man jul­ki­lau­su­man mu­kaan kou­lu­tuk­ses­sa­kin on ko­ros­tet­ta­va EU:n pe­ru­sar­vo­ja: va­paut­ta, su­vait­se­vai­suut­ta, ta­sa-ar­voa ja oi­keus­val­tio­pe­riaa­tet­ta.

Koulutuksen mer­ki­tys ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen vas­tai­ses­sa työs­sä on tun­nus­tet­ta­va kan­sain­vä­li­ses­ti vii­meis­tään nyt. Se­kä Eu­roo­pas­sa et­tä krii­si­alueil­la on kes­ki­tyt­tä­vä toi­sia us­kon­to­ja ja kult­tuu­re­ja kos­ke­van tie­don li­sää­mi­seen. Vä­häi­nen kou­lu­tus joh­taa ste­reo­ty­pioi­den vah­vis­tu­mi­seen puo­lin ja toi­sin. En­nak­ko­asen­tei­ta ja tie­tä­mät­tö­myyt­tä käy­te­tään pro­pa­gan­dan edis­tä­mi­seen.

Tä­mä on ol­lut ha­vait­ta­vis­sa is­la­mi­lai­sis­sa mais­sa, kun pro­feet­ta Mu­ham­me­dis­ta teh­ty­jä piir­rok­sia ja pi­la­ku­via on ku­vat­tu län­ti­sen maail­man tar­koi­tuk­sel­li­sik­si hyök­käyk­sik­si is­la­min­us­koa vas­taan. Sa­man­ai­kai­ses­ti Eu­roo­pas­sa on lei­mat­tu yk­sit­täis­ten mus­li­mien te­ke­mien ri­kos­ten pe­rus­teel­la is­lam so­dan ja vi­han us­kon­nok­si, jon­ka le­viä­mi­nen tu­lee es­tää kei­nol­la mil­lä hy­vän­sä.

Kou­lu­tus aut­taa hah­mot­ta­maan har­maan sä­vy­jä mus­tan ja val­koi­sen vä­lil­lä.

Kou­lu­tus eh­käi­see myös syr­jäy­ty­mis­tä ja tu­kee osal­li­suut­ta yh­teis­kun­nas­sa. Kir­kon Ul­ko­maan­avun teet­tä­män al-Sha­baab-ää­ri­jär­jes­tön rek­ry­toin­ti­pro­ses­sia kä­sit­te­le­vän tut­ki­muk­sen mu­kaan juu­ri kou­lu­tus- ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det eh­käi­se­vät en­nal­ta te­hok­kaas­ti nuo­ri­son liit­ty­mis­tä ra­di­kaa­lei­hin ryh­mit­ty­miin. Sik­si myös Suo­men ke­hi­tys­yh­teis­työl­lä on oi­kein suun­nat­tu­na mer­ki­tys­tä vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min vas­tai­ses­sa työs­sä.

Pelkkä kou­lu­tus ei kui­ten­kaan yk­sin rii­tä tor­ju­maan vä­ki­val­tais­ta ekst­re­mis­miä: myös luot­ta­muk­sen ra­ken­ta­mi­nen on tär­keää. Vi­ra­no­mais­ten, kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen se­kä et­nis­ten ja us­kon­nol­lis­ten yh­tei­sö­jen on Suo­mes­sa­kin toi­mit­ta­va yh­des­sä tä­män ta­voit­teen eteen.

Kir­joit­ta­ja on vai­kut­ta­mis­työn joh­ta­ja Kir­kon Ul­ko­maa­na­vus­sa.

Koulutus kehitysmaissa uskontokoulutusnuorisokonfliktirauha Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Opettaja Peter Tabichi Kenian lippu olkapäillään

Maailman parhaan opettajan palkinto ensimmäisen kerran Afrikkaan – Kenialaisen Peter Tabichin koulussa on 480 oppilasta ja yksi tietokone

Miljoonan dollarin palkinto on tunnustus poikkeuksellisen lahjakkaalle opettajalle mutta myös muistutus ammattikunnan tärkeästä roolista yhteiskunnassa. Palkinnon voittanut Peter Tabichi on kertonut käyttävänsä palkintorahat muun muassa kunnollisen tietokoneluokan hankintaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.