Uutiset

Koulutus ehkäisee väkivaltaista ääriajattelua

Se­kä Eu­roo­pas­sa et­tä krii­si­alueil­la on kes­ki­tyt­tä­vä toi­sia us­kon­to­ja ja kult­tuu­re­ja kos­ke­van tie­don li­sää­mi­seen, kirjoittaa Aaro Rytkönen.
(Kuva: Stephanie Asher / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynässä sekä Kirkon Ulkomaanavun verkkosivuilla.

Lon­toon jouk­ko­lii­ken­tee­seen hei­nä­kuus­sa 2005 teh­dyis­tä ter­ro­ri-is­kuis­ta on pian ku­lu­nut kym­me­nen vuot­ta. Näi­den yli 50 kuo­lon­uh­ria vaa­ti­nei­den is­ku­jen jäl­keen­kin mo­net EU-mai­den pää­kau­pun­git – ku­ten Brys­sel, Pa­rii­si ja Köö­pen­ha­mi­na – ovat ol­leet vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min koh­tei­na. Is­ku­jen mää­rä ei näy­tä vä­he­ne­vän.

Mer­kit vä­ki­val­tais­ten aat­tei­den le­viä­mi­ses­tä ovat ol­leet il­mas­sa jo pit­kään, mut­ta ope­tuk­set vä­ki­val­lan en­nal­ta­eh­käi­syn tär­key­des­tä ovat tä­hän saak­ka kai­ku­neet kuu­roil­le kor­vil­le.

Ter­ro­ri-is­ku­ja on usein seu­ran­nut vi­ha­ri­kos­ten aal­to, jo­ka on jää­nyt jul­ki­suu­des­sa is­ku­ja vä­hem­mäl­le huo­miol­le. Esi­mer­kik­si ää­ri-is­la­mis­tien Pa­rii­sis­sa tä­män vuo­den tam­mi­kuus­sa te­ke­mien ter­ro­ri-is­ku­jen jäl­keen 26 mos­kei­jaa jou­tui il­ki­val­lan ja vi­ha­is­ku­jen koh­teek­si. Mos­kei­joi­ta koh­ti am­mut­tiin ja hei­tet­tiin pa­lo­pom­me­ja. Le Man­sis­sa mos­kei­jaan hei­tet­tiin kol­me har­joi­tusk­ra­naat­tia.

Sisäministeriön hel­mi­kuus­sa jul­kis­ta­ma vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min ti­lan­ne­kat­saus osoit­ti, et­tä vä­ki­val­tais­ta ää­ri­ajat­te­lua ja sii­hen viit­taa­via merk­ke­jä ha­vai­taan myös Suo­men lu­kiois­sa ja am­mat­ti­kou­luis­sa. Aa­te­maail­maan pe­rus­tu­va vi­ha ja su­vait­se­mat­to­muus nä­ky­vät sel­väs­ti suo­ma­lais­nuor­ten asen­teis­sa.

Ää­ri­ajat­te­luun pe­rus­tu­van vä­ki­val­lan yleis­ty­mi­nen hei­ken­tää tur­val­li­suut­ta ko­ko Eu­roo­pas­sa, myös Suo­mes­sa: mo­net konf­lik­ti­alueil­le – ku­ten Syy­riaan – läh­te­neet tais­te­li­jat pa­laa­vat tän­ne ta­kai­sin.

Vä­ki­val­tai­sen ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen en­nal­ta­eh­käi­sy on myös ta­lou­del­li­nen ky­sy­mys. Vä­ki­val­tais­ten ää­ri­liik­kei­den pii­riin jou­tu­neet nuo­ret ai­heut­ta­vat suu­ria me­ne­tyk­siä kan­san­ta­lou­del­le: suo­ma­lai­sen työ­elä­män ul­ko­puo­lel­le jou­tu­neet ei­vät tuo­ta ve­ro­tu­lo­ja ja saat­ta­vat päin­vas­toin it­se ai­heut­taa suu­ria kus­tan­nuk­sia yh­teis­kun­nal­le.

Ruot­sis­sa teh­ty­jen las­kel­mien mu­kaan yk­si ää­ri­oi­keis­to­lai­seen jen­giin kuu­lu­va saat­taa tuot­taa jul­ki­sel­le sek­to­ril­le 10–15 vuo­den ai­ka­na jo­pa 700 000 eu­ron kus­tan­nuk­set. Jo pie­neh­kö jen­gi voi mak­saa yh­teis­kun­nal­le kym­me­niä mil­joo­nia eu­ro­ja.

"Kou­lu­tus aut­taa hah­mot­ta­maan har­maan sä­vy­jä mus­tan ja val­koi­sen vä­lil­lä."

Kan­sain­vä­li­nen yh­tei­sö on vas­ta vii­me kuu­kau­sien ai­ka­na ryh­ty­nyt to­den teol­la kes­kus­te­le­maan vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min var­hai­ses­ta tor­ju­mi­ses­ta. Pa­rii­sis­sa tä­män vii­kon tiis­tai­na ko­koon­tu­neet EU-mai­den ope­tus­mi­nis­te­rit ko­ros­ti­vat Eu­roo­pan laa­juis­ten toi­mien – ja eten­kin kou­lu­tuk­sen – mer­ki­tys­tä syr­jäy­ty­mi­sen, su­vait­se­mat­to­muu­den, ra­sis­min ja vä­ki­val­tai­sen ra­di­ka­lis­min en­nal­taeh­käi­se­mi­ses­sä. Mi­nis­te­rien laa­ti­man jul­ki­lau­su­man mu­kaan kou­lu­tuk­ses­sa­kin on ko­ros­tet­ta­va EU:n pe­ru­sar­vo­ja: va­paut­ta, su­vait­se­vai­suut­ta, ta­sa-ar­voa ja oi­keus­val­tio­pe­riaa­tet­ta.

Koulutuksen mer­ki­tys ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen vas­tai­ses­sa työs­sä on tun­nus­tet­ta­va kan­sain­vä­li­ses­ti vii­meis­tään nyt. Se­kä Eu­roo­pas­sa et­tä krii­si­alueil­la on kes­ki­tyt­tä­vä toi­sia us­kon­to­ja ja kult­tuu­re­ja kos­ke­van tie­don li­sää­mi­seen. Vä­häi­nen kou­lu­tus joh­taa ste­reo­ty­pioi­den vah­vis­tu­mi­seen puo­lin ja toi­sin. En­nak­ko­asen­tei­ta ja tie­tä­mät­tö­myyt­tä käy­te­tään pro­pa­gan­dan edis­tä­mi­seen.

Tä­mä on ol­lut ha­vait­ta­vis­sa is­la­mi­lai­sis­sa mais­sa, kun pro­feet­ta Mu­ham­me­dis­ta teh­ty­jä piir­rok­sia ja pi­la­ku­via on ku­vat­tu län­ti­sen maail­man tar­koi­tuk­sel­li­sik­si hyök­käyk­sik­si is­la­min­us­koa vas­taan. Sa­man­ai­kai­ses­ti Eu­roo­pas­sa on lei­mat­tu yk­sit­täis­ten mus­li­mien te­ke­mien ri­kos­ten pe­rus­teel­la is­lam so­dan ja vi­han us­kon­nok­si, jon­ka le­viä­mi­nen tu­lee es­tää kei­nol­la mil­lä hy­vän­sä.

Kou­lu­tus aut­taa hah­mot­ta­maan har­maan sä­vy­jä mus­tan ja val­koi­sen vä­lil­lä.

Kou­lu­tus eh­käi­see myös syr­jäy­ty­mis­tä ja tu­kee osal­li­suut­ta yh­teis­kun­nas­sa. Kir­kon Ul­ko­maan­avun teet­tä­män al-Sha­baab-ää­ri­jär­jes­tön rek­ry­toin­ti­pro­ses­sia kä­sit­te­le­vän tut­ki­muk­sen mu­kaan juu­ri kou­lu­tus- ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det eh­käi­se­vät en­nal­ta te­hok­kaas­ti nuo­ri­son liit­ty­mis­tä ra­di­kaa­lei­hin ryh­mit­ty­miin. Sik­si myös Suo­men ke­hi­tys­yh­teis­työl­lä on oi­kein suun­nat­tu­na mer­ki­tys­tä vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min vas­tai­ses­sa työs­sä.

Pelkkä kou­lu­tus ei kui­ten­kaan yk­sin rii­tä tor­ju­maan vä­ki­val­tais­ta ekst­re­mis­miä: myös luot­ta­muk­sen ra­ken­ta­mi­nen on tär­keää. Vi­ra­no­mais­ten, kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen se­kä et­nis­ten ja us­kon­nol­lis­ten yh­tei­sö­jen on Suo­mes­sa­kin toi­mit­ta­va yh­des­sä tä­män ta­voit­teen eteen.

Kir­joit­ta­ja on vai­kut­ta­mis­työn joh­ta­ja Kir­kon Ul­ko­maa­na­vus­sa.

Koulutus kehitysmaissa uskontokoulutusnuorisokonfliktirauha Kirkon Ulkomaanapu

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Mies sulattamouunin edessä

Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta

Tulevaisuudessa eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttava kaivosteollisuus menettää kannattavuuttaan. Luonnonvaroistaan riippuvaisten Afrikan maiden on löydettävä korvaavia tulonlähteitä ja investoitava vihreään talouteen, sanoo YK-yliopiston luonnonvarainstituutin johtaja Fatima Denton.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidenttiä David Mabuzaa

Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"

Viime vuonna virkaansa valittu Abiy Ahmed on solminut rauhan Eritrean kanssa, nostanut naisia johtopaikoille ja vapauttanut poliittisia vankeja. Maassa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia, kuten kyteviä etnisiä konflikteja, sanoo Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo.
Käsi pitelee hiv-testipakkausta

Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä

Suurin osa Afrikan maista kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Uuden tutkimuksen mukaan tiukalla lainsäädännöllä ja homomiesten vähäisellä hiv-testauksella on yhteys. Seurauksena on turhia kuolemia.

Tuoreimmat