Uutiset

Koulutus ehkäisee väkivaltaista ääriajattelua

Se­kä Eu­roo­pas­sa et­tä krii­si­alueil­la on kes­ki­tyt­tä­vä toi­sia us­kon­to­ja ja kult­tuu­re­ja kos­ke­van tie­don li­sää­mi­seen, kirjoittaa Aaro Rytkönen.
(Kuva: Stephanie Asher / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynässä sekä Kirkon Ulkomaanavun verkkosivuilla.

Lon­toon jouk­ko­lii­ken­tee­seen hei­nä­kuus­sa 2005 teh­dyis­tä ter­ro­ri-is­kuis­ta on pian ku­lu­nut kym­me­nen vuot­ta. Näi­den yli 50 kuo­lon­uh­ria vaa­ti­nei­den is­ku­jen jäl­keen­kin mo­net EU-mai­den pää­kau­pun­git – ku­ten Brys­sel, Pa­rii­si ja Köö­pen­ha­mi­na – ovat ol­leet vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min koh­tei­na. Is­ku­jen mää­rä ei näy­tä vä­he­ne­vän.

Mer­kit vä­ki­val­tais­ten aat­tei­den le­viä­mi­ses­tä ovat ol­leet il­mas­sa jo pit­kään, mut­ta ope­tuk­set vä­ki­val­lan en­nal­ta­eh­käi­syn tär­key­des­tä ovat tä­hän saak­ka kai­ku­neet kuu­roil­le kor­vil­le.

Ter­ro­ri-is­ku­ja on usein seu­ran­nut vi­ha­ri­kos­ten aal­to, jo­ka on jää­nyt jul­ki­suu­des­sa is­ku­ja vä­hem­mäl­le huo­miol­le. Esi­mer­kik­si ää­ri-is­la­mis­tien Pa­rii­sis­sa tä­män vuo­den tam­mi­kuus­sa te­ke­mien ter­ro­ri-is­ku­jen jäl­keen 26 mos­kei­jaa jou­tui il­ki­val­lan ja vi­ha­is­ku­jen koh­teek­si. Mos­kei­joi­ta koh­ti am­mut­tiin ja hei­tet­tiin pa­lo­pom­me­ja. Le Man­sis­sa mos­kei­jaan hei­tet­tiin kol­me har­joi­tusk­ra­naat­tia.

Sisäministeriön hel­mi­kuus­sa jul­kis­ta­ma vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min ti­lan­ne­kat­saus osoit­ti, et­tä vä­ki­val­tais­ta ää­ri­ajat­te­lua ja sii­hen viit­taa­via merk­ke­jä ha­vai­taan myös Suo­men lu­kiois­sa ja am­mat­ti­kou­luis­sa. Aa­te­maail­maan pe­rus­tu­va vi­ha ja su­vait­se­mat­to­muus nä­ky­vät sel­väs­ti suo­ma­lais­nuor­ten asen­teis­sa.

Ää­ri­ajat­te­luun pe­rus­tu­van vä­ki­val­lan yleis­ty­mi­nen hei­ken­tää tur­val­li­suut­ta ko­ko Eu­roo­pas­sa, myös Suo­mes­sa: mo­net konf­lik­ti­alueil­le – ku­ten Syy­riaan – läh­te­neet tais­te­li­jat pa­laa­vat tän­ne ta­kai­sin.

Vä­ki­val­tai­sen ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen en­nal­ta­eh­käi­sy on myös ta­lou­del­li­nen ky­sy­mys. Vä­ki­val­tais­ten ää­ri­liik­kei­den pii­riin jou­tu­neet nuo­ret ai­heut­ta­vat suu­ria me­ne­tyk­siä kan­san­ta­lou­del­le: suo­ma­lai­sen työ­elä­män ul­ko­puo­lel­le jou­tu­neet ei­vät tuo­ta ve­ro­tu­lo­ja ja saat­ta­vat päin­vas­toin it­se ai­heut­taa suu­ria kus­tan­nuk­sia yh­teis­kun­nal­le.

Ruot­sis­sa teh­ty­jen las­kel­mien mu­kaan yk­si ää­ri­oi­keis­to­lai­seen jen­giin kuu­lu­va saat­taa tuot­taa jul­ki­sel­le sek­to­ril­le 10–15 vuo­den ai­ka­na jo­pa 700 000 eu­ron kus­tan­nuk­set. Jo pie­neh­kö jen­gi voi mak­saa yh­teis­kun­nal­le kym­me­niä mil­joo­nia eu­ro­ja.

"Kou­lu­tus aut­taa hah­mot­ta­maan har­maan sä­vy­jä mus­tan ja val­koi­sen vä­lil­lä."

Kan­sain­vä­li­nen yh­tei­sö on vas­ta vii­me kuu­kau­sien ai­ka­na ryh­ty­nyt to­den teol­la kes­kus­te­le­maan vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min var­hai­ses­ta tor­ju­mi­ses­ta. Pa­rii­sis­sa tä­män vii­kon tiis­tai­na ko­koon­tu­neet EU-mai­den ope­tus­mi­nis­te­rit ko­ros­ti­vat Eu­roo­pan laa­juis­ten toi­mien – ja eten­kin kou­lu­tuk­sen – mer­ki­tys­tä syr­jäy­ty­mi­sen, su­vait­se­mat­to­muu­den, ra­sis­min ja vä­ki­val­tai­sen ra­di­ka­lis­min en­nal­taeh­käi­se­mi­ses­sä. Mi­nis­te­rien laa­ti­man jul­ki­lau­su­man mu­kaan kou­lu­tuk­ses­sa­kin on ko­ros­tet­ta­va EU:n pe­ru­sar­vo­ja: va­paut­ta, su­vait­se­vai­suut­ta, ta­sa-ar­voa ja oi­keus­val­tio­pe­riaa­tet­ta.

Koulutuksen mer­ki­tys ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen vas­tai­ses­sa työs­sä on tun­nus­tet­ta­va kan­sain­vä­li­ses­ti vii­meis­tään nyt. Se­kä Eu­roo­pas­sa et­tä krii­si­alueil­la on kes­ki­tyt­tä­vä toi­sia us­kon­to­ja ja kult­tuu­re­ja kos­ke­van tie­don li­sää­mi­seen. Vä­häi­nen kou­lu­tus joh­taa ste­reo­ty­pioi­den vah­vis­tu­mi­seen puo­lin ja toi­sin. En­nak­ko­asen­tei­ta ja tie­tä­mät­tö­myyt­tä käy­te­tään pro­pa­gan­dan edis­tä­mi­seen.

Tä­mä on ol­lut ha­vait­ta­vis­sa is­la­mi­lai­sis­sa mais­sa, kun pro­feet­ta Mu­ham­me­dis­ta teh­ty­jä piir­rok­sia ja pi­la­ku­via on ku­vat­tu län­ti­sen maail­man tar­koi­tuk­sel­li­sik­si hyök­käyk­sik­si is­la­min­us­koa vas­taan. Sa­man­ai­kai­ses­ti Eu­roo­pas­sa on lei­mat­tu yk­sit­täis­ten mus­li­mien te­ke­mien ri­kos­ten pe­rus­teel­la is­lam so­dan ja vi­han us­kon­nok­si, jon­ka le­viä­mi­nen tu­lee es­tää kei­nol­la mil­lä hy­vän­sä.

Kou­lu­tus aut­taa hah­mot­ta­maan har­maan sä­vy­jä mus­tan ja val­koi­sen vä­lil­lä.

Kou­lu­tus eh­käi­see myös syr­jäy­ty­mis­tä ja tu­kee osal­li­suut­ta yh­teis­kun­nas­sa. Kir­kon Ul­ko­maan­avun teet­tä­män al-Sha­baab-ää­ri­jär­jes­tön rek­ry­toin­ti­pro­ses­sia kä­sit­te­le­vän tut­ki­muk­sen mu­kaan juu­ri kou­lu­tus- ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det eh­käi­se­vät en­nal­ta te­hok­kaas­ti nuo­ri­son liit­ty­mis­tä ra­di­kaa­lei­hin ryh­mit­ty­miin. Sik­si myös Suo­men ke­hi­tys­yh­teis­työl­lä on oi­kein suun­nat­tu­na mer­ki­tys­tä vä­ki­val­tai­sen ekst­re­mis­min vas­tai­ses­sa työs­sä.

Pelkkä kou­lu­tus ei kui­ten­kaan yk­sin rii­tä tor­ju­maan vä­ki­val­tais­ta ekst­re­mis­miä: myös luot­ta­muk­sen ra­ken­ta­mi­nen on tär­keää. Vi­ra­no­mais­ten, kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen se­kä et­nis­ten ja us­kon­nol­lis­ten yh­tei­sö­jen on Suo­mes­sa­kin toi­mit­ta­va yh­des­sä tä­män ta­voit­teen eteen.

Kir­joit­ta­ja on vai­kut­ta­mis­työn joh­ta­ja Kir­kon Ul­ko­maa­na­vus­sa.

Koulutus kehitysmaissa uskontokoulutusnuorisokonfliktirauha Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Sateenkaarikuva ikkunassa ja tekstit "Everything is going to be allright", "Andra tutto bene" sekä "Tout ira bien".

YK-raportti: Koronavirus voi lisätä lapsikuolleisuutta sadoilla tuhansilla – Pandemian vaikutukset lapsiin voivat olla tuhoisammat kuin itse virus

Lapsikuolleisuuden vähentämisessä viime vuosina saavutettu edistys voi tuhoutua koronaviruksen takia, varoittaa tuore raportti. Myös lasten oppiminen on vaarassa: puolet etäopetuksessa olevista lapsista ei voi käyttää tietokonetta.
Kaksi tyttöä kyykyssä pesemässä astioita ulkona

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti

Ebolaepidemia lisäsi lapsiavioliittoja ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Äidiksi tulon jälkeen moni tyttö ei enää palannut kouluun. Koronapandemian vaikutukset voivat olla samanlaiset, varoittaa lastenoikeusjärjestö Plan International.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”