Uutiset Ilmastopolitiikka

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera
Koululaiset ja opiskelijat Tampereella vaativat ilmastotekoja mielenosoituksessa. (Kuva: Teija Laakso)

Koulujen ja yliopistojen opiskelijat lakkoilevat ja osoittavat mieltään tänään perjantaina ympäri maailman vaatiakseen päättäjiltä parempia ilmastotoimia.

Ennakkotietojen mukaan mukana on lähes sata maata ja yli 1 300 kaupunkia.

Esimerkiksi Australiassa järjestettyihin lakkoihin on osallistunut 150 000 koululaista, kerrotaan Schools Strike 4 Climate Australia -kampanjasivustolla.

Suomessa lakkoon on menty ainakin Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa. Tampereella mielenosoitukseen oli aamupäivällä kerääntynyt arviolta vähintään satoja koululaisia ja opiskelijoita.

”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”, sanoi Nuutti, yksi Tampereen Keskustorilla järjestetyssä mielenosoituksesta puhuneista koululaisista.

Mielenosoittaja muumikyltin kanssa
Koululaiset ympäri maailman ovat jättäneet koulupäivän väliin vaatiakseen tehokkaita ilmastotoimia. Kuva Tampereelta. (Kuva: Teija Laakso)

Ilmastolakon taustalla on 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg, joka alkoi lakkoilla viime elokuussa parlamenttitalon portailla perjantaisin. Sen jälkeen nuorten lakkoilu ja mielenilmaukset ovat levinneet ympäri maailman. Thunberg on tavannut maailman johtajia ja hänet on nimitetty ehdolle Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Mielenosoituksissa vaaditaan, että päättäjät ryhtyisivät tehokkaampiin ilmastotoimiin. Esimerkiksi Tampereella vaadittiin myös ilmaston nostamista tärkeimmäksi vaaliteemaksi.

Lakkoilulla nuoret osoittavat huoltaan tulevaisuudestaan, jonka ilmastonmuutos uhkaa tuhota.

”Mitä järkeä käydä koulua, jos asioista vain puhutaan eikä tehdä omilla valinnoilla mitään”, kysyi Tampereella puhunut Agnesa.

Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia
Mielenosoittajat vaativat Tampereella muun muassa yksityisautoiluun puuttumista. (Kuva: Teija Laakso)

Myös monet kansalaisjärjestöt, kuten esimerkiksi Amnesty International, tukevat koululaisten ponnisteluja.

”Sen sijaan, että kritisoidaan nuoria näihin protesteihin osallistumisesta, kuten jotkut harhaan johdetut poliitikot ovat tehneet, meidän pitäisi kysyä, miksi ilmastotoimista lintsanneet hallitukset pääsevät pälkähästä”, sanoo järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo tiedotteessa.

Esimerkiksi Australian pääministeri Scott Morrison kehotti viime marraskuussa lakkoilijoita palaamaan kouluun.

Ensi syyskuussa järjestetään YK:n pääsihteerin António Guterresin aloitteesta kokous, jossa maiden ja yritysten pitäisi kertoa YK:n pääsihteerille, miten ne aikovat tehostaa ilmastotoimiaan. Pariisin sopimuksen mukaan uusia ilmastosuunnitelmia esitellään vuonna 2020.

Mielenosoittajia Tampereen Keskustorilla
Tampereella kerääntyi vähintään satoja koululaisia osoittamaan mieltään ilmaston puolesta. (Kuva: Teija Laakso)

Ilmastopolitiikka lapsetnuorisopolitiikkaaktivismikansalaisyhteiskuntailmastonmuutos Suomi

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.
Kaksi miestä vierekkäin, taustalla Afghanistan 2020 -logo.

Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn avustuskonferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Yli puolet Afganistanin budjetista kattavan kehitysavun ehtona on muun muassa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption vastaiseen toimintaan sitoutuminen.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan

Vain runsaat 15 000 pakolaista on tänä vuonna sijoitettu uuteen kotimaahan. Tarvetta olisi 1,4 miljoonalla.
Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.

Tuoreimmat

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Naisten oikeuksien puolustaja nälkälakossa Saudi-Arabiassa – Naisaktivisteja on yhä vankilassa yli kaksi vuotta naisten autoilun sallimisen jälkeen