Uutiset Ilmastopolitiikka

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera
Koululaiset ja opiskelijat Tampereella vaativat ilmastotekoja mielenosoituksessa. (Kuva: Teija Laakso)

Koulujen ja yliopistojen opiskelijat lakkoilevat ja osoittavat mieltään tänään perjantaina ympäri maailman vaatiakseen päättäjiltä parempia ilmastotoimia.

Ennakkotietojen mukaan mukana on lähes sata maata ja yli 1 300 kaupunkia.

Esimerkiksi Australiassa järjestettyihin lakkoihin on osallistunut 150 000 koululaista, kerrotaan Schools Strike 4 Climate Australia -kampanjasivustolla.

Suomessa lakkoon on menty ainakin Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa. Tampereella mielenosoitukseen oli aamupäivällä kerääntynyt arviolta vähintään satoja koululaisia ja opiskelijoita.

”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”, sanoi Nuutti, yksi Tampereen Keskustorilla järjestetyssä mielenosoituksesta puhuneista koululaisista.

Mielenosoittaja muumikyltin kanssa
Koululaiset ympäri maailman ovat jättäneet koulupäivän väliin vaatiakseen tehokkaita ilmastotoimia. Kuva Tampereelta. (Kuva: Teija Laakso)

Ilmastolakon taustalla on 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg, joka alkoi lakkoilla viime elokuussa parlamenttitalon portailla perjantaisin. Sen jälkeen nuorten lakkoilu ja mielenilmaukset ovat levinneet ympäri maailman. Thunberg on tavannut maailman johtajia ja hänet on nimitetty ehdolle Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Mielenosoituksissa vaaditaan, että päättäjät ryhtyisivät tehokkaampiin ilmastotoimiin. Esimerkiksi Tampereella vaadittiin myös ilmaston nostamista tärkeimmäksi vaaliteemaksi.

Lakkoilulla nuoret osoittavat huoltaan tulevaisuudestaan, jonka ilmastonmuutos uhkaa tuhota.

”Mitä järkeä käydä koulua, jos asioista vain puhutaan eikä tehdä omilla valinnoilla mitään”, kysyi Tampereella puhunut Agnesa.

Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia
Mielenosoittajat vaativat Tampereella muun muassa yksityisautoiluun puuttumista. (Kuva: Teija Laakso)

Myös monet kansalaisjärjestöt, kuten esimerkiksi Amnesty International, tukevat koululaisten ponnisteluja.

”Sen sijaan, että kritisoidaan nuoria näihin protesteihin osallistumisesta, kuten jotkut harhaan johdetut poliitikot ovat tehneet, meidän pitäisi kysyä, miksi ilmastotoimista lintsanneet hallitukset pääsevät pälkähästä”, sanoo järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo tiedotteessa.

Esimerkiksi Australian pääministeri Scott Morrison kehotti viime marraskuussa lakkoilijoita palaamaan kouluun.

Ensi syyskuussa järjestetään YK:n pääsihteerin António Guterresin aloitteesta kokous, jossa maiden ja yritysten pitäisi kertoa YK:n pääsihteerille, miten ne aikovat tehostaa ilmastotoimiaan. Pariisin sopimuksen mukaan uusia ilmastosuunnitelmia esitellään vuonna 2020.

Mielenosoittajia Tampereen Keskustorilla
Tampereella kerääntyi vähintään satoja koululaisia osoittamaan mieltään ilmaston puolesta. (Kuva: Teija Laakso)

Ilmastopolitiikka lapsetnuorisopolitiikkaaktivismikansalaisyhteiskuntailmastonmuutos Suomi

Lue myös

Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.