Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Kouluihin hyökätty viidessä vuodessa toistakymmentä tuhatta kertaa

Tuoreen raportin mukaan aseelliset hyökkäykset kouluja vastaan ovat viime vuosina lisääntyneet. Kouluja käytetään myös esimerkiksi tukikohtina ja pidätyskeskuksina.
Opettaja vahingoittuneessa koulussa
Koulut ovat yhä useammin hyökkäysten kohteena. Kuva koulusta, joka sijaitsee Irakin Länsi-Mosulissa. (Kuva: Sam Tarling / Save The Children)

Hyökkäykset kouluja ja yliopistoja vastaan ovat yleistyneet viime vuosina, varoittaa kansainvälinen koulutusyhteenliittymä Global Coalition to Protect Education from Attack (GCPEA).

Sen eilen julkaistun raportin mukaan vuosina 2013–2017 tehtiin yli 12 700 hyökkäystä oppilaitoksia, näiden henkilökuntaa tai oppilaita vastaan.

Yhteensä 41 maassa tehtiin vähintään viisi hyökkäystä, joista vähintään yksi tahallinen tai johti ihmishenkien menetyksiin. Edellisessä, vuonna 2014 ilmestyneessä seurantaraportissa hyökkäyksiä raportoitiin 30 maassa.

”Opettaminen ja oppiminen on yhä vaarallisempaa. Opiskelijat, opettajat ja akateeminen henkilöstö ovat yhä useammin hengenvaarassa. Koulujen ja yliopistojen tulisi olla turvallisia ja suojaisia paikkoja, mutta asevoimat ja aseistetut ryhmät aiheuttavat niissä edelleen pelkoa ja väkivaltaa”, sanoo GCPEA:n pääjohtaja Diya Nijhowne tiedotteessa.

Erityisen vaikea tilanne on Kongon demokraattisessa tasavallassa, Israelissa ja Palestiinassa, Nigeriassa, Filippiineillä, Etelä-Sudanissa, Syyriassa sekä Jemenissä.

Esimerkiksi Jemenissä yli 1 500 oppilaitosta vahingoittui tai tuhoutui ilmaiskuissa, taistelujen seurauksena tai niitä käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin.

Monesti kohteena ovat tytöt ja naispuoliset opettajat. Esimerkiksi Afganistanissa noin joka neljäs hyökkäys koulutusta vastaan kohdistui tyttökouluihin. Oppilaitoksia käytetään myös esimerkiksi sotilastukikohtina ja pidätyskeskuksina.

74 YK:n jäsenmaata on hyväksynyt turvallisten koulujen julistuksen, jonka tavoitteena on suojella kouluja konfliktien aikana. GCPEA vaatii nyt maita liittymään julistukseen ja toteuttamaan sen vaatimukset.

YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi viime vuonna, että yli viidennes lapsista 22 konfliktimaassa ei käy koulua. Se tarkoittaa yhteensä yli 25:tä miljoonaa lasta.

GCPEA on järjestöjen ja muiden tahojen muodostama yhteenliittymä joka edistää koulutusta konflikti- ja katastrofitilanteissa. Puheenjohtajajärjestöinä toimivat tällä hetkellä Pelastakaa Lapset ja Human Rights Watch.

Koulutus kehitysmaissa koulutuslapsetsota ja rauhaaseet & armeijakonfliktiturvallisuus Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Sateenkaarikuva ikkunassa ja tekstit "Everything is going to be allright", "Andra tutto bene" sekä "Tout ira bien".

YK-raportti: Koronavirus voi lisätä lapsikuolleisuutta sadoilla tuhansilla – Pandemian vaikutukset lapsiin voivat olla tuhoisammat kuin itse virus

Lapsikuolleisuuden vähentämisessä viime vuosina saavutettu edistys voi tuhoutua koronaviruksen takia, varoittaa tuore raportti. Myös lasten oppiminen on vaarassa: puolet etäopetuksessa olevista lapsista ei voi käyttää tietokonetta.
Kaksi tyttöä kyykyssä pesemässä astioita ulkona

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti

Ebolaepidemia lisäsi lapsiavioliittoja ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Äidiksi tulon jälkeen moni tyttö ei enää palannut kouluun. Koronapandemian vaikutukset voivat olla samanlaiset, varoittaa lastenoikeusjärjestö Plan International.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen