Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Kouluihin hyökätty viidessä vuodessa toistakymmentä tuhatta kertaa

Tuoreen raportin mukaan aseelliset hyökkäykset kouluja vastaan ovat viime vuosina lisääntyneet. Kouluja käytetään myös esimerkiksi tukikohtina ja pidätyskeskuksina.
Opettaja vahingoittuneessa koulussa
Koulut ovat yhä useammin hyökkäysten kohteena. Kuva koulusta, joka sijaitsee Irakin Länsi-Mosulissa. (Kuva: Sam Tarling / Save The Children)

Hyökkäykset kouluja ja yliopistoja vastaan ovat yleistyneet viime vuosina, varoittaa kansainvälinen koulutusyhteenliittymä Global Coalition to Protect Education from Attack (GCPEA).

Sen eilen julkaistun raportin mukaan vuosina 2013–2017 tehtiin yli 12 700 hyökkäystä oppilaitoksia, näiden henkilökuntaa tai oppilaita vastaan.

Yhteensä 41 maassa tehtiin vähintään viisi hyökkäystä, joista vähintään yksi tahallinen tai johti ihmishenkien menetyksiin. Edellisessä, vuonna 2014 ilmestyneessä seurantaraportissa hyökkäyksiä raportoitiin 30 maassa.

”Opettaminen ja oppiminen on yhä vaarallisempaa. Opiskelijat, opettajat ja akateeminen henkilöstö ovat yhä useammin hengenvaarassa. Koulujen ja yliopistojen tulisi olla turvallisia ja suojaisia paikkoja, mutta asevoimat ja aseistetut ryhmät aiheuttavat niissä edelleen pelkoa ja väkivaltaa”, sanoo GCPEA:n pääjohtaja Diya Nijhowne tiedotteessa.

Erityisen vaikea tilanne on Kongon demokraattisessa tasavallassa, Israelissa ja Palestiinassa, Nigeriassa, Filippiineillä, Etelä-Sudanissa, Syyriassa sekä Jemenissä.

Esimerkiksi Jemenissä yli 1 500 oppilaitosta vahingoittui tai tuhoutui ilmaiskuissa, taistelujen seurauksena tai niitä käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin.

Monesti kohteena ovat tytöt ja naispuoliset opettajat. Esimerkiksi Afganistanissa noin joka neljäs hyökkäys koulutusta vastaan kohdistui tyttökouluihin. Oppilaitoksia käytetään myös esimerkiksi sotilastukikohtina ja pidätyskeskuksina.

74 YK:n jäsenmaata on hyväksynyt turvallisten koulujen julistuksen, jonka tavoitteena on suojella kouluja konfliktien aikana. GCPEA vaatii nyt maita liittymään julistukseen ja toteuttamaan sen vaatimukset.

YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi viime vuonna, että yli viidennes lapsista 22 konfliktimaassa ei käy koulua. Se tarkoittaa yhteensä yli 25:tä miljoonaa lasta.

GCPEA on järjestöjen ja muiden tahojen muodostama yhteenliittymä joka edistää koulutusta konflikti- ja katastrofitilanteissa. Puheenjohtajajärjestöinä toimivat tällä hetkellä Pelastakaa Lapset ja Human Rights Watch.

Koulutus kehitysmaissa koulutuslapsetsota ja rauhaaseet & armeijakonfliktiturvallisuus Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Joukko koulun oppilaita suuren puun alla

Köyhyys ja vanhanaikaiset menetelmät vaikeuttavat oppimista Ugandan kouluissa – Erityisluokanopettaja Saara Turunen lähti kouluttamaan maan opettajia

Ugandalaisissa kouluissa opetus on usein passivoivaa ja kouluruuan puute vaikeuttaa oppimista entisestään. Suomalainen Saara Turunen oli mukana Opettajat ilman rajoja -verkoston hankkeessa, jossa kehitettiin paikallisten opettajien kanssa muun muassa oppilaita osallistavaa opetusta ja ryhmän hallintaa positiivisin keinoin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista