Uutiset

Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myös ”meiltä”

Kun ulkomaalainen muuttaa Suomeen, hänen oletetaan kotoutuvan suomalaiseen yhteiskuntaan, sujahtavan omalle paikalleen meidän joukkoomme. Keskustelusta kuitenkin unohtuu usein, että myös suomalaisten on kotouduttava yhteiskuntaansa yhä uudelleen sitä mukaa, kun se muuttuu.

"Kyllä sillä puolella on suomalaisessa yhteiskunnassa eniten tekemistä, että saadaan suomalaiset alkuasukkaat sopeutumaan yhteiskunnan muutokseen", Pasi Saukkonen sanoo helsinkiläisen ravintolan pöydässä.

Espressokuppi seisoo monistenivaskan vieressä, kun valtiotieteilijä ja erikoistutkija Saukkonen valmistautuu pian alkavaan esitelmäänsä. Yhteen niistä monista, joita hän on viime viikkoina pitänyt uuden monikulttuurisen yhteiskunnan politiikkaa käsittelevän kirjansa ilmestymisen jälkeen.

Yhteiskunnan muutoksella Saukkonen viittaa nimenomaan Suomen monikulttuuristumiseen, tai "etniseen ja kulttuuriseen moninaistumiseen". Siis siihen, että Suomeen muuttaa yhä enemmän taustaltaan ja elämäntavoiltaan erilaisia ihmisiä.

Mutta miten niin monikulttuurisuus vaatii jotakin myös "meiltä"?

"Integraatio on kaksisuuntainen prosessi. Kutsun sitä monimuotoisuuspolitiikaksi, että kohta pääkaupunkiseutu, Kaakkois-Suomi, Turun ja Tampereen alueet saavat selittää muulle Suomelle, että kuulkaa, täällä olosuhteet ovat muuttuneet toisenlaisiksi kuin siellä."

Itään vai kohti Eurooppaa?

Tilastokeskuksen mukaan Suomeen suuntautuva maahanmuutto ylsi viime vuonna koko itsenäisyyden ajan ennätykseen: Suomeen muutti ulkomailta 22 450 henkilöä. Silti maassa asuu edelleen vain noin 188 000 ulkomailla syntynyttä, mikä on muutama prosentti koko väestöstä.

"Tässä mielessä Suomi kuuluu edelleen Itä- eikä Länsi-Eurooppaan", Saukkonen sanoo. Hän tosin muistuttaa myös, että ulkomaalaisperäisen väestön kasvuvauhti on ollut Suomessa viime vuosina yksi Euroopan kovimpia.

Lisäksi Suomi on Saukkosen mukaan ollut suorastaan ”fantastisen nopea” ottamaan muutoksen huomioon virallisella tasolla.

Siinä missä muualla Länsi-Euroopassa odotettiin pitkään ennen kuin tunnustettiin, että niin sanotut vierastyöläiset jäävät uusiin kotimaihinsa, Suomessa on Saukkosen mukaan alun perin lähdetty siitä, että maahanmuuttajat tulevat jäämään.

Mutta ei tämä silti tarkoita, että Suomi olisi automaattisesti onnistunut niin sanotussa kotouttamispolitiikassaan.

Suomen lain mukaan kotoutuminen tarkoittaa "maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen".

Antaapa Saukkosen selittää.

"Suomen politiikka on epäsuorasti sulauttavaa, koska se painottaa yksilön osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja työelämään. Toisaalta politiikka on multikulturalistinen, painottaahan se oman identiteetin säilyttämistä."

Laki vetää siis kahteen suuntaan, mikä vaatii myös kahden tavoitteen rahoittamista. Saukkosta tämä huolestuttaa.

"En ole varma, riittävätkö Suomen resurssit kumpaankin tavoitteeseen. Esimerkiksi suomen kielen opetusta pitäisi olla enemmän, ja myös maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleen korkea." Tosiasioita ei pääse karkuun

Kovin hyvin ei moninaistuvan yhteiskunnan hallinnassa ole Saukkosen mukaan onnistuttu muuallakaan Euroopassa.

Riippumatta siitä, millaista politiikkaa missäkin maassa on noudatettu, ongelmat ovat olleet samanlaisia. Syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä, asuinalueiden eriytymistä, uskonnollista radikalismia, äärioikeiston nousua.

Mitä monikulttuurisuus sitten vaatii suomalaiselta politiikalta?

"Tosiasioiden tunnustamista. Nyt pitäisi kiireesti ratkaista esimerkiksi se, miten maahanmuuttajajärjestöt otetaan osaksi päätöksentekoa ja mikä on historiallisten ja uusien vähemmistöjen suhde", Saukkonen luettelee.

Sitten hän hiljenee. Miettii hetken, kunnes:

"Suomessa on vielä poliittisessa eliitissäkin sellaisia henkilöitä, jotka kieltäytyvät ottamasta maailmaa sellaisena kuin se on."

Pasi Saukkonen: Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa. WSOY Oppimateriaalit, Helsinki 2007.

siirtolaisuusvähemmistöpolitiikka Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Silta joen yli Khartumissa Sudanissa

Presidentin eroa vaativat mielenosoitukset kiihtyvät Sudanissa – Turvallisuusjoukot hyökkäsivät sairaalaan

Mielenosoituksissa protestoitiin alun perin leivän ja bensan hinnan nousua, mutta ne laajenivat nopeasti vaatimaan 29 vuotta hallinneen presidentti Omar al-Bashirin eroa.
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas

Palestiina aikoo hakea YK:n täysjäsenyyttä

Palestiinasta tuli tällä viikolla YK:n suurimman blokin, G77-ryhmän, puheenjohtajamaa. Ulkoministeri Riyad Al-Malikin mukaan se aikoo hakea myös YK:n täysjäsenyyttä, vaikka Yhdysvallat onkin ilmoittanut estävänsä sen.
Herkkusieniä, tomaattia, punasipulia ja kurkkua lautasella

Tutkijat kehittivät ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisten terveyden: Yli tuplasti lisää kasviksia, puolet vähemmän lihaa

Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa syödään tällä hetkellä punaista lihaa 6,5 kertaa enemmän kuin pitäisi, Etelä-Aasiassa vain puolet suositellusta. Tutkijat ovat kehittäneet ensimmäisen tieteellisen ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisen terveyden.