Uutiset

Kotimaiset yritykset vaativat osaansa öljyntuotannosta Nigeriassa

Öljy on Nigerian talouden kiistaton tukijalka. Yli neljä vuosikymmentä öljynporausten aloittamisen jälkeen maan öljyteollisuus on kuitenkin yhä lujasti ulkomaisissa käsissä. Nyt Nigeriassa vaaditaankin vahvistamaan paikallisten yritysten ja ammattilaisten asemaa maan öljyntuotannossa.

Öljy on Nigerian talouden kiistaton tukijalka. Yli neljä vuosikymmentä öljynporausten aloittamisen jälkeen maan öljyteollisuus on kuitenkin yhä lujasti ulkomaisissa käsissä. Kotimainen osuus Nigerian öljyteollisuudesta jää arvioiden mukaan edelleen vaivaiseen viiteen prosenttiin. Maan öljyntuotantoa hallitsee ylikansallinen Shell, joka tuottaa huomattavan osan 2,3 miljoonan tynnyrin päivittäisestä kokonaisviennistä.

Paikalliset yritykset valittavat, että niiden tarjoamat palvelut kelpaavat yhä heikosti öljyteollisuudelle.

"Valtaosa öljy-yhtiöistä suosii ulkomaisia ylikansallisia yrityksiä", öljynporauspalveluita tarjoavan nigerialaisen Lonestar Groupin johtaja Humprey Idisi sanoo.

Lakialoitteen aiheesta tehnyt kansanedustaja Chudi Offodile puolestaan arvioi, että miljardeja dollareja tuloja virtaa vuosittain ulkomaille yritysten hankkiessa tavarat ja palvelut Nigerian ulkopuolelta.

Kotimaiset yritykset ovat alkaneet vaatia osaansa maan öljyteollisuudesta. Aihe on noussut viime aikoina esiin useissa teollisuuden tilaisuuksissa ja seminaareissa. Sitä on pohdittu myös teollisuuden asettamassa valtakunnallisessa työryhmässä.

Paikallisten yritysten lujittumista jarruttaa moni seikka. Niiden tekninen tietotaito ei aina riitä, rahoituslähteitä on rajoitetusti ja yrittämisen olosuhteet saattavat olla alkeelliset.

Hallitus on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita vahvistaakseen kotimaisten yritysten asemaa tuntuvasti vuoteen 2010 mennessä.

Presidentin öljypolitiikan neuvonantaja Edmund Daukoru vakuuttaa edistystä jo tapahtuneenkin. Hiljattain muun muassa jaettiin 32 paikallisen yrityksen käyttöön 24 öljykenttää, joissa arvioidaan olevan 300 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä.

Kansanedustaja Offodilen mielestä päättäväisiä toimenpiteitä tarvitaan lisää. Hän on esittänyt lakia, joka velvoittaisi ylikansalliset yhtiöt palkkaamaan johtotehtäviin lisää nigerialaisia.

Lain tavoitteena olisi myös lujittaa paikallisten yritysten asemaa öljyteollisuudessa. Lakialoite on tiettävästi saanut tukea virallisilta tahoilta.

Öljyteollisuuden valtapeli on tullut entistä tärkeämmäksi myös siksi, että Nigeria on ilmoittanut aikovansa lisätä öljyntuotantoaan neljään miljoonaan tynnyriin päivässä vuoteen 2010 mennessä.

Maassa toimivat ylikansalliset öljy-yhtiöt varovat kuumentamasta keskustelua ja lupaavat tukea hallituksen pyrkimyksiä eri tavoin, esimerkiksi avustamalla koulutusta.

Kotimaisuusvaatimusten takaa löytyy monimutkainen kysymys öljysektorin vallankäytöstä.

Nigerian öljyntuotantoalueella elävän ogonikansan eloonjäämisliikkeen Mosopin johtaja Ledum Mitee katsoo, ettei minkään valtion pitäisi antaa yhdelle yritykselle hallitsevaa taloudellista asemaa, jollainen Shellillä on Nigeriassa.

Ogonit ovat vaatineet oikeudenmukaista osaa öljytuloista ja hyvitystä asuinympäristönsä turmeltumisesta.

Nigerian silloinen sotilashallitus teloitti 1995 kirjailijan ja ihmisoikeusaktivistin Ken Saro-Wiwan, joka johti ogonien kamppailua hallitusta ja Shelliä vastaan.

Kukaan Nigeriassa tuskin elättelee harhaluuloja siitä, että öljyntuotannon muutokset tapahtuisivat helposti. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että vaatimuksista luovuttaisiin, kun maan taloudesta lähitulevaisuudessa keskustellaan.

Nigeria on maailman kuudenneksi suurin öljyntuottaja. Öljy tuottaa viidenneksen maan bruttokansantuotteesta ja vientituloista peräti 95 prosenttia.

(Inter Press Service)

talous Nigeria

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.