Uutiset Mosambikin kehitys

Korruptoitunut Mosambik koettelee avunantajien hermoja

Mosambikilainen Borges Nhamire toivoo, etteivät Suomen kaltaiset avunantajamaat antaisi hänen korruptoituneelle kotimaalleen enää budjettitukea. Suomi onkin harkitsemassa budjettituen jatkoa.
Mosambikin maatalousministeriössä syttyi muutama vuosi sitten tulipalo. Huhujen mukaan ministeriössä oli juuri aiottu aloittaa korruptioon liittyvä tarkastus. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Mosambikin pääkaupungin Maputon lentokentän lähellä seisoo synkkä neuvostohenkinen rakennus, jonka remontointi on vielä kesken. Se on entinen maatalousministeriö, jossa sattui tuhoisa tulipalo muutama vuosi sitten.

Huhut kertovat, että ministeriöön oli ollut tarkoitus tehdä korruptioon liittyvä tarkastus juuri ennen tulipaloa.

Kaikki korruptiotapaukset eivät ole Mosambikissa pelkkää huhua. Julkisuuteen on noussut viime aikoina tapauksia, joissa virkamiehet ja poliitikot ovat ohjanneet julkista rahaa omin taskuihinsa.

"Hallitus sallii korkean tason korruption. Jos minä olisin mukana korruptiossa, seuraukset olisivat kovat, johtajille eivät", toteaa mosambikilainen toimittaja Borges Nhamire, joka on kyllästynyt tilanteeseen.

Korruptioon ovat alkaneet kyllästyä myös avunantajat. Suomi on harkitsemassa Mosambikille annettavan yleisen budjettituen eli suoraan budjettiin annettavan tuen jatkoa. Päätöksiä tehdään, kun OECD on vuodenvaihteessa julkaissut arvionsa aiheesta, kertoo ulkoministeriön eteläisen Afrikan yksikön päällikkö Jorma Suvanto.

Suomi on jo aiemmin ilmoittanut leikkaavansa Mosambikin budjettitukea ensi vuoden alussa. Tuoreen maastrategian mukaan tukea on aikomus leikata vuosittain niin, että vuonna 2016 Mosambik saa Suomelta neljä miljoonaa euroa budjettitukea tämänvuotisen seitsemän miljoonan sijaan.

Korruptio ja hallinnon heikkous ovat vain yksi syy leikkauksiin.

"Toinen syy on, että köyhyydenvähentämispyrkimykset eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Lisäksi Mosambikilla alkaa olla omiakin varoja kehitykseen", Suvanto sanoo.

Suomi ei ole ainoa tilanteesta huolestunut, sillä Mosambik saa suoraa budjettitukea yhteensä 19 avunantajamaalta. Ne ovat vaatineet maan hallinnolta selvitystä esimerkiksi siitä, miten on mahdollista, että maa on menettänyt laittoman puukaupan seurauksena kymmeniä miljoonia euroja. Mukana ovat tiettävästi olleet kiinalaiset, mutta myös Mosambikin omat viranomaiset ja poliitikot.

Luonnonvarabuumi lisää korruptiota

Korruptio vaikuttaa myös tavallisiin mosambikilaisiin. Borges Nhamire kertoo maksaneensa vähän aikaa sitten noin viiden euron lahjuksen saadakseen kadonneen ajokortin tilalle uuden. Siihen mennessä odotusaikaa oli kestänyt melkein kaksi vuotta.

"Tiedän, että se on väärin, mutta muuten olisin joutunut odottamaan vieläkin pidempään", hän sanoo.

Mosambikilainen entinen korruptiotutkija on enemmän huolissaan korkean tason korruptiotapauksista, jotka vaikuttavat maassa lisääntyneen. Esimerkiksi helmikuussa kävi ilmi, että opetusministeriön virkamiehet ovat maksaneet itselleen ylimääräistä palkkaa vuosien ajan.

"Korruptiota on rankaisemattomuuden vuoksi mutta myös siksi, ettei tietyillä hallinnonaloilla, kuten parlamentilla, ole paljon valtaa", tutkija sanoo.

Käytännössä valtaa käyttää Mosambikissa vuodesta 1992 vallassa ollut Frelimo-puolue, joka pystyy vaikuttamaan niin liike-elämään, virkanimityksiin kuin oikeuslaitokseenkin.

Tutkija ei halua kertoa nimeään julkisuuteen. Syynä on hänen mukaansa uusi työpaikka toisella alalla. Toisaalta taustalla saattaa olla myös pelko vaikeuksiin joutumisesta. Mosambik ei ole poliisivaltio, mutta ei myöskään täysin vapaa maa.

Tutkijan mielestä korruptio on Mosambikissa lisääntynyt ja yksi syy on maassa meneillään oleva luonnonvarabuumi. Mosambikista on löytynyt muun muassa arvokasta luonnonkaasua.

Vauraudet voisivat nostaa maan pois köyhyydestä, mutta kriitikkojen mukaan sopimukset ovat kaikkea muuta kuin läpinäkyviä ja pahimmassa tapauksessa tavallinen kansa ajetaan pois asuinseuduiltaan.

"Jos ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita henkilökohtaisten etujen hankkimisesta, kaivannaisteollisuudesta ei hyödytä", tutkija toteaa.

Hallinto viittaa kintaalla

Mosambik on yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyön kumppanimaista. Maa saa tänä vuonna Suomelta kahdenvälistä tukea alustavan arvion mukaan 21,7 miljoonaa euroa.

Kaikki korruptiotapaukset eivät vie suoraan Suomen rahaa, mutta riski on silti suuri. Viime vuonna Suomi katkaisi väärinkäytösten vuoksi tuen maan metsäohjelmalle.

Jorma Suvanto pelkää, ettei Mosambikin hallitusta kiinnosta avunantajien viime aikoina sille antama kritiikki.

"Osoituksena on, ettei vastauksia ole saatu. Maatalousministerille meni jo viikkoja sitten selvityspyyntö laittomista puukaupoista. Sieltä ei ole kuulunut mitään enkä yllättyisi, vaikkei kuuluisikaan."

Miksi Suomi sitten pumppaa rahaa hallitukselle, jota ei näytä hallinnon parantaminen kiinnostavan? Onko kehitysyhteistyössä järkeä?

Suvannon mukaan on, sillä nimenomaan yhteistyöllä voidaan vaikuttaa hallinnon parantamiseen. Hän muistuttaa, että Suomi tukee myös korruption vastaista työtä, kuten esimerkiksi tilintarkastustoiminnan parantamista. Lisäksi kehitysyhteistyövaroja ollaan siirtämässä aiempaa enemmän kansalaisyhteiskunnalle.

Toimittaja Borges Nhamirella on asiasta selkeä näkemys.

"Apu budjettiin pitäisi katkaista, se olisi pitänyt katkaista jo kauan sitten. Se raha ei ole apua Mosambikin kansalle, vaan korruptiolle."

Mikä yleinen budjettituki?

  • Yleisellä tai suoralla budjettituella tarkoitetaan suoraan kehitysmaan budjettiin annettavaa tukea.
  • Tuki ei ole varsinaisesti korvamerkittyä, mutta se on tarkoitus käyttää maan köyhyydenvähentämisohjelman toteuttamiseen.
  • Budjettituen antamista perustellaan esimerkiksi sillä, että siten avunsaajamaa pystyy hyödyntämään omia järjestelmiään ja vahvistamaan hallintoaan.
  • Suomi antaa yleistä budjettitukea tällä hetkellä kolmelle maalle: Mosambikille, Sambialle ja Tansanialle.

Mosambikin kehitys kehitysyhteistyökorruptio & läpinäkyvyys MosambikSuomi

Lue myös

Auringonnousu rakennuksen takana

Mosambikin luonnonrikkaudet uhkaavat valua ulkomaisille firmoille – Suomen tuella koulutetaan nyt kansanedustajia valvomaan niiden käyttöä

Hermenegildo Mulhovo johtaa mosambikilaista demokratiatukijärjestöä, joka kouluttaa Suomen tuella paikallisia kansanedustajia valvomaan maan runsaiden luonnonvarojen käyttöä. Parhaassa tapauksessa maailman köyhimpiin maihin kuuluva Mosambik voi rikastua, mutta siihen on vielä pitkä matka.
Mosambikin lippu

Uusi aseistettu ryhmä herättää pelkoa Mosambikissa – kymmeniä tapettu

Mosambikin pohjoisosissa toimiva aseistettu ryhmä on hyökkäillyt kyliin ja tappanut siviileitä. Sen poliittiset tavoitteet ovat epäselvät.

Mosambik pyrkii välttämään luonnonvarakirouksen Suomen tuella

Mosambik on luonnonvaroja tarkasteltaessa yksi maailman rikkaimmista maista, mutta hyödyt eivät jakaudu tasaisesti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.

Tuoreimmat

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”