Uutiset Koronavirus

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi
Luontoelämykset ovat koronavirusepidemian aikana arvossaan. (Kuva: Juho Holmi / CC BY-ND 2.0)

Koronaviruspandemiaa ehkäisevät rajoitustoimet ovat muuttaneet ihmisten arkea perustavanlaatuisella tavalla suuntaan, joka vähentää samalla myös hiilidioksidipäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta.

Työmatkoista on tullut videopalavereita, ylimääräistä matkustelua vältellään ja vapaa-aika vietetään baarien, elokuvateatterien ja kuntosalien sijasta luonnossa tai kotona.

Yhtä nopeaa ja mittavaa muutosta kulutustottumuksiin ei ole saatu aikaiseksi vuosien ilmastovalistustyöstä huolimatta.

Voiko koronaviruksen aiheuttama karmiva tilanne siis luoda jotakin hyvääkin – auttaa kuluttajia omaksumaan kestävämmän elämäntavan?

”Kyllähän tilanteeseen sisältyy mahdollisuuksia. Ihmiset, jotka eivät ole aiemmin kokeilleet uusia tapoja, joutuvat nyt väkisin kokeilemaan. Kriisin seurauksena ihmiset voivat oppia vaikkapa sen, että lyhyet matkat voi hyvin kävellä tai pyöräillä”, sanoo Sitran Kestävä arki -ohjelman johtava asiantuntija Markus Terho.

Hänen mukaansa se, jäävätkö koronaviruspandemian aiheuttamat elämäntapamuutokset pysyviksi, riippuu poikkeustilan kestosta sekä siitä, kokevatko ihmiset ne mielekkäiksi. Sitran tarkoituksena onkin tehdä kriisin aikana tutkimusta siitä, mitkä elämäntapamuutokset voivat jäädä pitkäaikaisemmiksi.

Aivan yksinkertaista elämäntapojen muuttaminen ei ole. Koronaviruksen aiheuttamat muutokset on tehty pakolla, eivätkä ihmiset siksi välttämättä jatka niitä enää sitten, kun arki palaa uomiinsa.

”Kielteinen puoli tässä voi olla se, että ihmiset yhdistävät kestävät elämäntavat tähän kriisiaikaan: etäkokoukset ahdistavat, koska niitä pidettiin epidemian aikanakin. Mutta jos se voidaan välttää, silloin kriisissä on mahdollisuus. Uskon, että kun ihmiset nyt joutuvat ja saavat olla pienemmissä piireissä kuin aiemmin, he huomaavat, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin tavaroiden ostaminen ja muut ympäristöä kuormittavat kuluttamisen tavat”, Terho sanoo.

Siihen viittaavat myös Sitran tutkimukset: mitä kestävämmäksi ihmiset elämäntapansa kokevat, sitä tyytyväisempiä he ovat omaankin elämäänsä.

Myös Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho uskoo, että mikäli rajoituksia ei nähdä vain kurjuutena, ne voivat johtaa myös johonkin hyvään. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei vähähiilinen elämäntapa tarkoita samanlaista elämää kuin koronapoikkeustilan aikana eletään.

”Ilmastoystävällisen elämän ei tarvitse olla kurjistamista. Ilmastotoimien lähtökohta on, että ne tehdään demokraattisessa yhteiskunnassa ja siten, että parannetaan ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia. Ylikulutuksen tilalle saamme puhtaan ympäristön, terveyttä ja aikaa läheisten kanssa.”

Ehtoja yritystuille

Koronaviruspandemia on jo vaikuttanut ympäristön tilaan. Esimerkiksi Kiinassa päästöt vähenivät peräti neljänneksen. Myös Euroopan maissa ilmansaasteet ovat vähentyneet, kun liikkuminen on vähentynyt.

Päästöjen väheneminen on kuitenkin tilapäistä. Myös maailman metorologinen järjestö WMO on sanonut, ettei koronaviruksen aiheuttamalla päästöjen laskulla voi korvata kestäviä ilmastotoimia.

Pandemia voi kääntää päästöt jopa nousuun, sillä kun yritykset pitää kriisin jälkeen saada jaloilleen ja talous kasvamaan, ympäristö jää valtioiden suunnitelmissa herkästi taka-alalle. Esimerkiksi Tšekin pääministeri Andrej Babiš ehti jo muutama viikko sitten ehdottaa, että EU:n hiilineutraaliustavoite laitettaisiin koronaviruksen takia jäihin.

Maailmalla ympäristöjärjestöt ja asiantuntijat ovatkin nostaneet esiin huolen siitä, että valtioiden elvytyspaketeissa ei huomioida hiilidioksidipäästöjä vaan tuetaan surutta fossiilisten polttoaineiden kulutukseen perustuvaa teollisuutta.

Esimerkiksi Suomessa yrityksille on luvattu miljardielvytys. Luonnonsuojeluliitto ja muut ympäristö- sekä kehitysjärjestöt ovat vaatineet, että suuryrityksiltä edellytettäisiin vastineeksi tuista tehokkaampia päästövähennystoimia. Se voisi tapahtua tietyn siirtymäajan jälkeen, kun pahimmasta kriisistä on päästy.

”Tällä hetkellä Suomen lupaamissa yritystuissa ei ole mitään ympäristöehtoja ja kaikki yritykset ovat samalla viivalla riippumatta siitä, mitä ne tekevät. Suuryrityksiltä pitäisi nyt vaatia vastinetta tuille. Näin tehtiin esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2008, kun autovalmistajille asetettiin ehtoja energiatehokkuuden parantamiseksi”, Aho sanoo.

Esimerkiksi Finnair saa lainoilleen valtiontakauksia.

”Siltä pitäisi vaatia, että se tekee riittävästi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja päästöjensä vähentämiseksi. Tällä hetkellä lentoyhtiöt eivät esimerkiksi maksa kerosiinista polttoaineveroa”, Aho muistuttaa.

Lisäksi koronarahaa pitäisi järjestöjen mielestä ohjata kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseen. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi investointeja raskaan liikenteen siirtämiseksi raiteille tai kuntien tukemista uusiutuvan energian investoinneissa ja energiatehokkaassa korjausrakentamisessa.

Myös Sitra on hiljattain julkaissut taustamuistion, jossa esitetään esimerkiksi investointeja rakennusten energiaremontteihin ja liikenteen energiatehokkaisiin kalustohankintoihin.

Yhteinen kriisi

Vaikka koronaviruspandemian aiheuttama päästöjen väheneminen on todennäköisesti tilapäistä, se voi silti antaa maailmalle oppitunnin ainakin siitä, miten kriiseihin voidaan reagoida. Valtiot ovat pystyneet yllättävän nopeisiin toimiin ilman pitkiä neuvotteluprosesseja, kun on ollut pakko.

”Koronavirus on maailmanlaajuinen epidemia ja siinä mielessä samanlainen ilmiö kuin ilmastonmuutos. Toivon, että päättäjät huomaavat, että kun on tosi kyseessä, pystymme myös yhdessä nopeasti tekemään koordinoituja muutoksia”, Terho sanoo.

Hanna Aho muistuttaa, että kriiseille on yhteistä se, että kumpikin vaikuttaa eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Erona on, että korona tuli nopeasti, ilmastonmuutos taas on edennyt hitaasti sadan vuoden aikana.

”Se, mitä tästä pitäisi oppia on, että riippumatta siitä, eteneekö kriisi nopeasti vai hitaasti, siihen pakko reagoida ja se pitää ottaa vakavasti. Ihmishenkiä on suojeltava kaikin keinoin. Loppupeleissä olemme kaikki riippuvaisia toisistamme.”

IlmastonmuutosKoronavirus kehityssairaus/lääkintäilmastonmuutos

Kommentit

Lähettänyt Olli Pulkkinen (ei varmistettu) 7.8.2020 - 07:24

Siis mitä vikaa on kuntosaleissa? Ne parantaa kansanterveyttä ja onnellisuutta niin paljon! Eikä baarienkaan oikein luulisi olevan kovin iso rasite luonnolle suhteessa niiden elämänlaatua parantavaan vaikutukseen. Ihan omituinen logiikka kirjoittajalla

Lue myös

Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”