Uutiset Koronavirus

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi
Luontoelämykset ovat koronavirusepidemian aikana arvossaan. (Kuva: Juho Holmi / CC BY-ND 2.0)

Koronaviruspandemiaa ehkäisevät rajoitustoimet ovat muuttaneet ihmisten arkea perustavanlaatuisella tavalla suuntaan, joka vähentää samalla myös hiilidioksidipäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta.

Työmatkoista on tullut videopalavereita, ylimääräistä matkustelua vältellään ja vapaa-aika vietetään baarien, elokuvateatterien ja kuntosalien sijasta luonnossa tai kotona.

Yhtä nopeaa ja mittavaa muutosta kulutustottumuksiin ei ole saatu aikaiseksi vuosien ilmastovalistustyöstä huolimatta.

Voiko koronaviruksen aiheuttama karmiva tilanne siis luoda jotakin hyvääkin – auttaa kuluttajia omaksumaan kestävämmän elämäntavan?

”Kyllähän tilanteeseen sisältyy mahdollisuuksia. Ihmiset, jotka eivät ole aiemmin kokeilleet uusia tapoja, joutuvat nyt väkisin kokeilemaan. Kriisin seurauksena ihmiset voivat oppia vaikkapa sen, että lyhyet matkat voi hyvin kävellä tai pyöräillä”, sanoo Sitran Kestävä arki -ohjelman johtava asiantuntija Markus Terho.

Hänen mukaansa se, jäävätkö koronaviruspandemian aiheuttamat elämäntapamuutokset pysyviksi, riippuu poikkeustilan kestosta sekä siitä, kokevatko ihmiset ne mielekkäiksi. Sitran tarkoituksena onkin tehdä kriisin aikana tutkimusta siitä, mitkä elämäntapamuutokset voivat jäädä pitkäaikaisemmiksi.

Aivan yksinkertaista elämäntapojen muuttaminen ei ole. Koronaviruksen aiheuttamat muutokset on tehty pakolla, eivätkä ihmiset siksi välttämättä jatka niitä enää sitten, kun arki palaa uomiinsa.

”Kielteinen puoli tässä voi olla se, että ihmiset yhdistävät kestävät elämäntavat tähän kriisiaikaan: etäkokoukset ahdistavat, koska niitä pidettiin epidemian aikanakin. Mutta jos se voidaan välttää, silloin kriisissä on mahdollisuus. Uskon, että kun ihmiset nyt joutuvat ja saavat olla pienemmissä piireissä kuin aiemmin, he huomaavat, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin tavaroiden ostaminen ja muut ympäristöä kuormittavat kuluttamisen tavat”, Terho sanoo.

Siihen viittaavat myös Sitran tutkimukset: mitä kestävämmäksi ihmiset elämäntapansa kokevat, sitä tyytyväisempiä he ovat omaankin elämäänsä.

Myös Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho uskoo, että mikäli rajoituksia ei nähdä vain kurjuutena, ne voivat johtaa myös johonkin hyvään. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei vähähiilinen elämäntapa tarkoita samanlaista elämää kuin koronapoikkeustilan aikana eletään.

”Ilmastoystävällisen elämän ei tarvitse olla kurjistamista. Ilmastotoimien lähtökohta on, että ne tehdään demokraattisessa yhteiskunnassa ja siten, että parannetaan ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia. Ylikulutuksen tilalle saamme puhtaan ympäristön, terveyttä ja aikaa läheisten kanssa.”

Ehtoja yritystuille

Koronaviruspandemia on jo vaikuttanut ympäristön tilaan. Esimerkiksi Kiinassa päästöt vähenivät peräti neljänneksen. Myös Euroopan maissa ilmansaasteet ovat vähentyneet, kun liikkuminen on vähentynyt.

Päästöjen väheneminen on kuitenkin tilapäistä. Myös maailman metorologinen järjestö WMO on sanonut, ettei koronaviruksen aiheuttamalla päästöjen laskulla voi korvata kestäviä ilmastotoimia.

Pandemia voi kääntää päästöt jopa nousuun, sillä kun yritykset pitää kriisin jälkeen saada jaloilleen ja talous kasvamaan, ympäristö jää valtioiden suunnitelmissa herkästi taka-alalle. Esimerkiksi Tšekin pääministeri Andrej Babiš ehti jo muutama viikko sitten ehdottaa, että EU:n hiilineutraaliustavoite laitettaisiin koronaviruksen takia jäihin.

Maailmalla ympäristöjärjestöt ja asiantuntijat ovatkin nostaneet esiin huolen siitä, että valtioiden elvytyspaketeissa ei huomioida hiilidioksidipäästöjä vaan tuetaan surutta fossiilisten polttoaineiden kulutukseen perustuvaa teollisuutta.

Esimerkiksi Suomessa yrityksille on luvattu miljardielvytys. Luonnonsuojeluliitto ja muut ympäristö- sekä kehitysjärjestöt ovat vaatineet, että suuryrityksiltä edellytettäisiin vastineeksi tuista tehokkaampia päästövähennystoimia. Se voisi tapahtua tietyn siirtymäajan jälkeen, kun pahimmasta kriisistä on päästy.

”Tällä hetkellä Suomen lupaamissa yritystuissa ei ole mitään ympäristöehtoja ja kaikki yritykset ovat samalla viivalla riippumatta siitä, mitä ne tekevät. Suuryrityksiltä pitäisi nyt vaatia vastinetta tuille. Näin tehtiin esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2008, kun autovalmistajille asetettiin ehtoja energiatehokkuuden parantamiseksi”, Aho sanoo.

Esimerkiksi Finnair saa lainoilleen valtiontakauksia.

”Siltä pitäisi vaatia, että se tekee riittävästi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja päästöjensä vähentämiseksi. Tällä hetkellä lentoyhtiöt eivät esimerkiksi maksa kerosiinista polttoaineveroa”, Aho muistuttaa.

Lisäksi koronarahaa pitäisi järjestöjen mielestä ohjata kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseen. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi investointeja raskaan liikenteen siirtämiseksi raiteille tai kuntien tukemista uusiutuvan energian investoinneissa ja energiatehokkaassa korjausrakentamisessa.

Myös Sitra on hiljattain julkaissut taustamuistion, jossa esitetään esimerkiksi investointeja rakennusten energiaremontteihin ja liikenteen energiatehokkaisiin kalustohankintoihin.

Yhteinen kriisi

Vaikka koronaviruspandemian aiheuttama päästöjen väheneminen on todennäköisesti tilapäistä, se voi silti antaa maailmalle oppitunnin ainakin siitä, miten kriiseihin voidaan reagoida. Valtiot ovat pystyneet yllättävän nopeisiin toimiin ilman pitkiä neuvotteluprosesseja, kun on ollut pakko.

”Koronavirus on maailmanlaajuinen epidemia ja siinä mielessä samanlainen ilmiö kuin ilmastonmuutos. Toivon, että päättäjät huomaavat, että kun on tosi kyseessä, pystymme myös yhdessä nopeasti tekemään koordinoituja muutoksia”, Terho sanoo.

Hanna Aho muistuttaa, että kriiseille on yhteistä se, että kumpikin vaikuttaa eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Erona on, että korona tuli nopeasti, ilmastonmuutos taas on edennyt hitaasti sadan vuoden aikana.

”Se, mitä tästä pitäisi oppia on, että riippumatta siitä, eteneekö kriisi nopeasti vai hitaasti, siihen pakko reagoida ja se pitää ottaa vakavasti. Ihmishenkiä on suojeltava kaikin keinoin. Loppupeleissä olemme kaikki riippuvaisia toisistamme.”

IlmastonmuutosKoronavirus kehityssairaus/lääkintäilmastonmuutos

Kommentit

Lähettänyt Olli Pulkkinen (ei varmistettu) 7.8.2020 - 07:24

Siis mitä vikaa on kuntosaleissa? Ne parantaa kansanterveyttä ja onnellisuutta niin paljon! Eikä baarienkaan oikein luulisi olevan kovin iso rasite luonnolle suhteessa niiden elämänlaatua parantavaan vaikutukseen. Ihan omituinen logiikka kirjoittajalla

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”