Uutiset Koronavirus

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi
Luontoelämykset ovat koronavirusepidemian aikana arvossaan. (Kuva: Juho Holmi / CC BY-ND 2.0)

Koronaviruspandemiaa ehkäisevät rajoitustoimet ovat muuttaneet ihmisten arkea perustavanlaatuisella tavalla suuntaan, joka vähentää samalla myös hiilidioksidipäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta.

Työmatkoista on tullut videopalavereita, ylimääräistä matkustelua vältellään ja vapaa-aika vietetään baarien, elokuvateatterien ja kuntosalien sijasta luonnossa tai kotona.

Yhtä nopeaa ja mittavaa muutosta kulutustottumuksiin ei ole saatu aikaiseksi vuosien ilmastovalistustyöstä huolimatta.

Voiko koronaviruksen aiheuttama karmiva tilanne siis luoda jotakin hyvääkin – auttaa kuluttajia omaksumaan kestävämmän elämäntavan?

”Kyllähän tilanteeseen sisältyy mahdollisuuksia. Ihmiset, jotka eivät ole aiemmin kokeilleet uusia tapoja, joutuvat nyt väkisin kokeilemaan. Kriisin seurauksena ihmiset voivat oppia vaikkapa sen, että lyhyet matkat voi hyvin kävellä tai pyöräillä”, sanoo Sitran Kestävä arki -ohjelman johtava asiantuntija Markus Terho.

Hänen mukaansa se, jäävätkö koronaviruspandemian aiheuttamat elämäntapamuutokset pysyviksi, riippuu poikkeustilan kestosta sekä siitä, kokevatko ihmiset ne mielekkäiksi. Sitran tarkoituksena onkin tehdä kriisin aikana tutkimusta siitä, mitkä elämäntapamuutokset voivat jäädä pitkäaikaisemmiksi.

Aivan yksinkertaista elämäntapojen muuttaminen ei ole. Koronaviruksen aiheuttamat muutokset on tehty pakolla, eivätkä ihmiset siksi välttämättä jatka niitä enää sitten, kun arki palaa uomiinsa.

”Kielteinen puoli tässä voi olla se, että ihmiset yhdistävät kestävät elämäntavat tähän kriisiaikaan: etäkokoukset ahdistavat, koska niitä pidettiin epidemian aikanakin. Mutta jos se voidaan välttää, silloin kriisissä on mahdollisuus. Uskon, että kun ihmiset nyt joutuvat ja saavat olla pienemmissä piireissä kuin aiemmin, he huomaavat, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin tavaroiden ostaminen ja muut ympäristöä kuormittavat kuluttamisen tavat”, Terho sanoo.

Siihen viittaavat myös Sitran tutkimukset: mitä kestävämmäksi ihmiset elämäntapansa kokevat, sitä tyytyväisempiä he ovat omaankin elämäänsä.

Myös Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho uskoo, että mikäli rajoituksia ei nähdä vain kurjuutena, ne voivat johtaa myös johonkin hyvään. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei vähähiilinen elämäntapa tarkoita samanlaista elämää kuin koronapoikkeustilan aikana eletään.

”Ilmastoystävällisen elämän ei tarvitse olla kurjistamista. Ilmastotoimien lähtökohta on, että ne tehdään demokraattisessa yhteiskunnassa ja siten, että parannetaan ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia. Ylikulutuksen tilalle saamme puhtaan ympäristön, terveyttä ja aikaa läheisten kanssa.”

Ehtoja yritystuille

Koronaviruspandemia on jo vaikuttanut ympäristön tilaan. Esimerkiksi Kiinassa päästöt vähenivät peräti neljänneksen. Myös Euroopan maissa ilmansaasteet ovat vähentyneet, kun liikkuminen on vähentynyt.

Päästöjen väheneminen on kuitenkin tilapäistä. Myös maailman metorologinen järjestö WMO on sanonut, ettei koronaviruksen aiheuttamalla päästöjen laskulla voi korvata kestäviä ilmastotoimia.

Pandemia voi kääntää päästöt jopa nousuun, sillä kun yritykset pitää kriisin jälkeen saada jaloilleen ja talous kasvamaan, ympäristö jää valtioiden suunnitelmissa herkästi taka-alalle. Esimerkiksi Tšekin pääministeri Andrej Babiš ehti jo muutama viikko sitten ehdottaa, että EU:n hiilineutraaliustavoite laitettaisiin koronaviruksen takia jäihin.

Maailmalla ympäristöjärjestöt ja asiantuntijat ovatkin nostaneet esiin huolen siitä, että valtioiden elvytyspaketeissa ei huomioida hiilidioksidipäästöjä vaan tuetaan surutta fossiilisten polttoaineiden kulutukseen perustuvaa teollisuutta.

Esimerkiksi Suomessa yrityksille on luvattu miljardielvytys. Luonnonsuojeluliitto ja muut ympäristö- sekä kehitysjärjestöt ovat vaatineet, että suuryrityksiltä edellytettäisiin vastineeksi tuista tehokkaampia päästövähennystoimia. Se voisi tapahtua tietyn siirtymäajan jälkeen, kun pahimmasta kriisistä on päästy.

”Tällä hetkellä Suomen lupaamissa yritystuissa ei ole mitään ympäristöehtoja ja kaikki yritykset ovat samalla viivalla riippumatta siitä, mitä ne tekevät. Suuryrityksiltä pitäisi nyt vaatia vastinetta tuille. Näin tehtiin esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2008, kun autovalmistajille asetettiin ehtoja energiatehokkuuden parantamiseksi”, Aho sanoo.

Esimerkiksi Finnair saa lainoilleen valtiontakauksia.

”Siltä pitäisi vaatia, että se tekee riittävästi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja päästöjensä vähentämiseksi. Tällä hetkellä lentoyhtiöt eivät esimerkiksi maksa kerosiinista polttoaineveroa”, Aho muistuttaa.

Lisäksi koronarahaa pitäisi järjestöjen mielestä ohjata kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseen. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi investointeja raskaan liikenteen siirtämiseksi raiteille tai kuntien tukemista uusiutuvan energian investoinneissa ja energiatehokkaassa korjausrakentamisessa.

Myös Sitra on hiljattain julkaissut taustamuistion, jossa esitetään esimerkiksi investointeja rakennusten energiaremontteihin ja liikenteen energiatehokkaisiin kalustohankintoihin.

Yhteinen kriisi

Vaikka koronaviruspandemian aiheuttama päästöjen väheneminen on todennäköisesti tilapäistä, se voi silti antaa maailmalle oppitunnin ainakin siitä, miten kriiseihin voidaan reagoida. Valtiot ovat pystyneet yllättävän nopeisiin toimiin ilman pitkiä neuvotteluprosesseja, kun on ollut pakko.

”Koronavirus on maailmanlaajuinen epidemia ja siinä mielessä samanlainen ilmiö kuin ilmastonmuutos. Toivon, että päättäjät huomaavat, että kun on tosi kyseessä, pystymme myös yhdessä nopeasti tekemään koordinoituja muutoksia”, Terho sanoo.

Hanna Aho muistuttaa, että kriiseille on yhteistä se, että kumpikin vaikuttaa eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Erona on, että korona tuli nopeasti, ilmastonmuutos taas on edennyt hitaasti sadan vuoden aikana.

”Se, mitä tästä pitäisi oppia on, että riippumatta siitä, eteneekö kriisi nopeasti vai hitaasti, siihen pakko reagoida ja se pitää ottaa vakavasti. Ihmishenkiä on suojeltava kaikin keinoin. Loppupeleissä olemme kaikki riippuvaisia toisistamme.”

IlmastonmuutosKoronavirus kehityssairaus/lääkintäilmastonmuutos

Lue myös

Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa