Uutiset Koronaviruspandemia

Koronapandemia vaikeuttaa humanitaarisen avun toimittamista – Väkivaltaa kohdistetaan myös koronatyöntekijöihin

Koronaviruksen vuoksi apukuljetukset ja avustustyöntekijöiden liikkuminen on hankaloitunut ja avun toimittamisen hinta on noussut, kerrottiin ulkoministeriön ja suomalaisjärjestöjen seminaarissa tänään.
Kaksi miestä, joista toisella kasvomaski, seisoo nilkkoja myöden tulvavedessä, taustalla hökkeleitä.
Ugandan Punaisen Ristin vapaaehtoinen Sam Muhindo keskusteli tulvasta kärsineiden kanssa Ugandassa toukokuussa. Suurin osa maailman avustustyöntekijöistä on paikallisia. (Kuva: Climate Centre / CC BY-NC 2.0)

Humanitaarisen avun tarve on noussut tänä vuonna räjähdysmäisesti koronapandemian seurauksena. YK:n tuoreimman tarvearvion (pdf) mukaan apua tarvitaan 63 maassa yhteensä lähes 40 miljardia dollaria.

Summa vastaa yli puolta Suomen valtion ensi vuoden budjetista. Tarve on kasvanut yli 50 prosenttia viime vuoden heinäkuun loppuun verrattuna.

Jo viime vuonna hätäavun tarpeen kasvaessa YK:n varoitti, että pian sen tavoitteena voi olla toimittaa apua 200 miljoonalle ihmiselle.

”Nyt olemme tilanteessa, jossa heitä on 250 miljoonaa”, totesi ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Claus Lindroos tänään järjestetyssä etäseminaarissa.

Tänään vietetään maailman humanitaarisen avun päivää. Humanitaarisella avulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa hätäapua kriisi- ja konfliktitilanteissa.

Koronaviruspandemia tekee päivästä erityisen ajankohtaisen. Pandemia on tehnyt avun toimittamisesta entistä hankalampaa, suomalaisjärjestöjen ja ulkoministeriön järjestämässä seminaarissa todettiin.

”Isoja katastrofeja on toki vuosien saatossa nähty, mutta tämän kriisin mittakaava ja yhtäaikaisuus eri puolilla maailmaa on ylittänyt muut katastrofit”, sanoi Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Koronavirukseen liittyvien liikkumisrajoitusten vuoksi apukuljetukset ja avustustyöntekijöiden liikkuminen on hankaloitunut ja hinnat nousseet. Päälle tulevat vielä muut kriisit.

”Koronan ohella luonnonkatastrofit ja konfliktit eivät ole suinkaan vähentyneet, päin vastoin. Lisäksi on otettava huomioon koronan välilliset vaikutukset, kuten ruokaturvan heikkeneminen ja talouden supistuminen”, muistutti kehitysministeri Ville Skinnari (sd) seminaarissa.

Koronatyöntekijöitä ajettiin takaa

Maailman humanitaarisen avun päivän tarkoituksena on muistella etenkin hätäaputyössä henkensä menettäneitä avustustyöntekijöitä. Viime vuonna tapettiin 125 avustustyöntekijää.

Viime viikkoina avustustyöntekijöitä on tapettu muun muassa Nigerissä ja Kamerunissa. YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston mukaan koronapandemian alkamisen jälkeen myös lukuisia terveystyöntekijöitä vastaan on hyökätty.

Esimerkiksi Intiassa koronahenkilökuntaa on ajettu takaa ja heitelty kivillä, Norsunluurannikolla taas tuhottiin koronatestauslaitos, koska se sijaitsi ihmisten mielestä liian lähellä heidän kotejaan, kertoi Punaisen Ristin terveydenhuollon neuvonantaja Rea Noponen seminaarissa.

Tähän mennessä YK on saanut kasaan noin neljänneksen tarvitsemastaan humanitaarisesta avusta. Suomen on tarkoitus antaa humanitaarista apua tänä vuonna noin 90 miljoonalla eurolla. Ulkoministeriö kertoi tänään, että uusimpia kohteita ovat muun muassa kolmen miljoonan euron tuki Maailman ruokaohjelmalle sekä kolmen miljoonan euron tuki Education Cannot Wait -koulutusrahastolle.

Koronaviruspandemia avustustyökatastrofiapukonfliktiterveysluonnonkatastrofit Kirkon UlkomaanapuPunainen Risti

Lue myös

Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat