Uutiset Koronaviruspandemia

Koronapandemia vaikeuttaa humanitaarisen avun toimittamista – Väkivaltaa kohdistetaan myös koronatyöntekijöihin

Koronaviruksen vuoksi apukuljetukset ja avustustyöntekijöiden liikkuminen on hankaloitunut ja avun toimittamisen hinta on noussut, kerrottiin ulkoministeriön ja suomalaisjärjestöjen seminaarissa tänään.
Kaksi miestä, joista toisella kasvomaski, seisoo nilkkoja myöden tulvavedessä, taustalla hökkeleitä.
Ugandan Punaisen Ristin vapaaehtoinen Sam Muhindo keskusteli tulvasta kärsineiden kanssa Ugandassa toukokuussa. Suurin osa maailman avustustyöntekijöistä on paikallisia. (Kuva: Climate Centre / CC BY-NC 2.0)

Humanitaarisen avun tarve on noussut tänä vuonna räjähdysmäisesti koronapandemian seurauksena. YK:n tuoreimman tarvearvion (pdf) mukaan apua tarvitaan 63 maassa yhteensä lähes 40 miljardia dollaria.

Summa vastaa yli puolta Suomen valtion ensi vuoden budjetista. Tarve on kasvanut yli 50 prosenttia viime vuoden heinäkuun loppuun verrattuna.

Jo viime vuonna hätäavun tarpeen kasvaessa YK:n varoitti, että pian sen tavoitteena voi olla toimittaa apua 200 miljoonalle ihmiselle.

”Nyt olemme tilanteessa, jossa heitä on 250 miljoonaa”, totesi ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Claus Lindroos tänään järjestetyssä etäseminaarissa.

Tänään vietetään maailman humanitaarisen avun päivää. Humanitaarisella avulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa hätäapua kriisi- ja konfliktitilanteissa.

Koronaviruspandemia tekee päivästä erityisen ajankohtaisen. Pandemia on tehnyt avun toimittamisesta entistä hankalampaa, suomalaisjärjestöjen ja ulkoministeriön järjestämässä seminaarissa todettiin.

”Isoja katastrofeja on toki vuosien saatossa nähty, mutta tämän kriisin mittakaava ja yhtäaikaisuus eri puolilla maailmaa on ylittänyt muut katastrofit”, sanoi Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Koronavirukseen liittyvien liikkumisrajoitusten vuoksi apukuljetukset ja avustustyöntekijöiden liikkuminen on hankaloitunut ja hinnat nousseet. Päälle tulevat vielä muut kriisit.

”Koronan ohella luonnonkatastrofit ja konfliktit eivät ole suinkaan vähentyneet, päin vastoin. Lisäksi on otettava huomioon koronan välilliset vaikutukset, kuten ruokaturvan heikkeneminen ja talouden supistuminen”, muistutti kehitysministeri Ville Skinnari (sd) seminaarissa.

Koronatyöntekijöitä ajettiin takaa

Maailman humanitaarisen avun päivän tarkoituksena on muistella etenkin hätäaputyössä henkensä menettäneitä avustustyöntekijöitä. Viime vuonna tapettiin 125 avustustyöntekijää.

Viime viikkoina avustustyöntekijöitä on tapettu muun muassa Nigerissä ja Kamerunissa. YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston mukaan koronapandemian alkamisen jälkeen myös lukuisia terveystyöntekijöitä vastaan on hyökätty.

Esimerkiksi Intiassa koronahenkilökuntaa on ajettu takaa ja heitelty kivillä, Norsunluurannikolla taas tuhottiin koronatestauslaitos, koska se sijaitsi ihmisten mielestä liian lähellä heidän kotejaan, kertoi Punaisen Ristin terveydenhuollon neuvonantaja Rea Noponen seminaarissa.

Tähän mennessä YK on saanut kasaan noin neljänneksen tarvitsemastaan humanitaarisesta avusta. Suomen on tarkoitus antaa humanitaarista apua tänä vuonna noin 90 miljoonalla eurolla. Ulkoministeriö kertoi tänään, että uusimpia kohteita ovat muun muassa kolmen miljoonan euron tuki Maailman ruokaohjelmalle sekä kolmen miljoonan euron tuki Education Cannot Wait -koulutusrahastolle.

Koronaviruspandemia avustustyökatastrofiapukonfliktiterveysluonnonkatastrofit Kirkon UlkomaanapuPunainen Risti

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen