Uutiset Koronaviruspandemia

Koronapandemia osoitti, että koulutuksesta pitää viimein tehdä ilmaista kaikille, sanoo Human Rights Watch

Koronapandemia on vaikuttanut etenkin niiden lasten koulunkäyntiin, jotka olivat eriarvoisessa asemassa jo ennen pandemiaa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. ”Pelkkä koulujen avaaminen uudelleen ei poista vahinkoja eikä edes varmista, että kaikki lapset palaavat kouluun”, järjestön tutkija Elin Martinez toteaa.
Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.
Korona on häirinnyt lähes kaikkien maailman lasten koulunkäyntiä. (Kuva: Nenad Stojkovic / CC BY 2.0)

Koulutuksesta pitää tehdä kaikkien maiden koronaelvytyssuunnitelmien keskipiste, ja siitä pitäisi tehdä ilmaista ja saavutettavaa kaikille, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Järjestön eilen ilmestyneen koulutusraportin mukaan pandemia vahvisti jo olemassa olevaa eriarvoisuutta, sillä kaikilla lapsilla ei ollut mahdollisuuksia oppimiseen tai esimerkiksi etäoppimisvälineiden hankkimiseen.

Raporttia varten haastateltiin vuoden aikana yli 470:tä oppilasta, vanhempaa ja opettajaa 60 maassa, myös Suomessa.

”Opettaja soitti minulle ja käski minun ostaa ison puhelimen [älypuhelimen] verkko-opetusta varten. Minulla ei ole rahaa ruokkia perhettäni ja kamppailen tullakseni toimeen. Miten minulla olisi varaa puhelimeen ja internetiin”, sanoi seitsemän lapsen nigerialaisäiti Lagosista Nigeriassa.

Suomalaiset opettajat puolestaan kertoivat raportissa kontaktin katoamisesta lapsiin sekä suuresta työmäärästä.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on arvioinut, että pahimmillaan koulujen sulut ovat vaikuttaneet pandemian aikana noin 90 prosenttiin koululaisista ja opiskelijoista. Tällä hetkellä 26 maassa koulut ovat kiinni pandemian takia valtakunnallisesti ja 55 maassa osittain.

Raportin mukaan moni maa on luottanut pandemian aikana verkko-oppimiseen, mutta monilla hallituksilla ei ollut politiikkaa, resursseja tai infrastruktuuria tarjota verkko-oppimista niin, että se olisi mahdollista kaikille.

Keskeistä on, että pandemia pahensi jo olemassa olevia ongelmia ja koulujen sulkeminen kuritti eniten niitä, jotka kärsivät syrjinnästä jo valmiiksi: esimerkiksi köyhiä, vammaisia, etnisten vähemmistöjen jäseniä, tyttöjä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, maaseudulla asuvia sekä konflikteista kärsiviä ja pakolaisia.

”Hallituksilla oli vuosien selvät todisteet, jotka osoittivat täsmälleen, mitkä lapsiryhmät kärsisivät todennäköisimmin koulujen sulun aikana. Ja silti nämä lapset kohtasivat pahimmat haasteet oppimisen jatkamisessa. Pelkkä koulujen avaaminen uudelleen ei poista vahinkoja eikä edes varmista, että kaikki lapset palaavat kouluun”, sanoo HRW:n vanhempi koulutustutkija Elin Martinez tiedotteessa.

Monet lapset eivät myöskään palaa kouluun, raportissa muistutetaan. Lapset ovat alkaneet tehdä työtä, menneet naimisiin, hankkineet lapsia, vieraantuneet koulutuksesta tai päätelleet, etteivät enää saa kurottua kuilua umpeen. Osa on ylittänyt ilmaisen koulutuksen yläikärajan.

HRW:n mukaan hallitusten pitäisi nyt puuttua sekä pandemian vaikutuksiin että ongelmiin, jotka olivat olemassa jo ennen sitä. Niiden pitää analysoida, ketkä jäivät pois koulusta ja ketkä tulivat takaisin ja varmistaa, että paluuohjelmat etsivät kaikki keskeyttäneet sekä myös ne, jotka eivät käyneet koulua pandemian alkaessakaan.

”Tavoitteena ei pitäisi olla vain palata siihen, miten asiat olivat ennen pandemiaa vaan korjata järjestelmien virheet, jotka ovat jo kauan estäneet kouluja toivottamasta tervetulleeksi kaikkia lapsia”, Martinez toteaa.

KoronaviruspandemiaKoulutus kehitysmaissa koulutuslapsetnuorisoterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat