Uutiset Koronaviruspandemia

Koronapandemia osoitti, että koulutuksesta pitää viimein tehdä ilmaista kaikille, sanoo Human Rights Watch

Koronapandemia on vaikuttanut etenkin niiden lasten koulunkäyntiin, jotka olivat eriarvoisessa asemassa jo ennen pandemiaa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. ”Pelkkä koulujen avaaminen uudelleen ei poista vahinkoja eikä edes varmista, että kaikki lapset palaavat kouluun”, järjestön tutkija Elin Martinez toteaa.
Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.
Korona on häirinnyt lähes kaikkien maailman lasten koulunkäyntiä. (Kuva: Nenad Stojkovic / CC BY 2.0)

Koulutuksesta pitää tehdä kaikkien maiden koronaelvytyssuunnitelmien keskipiste, ja siitä pitäisi tehdä ilmaista ja saavutettavaa kaikille, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Järjestön eilen ilmestyneen koulutusraportin mukaan pandemia vahvisti jo olemassa olevaa eriarvoisuutta, sillä kaikilla lapsilla ei ollut mahdollisuuksia oppimiseen tai esimerkiksi etäoppimisvälineiden hankkimiseen.

Raporttia varten haastateltiin vuoden aikana yli 470:tä oppilasta, vanhempaa ja opettajaa 60 maassa, myös Suomessa.

”Opettaja soitti minulle ja käski minun ostaa ison puhelimen [älypuhelimen] verkko-opetusta varten. Minulla ei ole rahaa ruokkia perhettäni ja kamppailen tullakseni toimeen. Miten minulla olisi varaa puhelimeen ja internetiin”, sanoi seitsemän lapsen nigerialaisäiti Lagosista Nigeriassa.

Suomalaiset opettajat puolestaan kertoivat raportissa kontaktin katoamisesta lapsiin sekä suuresta työmäärästä.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on arvioinut, että pahimmillaan koulujen sulut ovat vaikuttaneet pandemian aikana noin 90 prosenttiin koululaisista ja opiskelijoista. Tällä hetkellä 26 maassa koulut ovat kiinni pandemian takia valtakunnallisesti ja 55 maassa osittain.

Raportin mukaan moni maa on luottanut pandemian aikana verkko-oppimiseen, mutta monilla hallituksilla ei ollut politiikkaa, resursseja tai infrastruktuuria tarjota verkko-oppimista niin, että se olisi mahdollista kaikille.

Keskeistä on, että pandemia pahensi jo olemassa olevia ongelmia ja koulujen sulkeminen kuritti eniten niitä, jotka kärsivät syrjinnästä jo valmiiksi: esimerkiksi köyhiä, vammaisia, etnisten vähemmistöjen jäseniä, tyttöjä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, maaseudulla asuvia sekä konflikteista kärsiviä ja pakolaisia.

”Hallituksilla oli vuosien selvät todisteet, jotka osoittivat täsmälleen, mitkä lapsiryhmät kärsisivät todennäköisimmin koulujen sulun aikana. Ja silti nämä lapset kohtasivat pahimmat haasteet oppimisen jatkamisessa. Pelkkä koulujen avaaminen uudelleen ei poista vahinkoja eikä edes varmista, että kaikki lapset palaavat kouluun”, sanoo HRW:n vanhempi koulutustutkija Elin Martinez tiedotteessa.

Monet lapset eivät myöskään palaa kouluun, raportissa muistutetaan. Lapset ovat alkaneet tehdä työtä, menneet naimisiin, hankkineet lapsia, vieraantuneet koulutuksesta tai päätelleet, etteivät enää saa kurottua kuilua umpeen. Osa on ylittänyt ilmaisen koulutuksen yläikärajan.

HRW:n mukaan hallitusten pitäisi nyt puuttua sekä pandemian vaikutuksiin että ongelmiin, jotka olivat olemassa jo ennen sitä. Niiden pitää analysoida, ketkä jäivät pois koulusta ja ketkä tulivat takaisin ja varmistaa, että paluuohjelmat etsivät kaikki keskeyttäneet sekä myös ne, jotka eivät käyneet koulua pandemian alkaessakaan.

”Tavoitteena ei pitäisi olla vain palata siihen, miten asiat olivat ennen pandemiaa vaan korjata järjestelmien virheet, jotka ovat jo kauan estäneet kouluja toivottamasta tervetulleeksi kaikkia lapsia”, Martinez toteaa.

KoronaviruspandemiaKoulutus kehitysmaissa koulutuslapsetnuorisoterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia