Uutiset Terveys

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.
Tuberkuloosi on erityisen vaarallinen pienille lapsille. Suurimmassa osassa maailman maita on kuitenkin käytössä rokotusohjelma tautia vastaan. (Kuva: Nenad Stojkovic / Flickr / CC BY 2.0)

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tuberkuloosista aiheutuvat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. WHO:n julkaiseman raportin mukaan tuberkuloosiin menehtyi vuonna 2020 koko maailmassa noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Lukujen ennustetaan vielä synkkenevän vuosina 2021 ja 2022.

WHO:n mukaan tuberkuloosikuolemien lisäys on suoraa seurausta koronapandemiasta: kun pandemia on imenyt terveydenhuollon resurssit kaikkialla maailmassa, ihmiset eivät ole saaneet apua muihin vakaviin sairauksiin. Moni tuberkuloosin saanut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.

”Raportti vahvistaa pelkomme siitä, että pandemian tärkeille terveyspalveluille aiheuttama häiriö saattaa rapauttaa tuberkuloosin vastaisessa työssä vuosia jatkuneen kehityksen”, WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus totesi.

Tuberkuloosiin sairastuu vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä. Tauti on erityisesti köyhien maiden vitsaus. Yli puolet kaikista maailman tuberkuloositapauksista todettiin viidessä maassa (Intia, Indonesia, Kiina, Filippiinit ja Pakistan), ja yksin Intiassa yli neljännes.

Suurimmassa osassa maailman maita lapset rokotetaan tuberkuloosia vastaan, mutta vain 87 maassa rokotuskattavuus on yli 90 prosenttia. Toisaalta Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa, joissa tuberkuloositapauksia on hyvin vähän, koko väestöä ei ole tarpeenkaan rokottaa. Esimerkiksi Suomessa kaikki vastasyntyneet saivat rokotteen vuoteen 2006 saakka, minkä jälkeen on rokotettu vain riskiryhmiin kuuluvat lapset.

Suomessa tuberkuloositapauksia on viime vuosina todettu noin 200–300 ihmisellä. Vuonna 2020 määrä laski alle 200:n. Tuberkuloosikuolemia Suomessa tilastoidaan vuosittain vain muutamia. Vielä 1930-luvulla tuberkuloosiin kuoli Suomessa joka vuosi noin 8 000 ihmistä. Tauti saatiin täällä kuriin 1940-luvun alussa aloitetuilla rokotuksilla ja tehokkaalla lääkehoidolla.

Terveys sairaus/lääkintä

Lue myös

Pieni vauva aikuisen sylissä terveydenhoitajan vastaanotolla.

Malarian valtakausi lähestyy loppuaan – Rokotekokeilujen tulokset ovat rohkaisevia

Malariaan kuolee vuosittain yli 400 000 ihmistä, joista suurin osa on lapsia. Kolmessa Afrikan maassa tehtyjen rokotetutkimusten tulokset antavat toivoa siitä, että malariakuolemia voidaan jo lähivuosina tuntuvasti vähentää.
Hansikkaisiin puetut kädet kirjaavat testitulosta vihkoon

Yhä useampi maa lähestyy malarian voittamista – Koronapandemia on hidastanut hoitoa, mutta kauhuskenaariot vältettiin, sanoo WHO

Malariaan kuoli vuonna 2019 yli 400 000 ihmistä. Tällä vuosituhannella monet maat ovat kuitenkin päässeet taudista kokonaan eroon ja se on mahdollista myös muille maille, uskoo Maailman terveysjärjestö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.