Korona rajoittaa demokratiaa ja sananvapautta – Osa vallanpitäjistä kahmii pandemian varjolla valtaa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Korona rajoittaa demokratiaa ja sananvapautta – Osa vallanpitäjistä kahmii pandemian varjolla valtaa

Valtiot ovat joutuneet rajoittamaan kansalaistensa elämää koronapandemian hillitsemiseksi. Vaarana on, että osa vallankäyttäjistä käyttää tilaisuutta hyväkseen ja suitsii demokratiaa vielä pandemian mentyä ohi.

Kivinen gargoili maski kasvoillaan, taustalla Pariisin kattoja.

Kuva: scaliger / iStock.

Keväällä 2020 alkanut koronapandemia on tähän mennessä vaatinut 5,5 miljoonaa ihmishenkeä. Kuolemantapausten ja muiden terveysvaikutusten lisäksi pandemialla on ollut myös merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Yksi tärkeimmistä pandemian aiheuttamista yhteiskunnallisista muutoksista on poliittisten vapauksien kaventuminen useissa eri maissa. Myös median vapautta on rajoitettu monissa maissa korona-aikana.

Huolena on, että osa johtajista käyttää tilannetta hyväkseen ja pyrkii rajoittamaan vapauksia vielä sen jälkeenkin, kun pandemiasta on päästy.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan poikkeustilan pitkittäminen on keino, jolla pystytään lisäämään ja jatkamaan kontrollia. Näin on tehty monissa maissa, kuten Kiinassa, Hongkongissa, Unkarissa ja Yhdysvalloissa.

”Esimerkiksi Kiinassa ihmisistä kerätään talteen paljon dataa, ja tauti on tässä tapauksessa tarjonnut hyvän tilaisuuden tämän projektin jatkamiseksi”, kommentoi Aaltola.

Unkarin hallitus on kiristänyt otettaan mediasta

Unkarin tilanne on hyvä esimerkki koronan käytöstä vallan keskittämiseen.

Keväällä 2020 koronan ensimmäisen aallon yhteydessä maahan julistettiin hätätila ja pääministeri Viktor Orbánille annettiin käytännössä rajattomat valtuudet koronatilanteen taltuttamiseksi.

Suuren kansainvälisen kritiikin vuoksi poikkeustila-säädöstä muutettiin niin, että se ei ole voimassa toistaiseksi, vaan sitä jatketaan aina kolme kuukautta kerrallaan.

Unkarin hallitus on myös pyrkinyt kiristämään otettaan mediasta vääristeleviä uutisia koskevalla lailla. Koronaan liittyvän väärän tiedon levittämisestä uhkana oli jopa viiden vuoden vankeustuomio.

”Poikkeustilan julistamisessa pitää olla hyvin tarkkana siinä, ettei sitä käytetä väärin. Uhkana on, että autoritääristen valtioiden on helpompi laittaa yhteiskuntaa kiinni, sillä niiden ei tarvitse välittää kansalaisoikeuksista”, kertoo poliittisen historian dosentti, yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.

Samankaltaisia kehityskulkuja on nähty Unkarin lisäksi useissa maissa, ja koronapandemia onkin osaltaan vaikuttanut demokratian globaaliin alamäkeen. Tähän syynä ovat muun muassa poikkeuslait, jotka ovat antaneet viranomaisille ja hallitsijoille enemmän valtuuksia.

Mika Aaltolan mukaan vallanpitäjät pyrkivät varmasti jättämään poliittisesti tarkoituksenmukaisia lakeja voimaan tai ainakin pidentämään niiden voimassaoloa.

Poikkeuslakien pitkittäminen on mahdollista

Nyyssösen mukaan on mahdollista, että monet hallitukset pyrkivät pitkittämään poikkeuslakejaan. Hän muistuttaa, että aktiivisina kansalaisina meidän pitää olla huolissamme myös siitä, ettei oikeuksia käytetä väärin.

”Unkarin tilanteessa voidaan tosin sanoa, että Orbán on jäänyt kiinni niin monesta vilungista, ettei meillä ole kovin vahvaa syytä uskoa, etteikö hän käyttäisi vilunkia myös tulevaisuudessa”, Nyyssönen toteaa.

Unkarissa järjestetään huhtikuussa 2022 parlamenttivaalit. Oppositio on niitä varten yhdistänyt voimansa, ja joidenkin mielipidetiedustelujen mukaan oppositio on hallitsevaa Fidesz-puoluetta suositumpi. Nyyssösen mukaan on kuitenkin hyvin kyseenalaista, tuleeko vaaleista rehelliset.

”On mahdollista, että vaaleissa tullaan näkemään jotain koronaan liittyvää kikkailua ja äänestäjien pelottelua”, lisää Nyyssönen.

Pandemian vaikutuksia on vaikeaa ennustaa

Pandemiat ovat muovanneet maailmaamme kautta historian. Esimerkiksi vuosina 1918–1920 kymmeniä miljoonia ihmisiä tappaneen espanjantaudin aikaan ymmärrettiin ensimmäistä kertaa kunnolla virusten leviävän myös ilmateitse.

Kulkutautien rinnalla ovat usein levinneet myös niitä koskevat huhut ja salaliittoteoriat. Esimerkiksi vuoden 2003 Sars-epidemian aikana mediassa esitettiin arveluja siitä, että kyseessä olisi Kiinan kehittämä biologinen ase. Historia toistaa itseään, sillä myös korona-aikana erilaiset salaliittoajatukset leviävät verkossa.

Mika Aaltolan mukaan kulkutaudeille ominaista on myös se, että kun ihmiset ovat huolissaan terveydestään, yhteiskunnissa syntyy helposti vastakkainasettelua. Esimerkkinä tästä Aaltola pitää rokottamattomia kohtaan tunnettua suuttumusta.

Kirjoittaja on journalismin opiskelija Turun ammattikorkeakoulussa.

Juttu on toteutettu osana Maailma.netin sekä Viestintä ja kehitys -säätiön hanketta, jossa koulutetaan media-alan opiskelijoita Turun ammattikorkeakoulussa sekä Metropolia-ammattikorkeakoulussa kestävän kehityksen teemoista, erityisesti sananvapaudesta ja demokratiasta. Hanketta rahoitetaan ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Lisää uusi kommentti