Uutiset

Konflikti kärjistyy Kamerunissa – Apua tarvitsevien määrä on 15-kertaistunut kahdessa vuodessa

Kieliriita on kärjistynyt väkivallaksi ja johtanut laajaan humanitaariseen kriisiin Kamerunissa. Yli 855 000 lasta on poissa koulusta maan lounais- ja luoteisosissa, kertovat YK:n avustusjärjestöt.
Kamerunin lippu Kanadan lipun vieressä
Kamerunin lippu liehuu YK:n päämajan edustalla New Yorkissa. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Kamerunin viime vuosien väkivalta on johtanut laajaan humanitaariseen kriisiin, joka vaikuttaa noin 1,9 miljoonan ihmisen elämää. Avun tarpeessa olevien määrä on 15-kertaistunut vuodesta 2017, kertoivat avustusjärjestöt tällä viikolla.

”Se, mikä alkoi poliittisena kriisinä maan luoteis- ja lounaisosissa, on nyt nopeasti paheneva humanitaarinen hätätila”, kertoo YK:n lastenjärjestön Unicefin edustaja Marixie Mercado YK:n uutiskeskuksen sivuilla.

Kamerun tunnettiin yhtenä Länsi-Afrikan vakaimmista ja rauhallisimmista alueista vielä muutama vuosi sitten. Tilanne kuitenkin kärjistyi vuonna 2016, kun maan englanninkielisen alueen asukkaat ryhtyivät protestoimaan kokemaansa syrjintää. Suurin osa kamerunilaisista puhuu ranskaa.

Turvallisuusjoukkojen kova reaktio on johtanut laajaan väkivaltaan ja aseellisten oppositioryhmittymien syntyyn vuodesta 2017 alkaen. YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston mukaan sekä hallituksen joukot että separatistit ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kertonut, että maan turvallisuusjoukot ovat tappaneet siviileitä, polttaneet koteja sekä turvautuneet kidutukseen ja eristämiseen.

Yhdysvallat ilmoitti viime viikolla poistavansa Kamerunin ohjelmasta, jonka turvin Afrikan maat ovat voineet myydä Yhdysvaltoihin tuotteita tullivapaasti.

Kriisi on vaikuttanut myös lasten koulunkäyntimahdollisuuksiin. Unicefin mukaan englanninkielisessä lounais- ja luoteisosassa yli 855 000 lasta on nyt poissa koulusta, sillä väkivallan pelko estää vanhempia lähettämästä lapsia kouluun ja opettajia saapumasta töihin.

Noin 90 prosenttia julkisista alakouluista ja 77 prosenttia yläkouluista on kiinni tai ei toimi luoteis- ja lounaisosissa, Unicef arvioi.

Humanitaarisen kriisin hoitoa vaikeuttaa se, että avustustyöntekijät eivät pääse kaikkialle heihin kohdistuvien uhkien ja hyökkäysten takia. Lisäksi YK:n apuvetoomuksesta vain 41 prosenttia on rahoitettu.

avustustyökatastrofiapukoulutuskonflikti Kamerun

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.