Uutiset

Kolumni: Ruotsin johto kuuntelee kansan sijasta Natoa

Maailmanparantaja muuttui militaristiksi, tutkija suomii.
(Kuva: bendus / Flickr.com / cc 2.0)

Jos miellät Ruotsin edistykselliseksi, luovaksi ja rauhaa edistäväksi maaksi, joka ajattelee globaalisti ja puolustaa kansainvälistä oikeutta, näkemyksesi on valitettavasti vanhentunut. Ruotsin turvallisuus- ja ulkopoliittinen eliitti on viime vuosikymmeninä reivannut maan kurssia 180 astetta, eikä muutoksista ole juuri keskusteltu julkisesti. Maan johto on lojaalimpi Brysselille ja Washingtonille kuin omalle kansalleen.

Ruotsi ei ole enää puolueeton, ja liittoutumatonkin se on vain muodollisesti: läheisimmät kumppanit ovat Yhdysvallat ja Nato. Omista linjanvedoista on luovuttu Euroopan unionin ja Naton hyväksi. Viimeinen merkki omasta ajattelusta oli Palmen komissio, joka perustettiin pohtimaan aseriisuntaa vuonna 1982.

Suuri asekauppias

Ruotsi ei enää arvosta YK:ta, eikä sillä ole yhtään rauhanturvaajaa järjestön riveissä. Ydinaseriisuntaa ei pidetä ajankohtaisena, mutta yksi asia on ennallaan: Ruotsi on väkilukuun verrattuna maailman suurin asekauppias.

Ruotsi ei sitoudu enää pienten valtioiden suojeluun kansainvälisen lain nojalla. Johto tuki Serbian ja Kosovon pommituksia ja hyväksyi hyökkäyksen Irakiin. Libyan pommituksissa Ruotsi oli mukana, joskin vain tiedustelulennoilla.

Ruotsi ei kannattanut aiottua hyökkäystä Syyriaan, muttei myöskään vastustanut lännen tukea oppositiolle, johon kuuluu al-Qaidan liittolaisia.

Kansa maksaa laskun

Seuraavassa joukko tuoreita tapahtumia, jotka heijastavat Ruotsin valitsemaa tietä. Ruotsi selvisi kylmästä sodasta puolueettomana ja liittoutumattomana, mutta nyt harkitaan Nato-jäsenyyttä, vaikka mikään analyysi ei viesti maahan kohdistuvasta uhasta.

Älyllinen keskustelu turvallisuudesta ja puolustuksesta käsittelee nykyisin inhimillistä turvallisuutta, ympäristöä ja tietotekniikan haasteita, mutta Ruotsin eliitti puhuu vain aseista. Vaarallista keskustelua ohjaavat byrokraattiset intressit, ja lasku lankeaa veronmaksajille, joita nämä intressit uhkaavat enemmän kuin Vladimir Putin. Hysteerinen tulkinta Ukrainan kriisistä johtaa Ruotsin hävittäjien varustamiseen risteilyohjuksilla.

Ihanteet hukassa

Maa, joka aiemmin pyrki parantamaan maailmaa, on liittynyt militarismin rintamaan. Samaan aikaan, kun Nato ja Yhdysvallat heikkenevät, Ruotsi aikoo laittaa kaikki munat juuri siihen koriin.

Ruotsilla ei ole linjaa suhteessa Brics-maihin – Brasiliaan, Venäjään, Intiaan, Kiinaan ja Etelä-Afrikkaan – tai käsitystä maailmasta 20 vuoden päästä. Ruotsilla ei ole ihanteita, arvoja tai sitoumuksia, se tyytyy seuraamaan Natoa, Yhdysvaltoja ja EU:ta. Svenska Dagbladetin mukaan Yhdysvaltain Ruotsin-lähettiläs Mark Brzezinski kehotti hiljan Ruotsia liittymään Natoon, koska muuten maa ei saa apua, jos sinne hyökätään.

Jokainen tietää, ettei Ruotsi olisi Venäjän hyökkäyksen ensimmäinen kohde, mutta Nato haluaa alueen valvontaansa ennen kuin Venäjän joukot ilmaantuvat muualle Pohjolaan.

Kyvytön puolustus

Ruotsi siis kiinnostaa Natoa paljon enemmän kuin Nato Ruotsia. Silti ruotsalaisille on tolkutettu oman puolustuksen heikkoutta perusteena Natoon liittymiselle.

Jos asevoimat ei pysty suojelemaan yhdeksää miljoonaa asukasta liki kuuden miljardin euron vuosibudjetilla, joka kuuluu henkeä kohti laskettuna maailman korkeimpiin, on aika kysyä, miten tehoton ja kallis armeijasta oikein pitää tulla ennen kuin johto erotetaan. Toukokuun alussa päätettiin, että Naton Awacs-tutkakoneet saavat käyttää Ruotsin ilmatilaa Ukrainan kriisiin liittyen.

Ruotsi ja Suomi pohtivat nyt, miten saada Natolta sotilaallista apua ja jopa joukkoja. Naton jäsenmaat Tanska, Norja ja Islanti eivät ole koskaan menneet niin pitkälle.

Jan Öberg johtaa rauhan- ja tulevaisuudentutkimukseen erikoistunutta Transnational Foundationia Lundissa.

politiikkasota ja rauha Ruotsi Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia