Uutiset

Kolumni: Ruotsin johto kuuntelee kansan sijasta Natoa

Maailmanparantaja muuttui militaristiksi, tutkija suomii.
(Kuva: bendus / Flickr.com / cc 2.0)

Jos miellät Ruotsin edistykselliseksi, luovaksi ja rauhaa edistäväksi maaksi, joka ajattelee globaalisti ja puolustaa kansainvälistä oikeutta, näkemyksesi on valitettavasti vanhentunut. Ruotsin turvallisuus- ja ulkopoliittinen eliitti on viime vuosikymmeninä reivannut maan kurssia 180 astetta, eikä muutoksista ole juuri keskusteltu julkisesti. Maan johto on lojaalimpi Brysselille ja Washingtonille kuin omalle kansalleen.

Ruotsi ei ole enää puolueeton, ja liittoutumatonkin se on vain muodollisesti: läheisimmät kumppanit ovat Yhdysvallat ja Nato. Omista linjanvedoista on luovuttu Euroopan unionin ja Naton hyväksi. Viimeinen merkki omasta ajattelusta oli Palmen komissio, joka perustettiin pohtimaan aseriisuntaa vuonna 1982.

Suuri asekauppias

Ruotsi ei enää arvosta YK:ta, eikä sillä ole yhtään rauhanturvaajaa järjestön riveissä. Ydinaseriisuntaa ei pidetä ajankohtaisena, mutta yksi asia on ennallaan: Ruotsi on väkilukuun verrattuna maailman suurin asekauppias.

Ruotsi ei sitoudu enää pienten valtioiden suojeluun kansainvälisen lain nojalla. Johto tuki Serbian ja Kosovon pommituksia ja hyväksyi hyökkäyksen Irakiin. Libyan pommituksissa Ruotsi oli mukana, joskin vain tiedustelulennoilla.

Ruotsi ei kannattanut aiottua hyökkäystä Syyriaan, muttei myöskään vastustanut lännen tukea oppositiolle, johon kuuluu al-Qaidan liittolaisia.

Kansa maksaa laskun

Seuraavassa joukko tuoreita tapahtumia, jotka heijastavat Ruotsin valitsemaa tietä. Ruotsi selvisi kylmästä sodasta puolueettomana ja liittoutumattomana, mutta nyt harkitaan Nato-jäsenyyttä, vaikka mikään analyysi ei viesti maahan kohdistuvasta uhasta.

Älyllinen keskustelu turvallisuudesta ja puolustuksesta käsittelee nykyisin inhimillistä turvallisuutta, ympäristöä ja tietotekniikan haasteita, mutta Ruotsin eliitti puhuu vain aseista. Vaarallista keskustelua ohjaavat byrokraattiset intressit, ja lasku lankeaa veronmaksajille, joita nämä intressit uhkaavat enemmän kuin Vladimir Putin. Hysteerinen tulkinta Ukrainan kriisistä johtaa Ruotsin hävittäjien varustamiseen risteilyohjuksilla.

Ihanteet hukassa

Maa, joka aiemmin pyrki parantamaan maailmaa, on liittynyt militarismin rintamaan. Samaan aikaan, kun Nato ja Yhdysvallat heikkenevät, Ruotsi aikoo laittaa kaikki munat juuri siihen koriin.

Ruotsilla ei ole linjaa suhteessa Brics-maihin – Brasiliaan, Venäjään, Intiaan, Kiinaan ja Etelä-Afrikkaan – tai käsitystä maailmasta 20 vuoden päästä. Ruotsilla ei ole ihanteita, arvoja tai sitoumuksia, se tyytyy seuraamaan Natoa, Yhdysvaltoja ja EU:ta. Svenska Dagbladetin mukaan Yhdysvaltain Ruotsin-lähettiläs Mark Brzezinski kehotti hiljan Ruotsia liittymään Natoon, koska muuten maa ei saa apua, jos sinne hyökätään.

Jokainen tietää, ettei Ruotsi olisi Venäjän hyökkäyksen ensimmäinen kohde, mutta Nato haluaa alueen valvontaansa ennen kuin Venäjän joukot ilmaantuvat muualle Pohjolaan.

Kyvytön puolustus

Ruotsi siis kiinnostaa Natoa paljon enemmän kuin Nato Ruotsia. Silti ruotsalaisille on tolkutettu oman puolustuksen heikkoutta perusteena Natoon liittymiselle.

Jos asevoimat ei pysty suojelemaan yhdeksää miljoonaa asukasta liki kuuden miljardin euron vuosibudjetilla, joka kuuluu henkeä kohti laskettuna maailman korkeimpiin, on aika kysyä, miten tehoton ja kallis armeijasta oikein pitää tulla ennen kuin johto erotetaan. Toukokuun alussa päätettiin, että Naton Awacs-tutkakoneet saavat käyttää Ruotsin ilmatilaa Ukrainan kriisiin liittyen.

Ruotsi ja Suomi pohtivat nyt, miten saada Natolta sotilaallista apua ja jopa joukkoja. Naton jäsenmaat Tanska, Norja ja Islanti eivät ole koskaan menneet niin pitkälle.

Jan Öberg johtaa rauhan- ja tulevaisuudentutkimukseen erikoistunutta Transnational Foundationia Lundissa.

politiikkasota ja rauha Ruotsi Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman