Uutiset Kolumbian konflikti

Kolumbian sisällissodan uhrilta ei heru ymmärrystä maamiinoille

Miinaräjähdyksessä vammautunut Kevin Angarita haluaa muistuttaa myös suomalaisia päättäjiä siitä, että miinoista kärsivät eniten raja-alueilla elävät ihmiset.
Kevin Angarita ja Luisa Fernanda Pineda Ariza kertoivat Suomessa miinojen vaaroista. (Kuva: Marjatta Kosonen)

Kolumbialaisella entisellä banaanifarmin työntekijällä Kevin Angaritalla on terveisiä Suomen puolustusministerille Jussi Niinistölle (ps). Hän on kuullut, että Niinistö vastustaa Suomen mukanaoloa henkilömiinat kieltävässä Ottawan sopimuksessa, johon on liittynyt yli 160 maata.

"Miinat eivät ole hyvä asia. Asia näyttää helpolta, kun se on pöydällä. Miinat eivät kuitenkaan vaikuta päättäjiin, vaan raja-alueilla eläviin ihmisiin", Angarita muistuttaa.

Hän kantaa muistoa miinoista mukanaan lopun ikäänsä. Hän menetti 17-vuotiaana molempien käsivarsiensa alaosan ja sai vammoja jalkaansa poikettuaan työmatkalla tieltä ja osuttuaan viidakkoveitsellä maamiinaan.

25-vuotias Angarita vieraili viime viikolla Suomessa tapaamassa muun muassa ulko- ja puolustusministeriön edustajia.  

Angaritan onnettomuus ei ollut poikkeuksellinen Angaritan kotimaakunnassa Araucassa – eikä yli 50 vuotta sisällissotaa käyneessä Kolumbiassa ylipäätään.

Viimeisten 25 vuoden aikana arviolta ainakin 11 000 ihmistä on kuollut tai haavoittunut miinoissa, joita etenkin sissit ovat kylväneet pitkin maaseutua lasten koulureittejä myöden. Miinoja arvellaan olevan 40 prosentilla maan pinta-alasta, lähes kaikissa maakunnissa.

Onnettomuuksia eivät aiheuta pelkästään miinat, kertoo Angaritan mukana Suomessa ollut Luterilaisen maailmanliiton projektikoordinaattori Luisa Fernanda Pineda Ariza.

"Armeija miehittää kouluja ja taloja, joihin se saattaa unohtaa esimerkiksi kranaatteja."

Konfliktista onkin tullut hänen mukaansa monelle araucalaiselle niin arkipäiväinen asia, että ihmiset eivät aina osaa olla varoa räjähdeonnettomuuksia.

Uusia elinkeinoja

Pineda koordinoi Suomen Lähetysseuran rahoittamaa Luterilaisen maailmanliiton kehitysyhteistyöhanketta, jossa autetaan maamiinojen uhreja ja näiden perheitä vaatimaan oikeuksiaan.

Periaatteessa miinauhrien on mahdollista saada jonkinlaista tukea valtioltakin, mutta Kevin Angaritan mukaan se on käytännössä vaikeaa. Uhrit ovat usein maaseudun köyhää ja kouluttamatonta väestöä, jolla ei ole kokemusta viranomaisten kanssa toimimisesta eikä varaa matkustaa kuntoutukseen kaupunkeihin. Moni ei edes kerro olevansa uhri, koska pelkää leimautumista.

"Ihmiset eivät tiedä, että heillä on oikeuksia. Avun saaminen vaatii viranomaisille puhumista: pitää tietää, kenelle puhua. Byrokratiaa on paljon", Angarita kertoo.

Hän itse makasi sairaalassa koomassa kahdeksan päivää. Hoidon maksoi Punainen Risti.

Nyt Angarita istuu hankkeessa perustetun, miinauhreja tukevan ASODIGPAZ-järjestön hallituksessa. Byrokratia-avun lisäksi se opettaa vammautuneille myös uusia elinkeinoja – sikojen ja kanojen kasvatusta sekä tamale-perinneruuan valmistusta. Angarita itse on mukana kanojen kasvatuksessa.

Rauhanpilkahdus

Kolumbian konfliktissa on näkyvissä pitkästä aikaa toivonpilkahdus. Hallitus ja sitä vastaan taistelevat Farc-sissit etenivät viime viikolla lähemmäs rauhansopimusta kuin koskaan aiemmin. Keväällä Farc ja hallitus sopivat myös aloittavansa kokeiluluontoisesti miinanraivauksen kahdessa maakunnassa.

Angaritan ja muiden araucalaisten kannalta uutiset tarjoavat vasta pilkahduksen toivosta. Araucassa toimii sissijärjestö ELN, joka ei tällä erää ole mukana rauhanneuvotteluissa eikä myöskään miinasopimuksessa.

Miinat siis pysyvät maassa vielä pitkään – ja ne löydetään yleensä pahimmalla mahdollisella tavalla.

"Araucassa maamiinoista tiedetään vasta siinä vaiheessa, kun ihmiselle tai eläimelle tapahtuu onnettomuus. Kun kuulee räjähdyksen, tietää, että siinä oli miina", Angarita toteaa.

Kolumbian sisällissota

Kolumbian sisällissota on ajanut jopa kuusi miljoonaa ihmistä pakosalle ja tappanut 220 000 ihmistä vuodesta 1964 lähtien.

Pääosapuolet ovat maan hallituksen joukot sekä vasemmistolaiset Farc- ja ELN-sissit. Puolisotilaalliset oikeistojoukot luopuivat pääosin aseista 2000-luvulla.

Farc ja hallitus ovat käyneet rauhanneuvotteluita marraskuusta 2012 alkaen Kuuban pääkaupungissa Havannassa.

Viime viikolla osapuolet saivat sovittua siitä, miten sodan aikaiset rikokset sovitetaan konfliktin päättymisen jälkeen. Aiemmin sopuun on päästy myös maareformista, entisten kapinallisten osallistumisesta politiikkaan sekä huumeiden salakuljetuksen kitkemisestä.

Osa Farc-sisseistä saattaa jäädä ilman rangaistusta, mitä mm. Amnesty International on jo kritisoinut.

Farcin ja hallituksen on määrä allekirjoittaa rauhasopimus maaliskuussa 2016.

Kolumbian konflikti kehitysyhteistyökonflikti Kolumbia Suomen Lähetysseura

Lue myös

Kelta-sini-puna-raidallinen lippu.

Yhteisöradio Andaquí edistää sovintoa Kolumbian maaseudulla – ”Emme suostuneet toimimaan sodan ehdoilla”

Kolumbiassa kuunnellaan radiota noin neljä tuntia päivässä. Amazonian alueella toimiva yhteisöradio Andaquí oli vuonna 2016 päättyneen sodan kaikkien osapuolten hyökkäyskohde, mutta se ei suostunut luovuttamaan. Perustaja Alirio González uskoo radioasemansa pelastaneen ihmishenkiä.
Kolumbian lippu veistoksen päässä, taustalla puita ja vuoria

Ihmisoikeusaktivistien murhat lisääntyneet tänä vuonna Kolumbiassa – ”Kammottava trendi näyttää pahenevan”

Kolumbiassa solmittiin vuonna 2016 rauhansopimus, mutta ihmisoikeusaktivistien häirintä ja murhat ovat vain lisääntyneet. Myös ay-aktivisteja on uhkailtu, kertoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti