Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa

Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja tai jopa tuhansia pakolaisia Venezuelasta. Maa on myöntänyt tulokkaille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin. Yhteiselo ei ole sujunut kitkatta, mutta esimerkiksi kukka-ala on hyötynyt uudesta työvoimasta.
Ihmisiä ja autoja tiellä.
Simón Bolivarin silta yhdistää Venezuelan ja Kolumbian. Sitäkin pitkin Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja, jopa tuhansia venezuelalaisia. Ensin kotimaansa poliittisesti ja taloudellisesti alati vaikeutuvaa tilannetta pakenivat varakkaat ja koulutetut, nyt lähtevät köyhät ja vähän koulutetut. (Kuva: Humberto Márquez / IPS)

(IPS) -- Yli viisi miljoonaa venezuelalaista on paennut maastaan kuuden viime vuoden aikana. Ennen muuta Kolumbia ja muutkin Venezuelan rajanaapurit ovat ottaneet pakolaiset yleisesti ottaen hyvin vastaan. On havaittu, että tulokkaiden integrointi yhteiskuntaan hyödyttää niin tulijoita kuin vastaanottajiakin.

Venezuelan-pakolaisten merkittävimmän avustusohjelman (R4V) johtajan Eduardo Steinin mukaan meneillään on Latinalaisen Amerikan historian suurin siirtolaiskriisi. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, siirtolaisjärjestö IOM sekä 159 paikallista toimijaa ovat perustaneet sen hoitamiseksi R4V:n.

”Alue on sulauttamisyritysten elävä laboratorio. Aiemmin uudet tulokkaat nähtiin rasitteina isäntäyhteisöille ja -kansakunnille. Nyt nähdään myös tulokkaiden antama myönteinen panos vastaanottajamaille”, Stein toteaa.

Suurin osa Venezuelan jättäjistä suuntaa Kolumbiaan, jonne saapuu päivittäin satoja tai joskus jopa tuhansia pakolaisia naapurimaasta. Tällä hetkellä venezuelalaisia on Kolumbiassa jo lähes 1,8 miljoonaa. Kolumbia on myöntänyt tulokkaille tilapäisesti suojellun aseman eli suonut heille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin.

Kolumbialaisen Kehitys- ja rauhantutkimusinstituutti Indepazin johtaja Camilo González kertoo, että maassa ymmärretään väkivaltaa ja kriisejä pakenevia venezuelalaisia. Vuosikymmenien ajan Kolumbiasta paettiin samoista syistä ja Venezuela toivotti pakolaiset tervetulleiksi.

Suuren paperittomien siirtolaisten määrän saapuminen ei ole silti ollut aivan kitkatonta. International Crisis Groupin paikallisjohtaja Iván Briscoe on yhtä kaikki vaikuttunut pakolaisten vastaanotosta – etenkin kun ottaa huomioon, että Kolumbian omasta noin 50 miljoonan väestöstä 40 prosenttia lasketaan köyhiksi. Kolumbian sosiaalisista ongelmista tosin seuraa se, etteivät pakolaiset välttämättä saa tarvitsemiaan ja presidentti Iván Duquen lupaamia sosiaalipalveluja.

Kaikki ei ole ollut ruusuista

Gonzálezin mukaan venezuelalaisten suuri määrä merkitsee vuosittain noin 85 miljoonan euron lisälaskua terveyspalveluille. Tämä yhdistettynä joidenkin tulokkaiden tekemiin rikoksiin on johtanut muukalaisvihan ilmentymiin myös Kolumbiassa; Ecuadorissa, Panamassa ja Perussa on ollut mielenosoituksiakin venezuelalaisia vastaan.

”Kaikki ei ole ollut ruusuista, mutta nyt olemme saapuneet uuteen vaiheeseen. Enää ei ole kyse vasta saapuneiden välittömästä avuntarpeesta, vaan pakolaisten sopeutumisesta vastaanottajayhteisöihin, heidän saamisestaan tuottavaan työhön tai koulutukseen”, Stein sanoo.

Hän viittaa kolumbialaisten kukkaviejien myönteiseen esimerkkiin: alalle on palkattu paljon venezuelalaisia naisia leikkaamaan ja pakkaamaan kukkia, sillä nämä työt eivät vaadi pitkällistä koulutusta.

Stein kertoo, että ensivaiheessa pakolaisten vastaanottajamaat arvostivat tulokkaiden korkeaa koulutusta. ”Esimerkiksi Argentiinaan saapui tuhansia venezuelalaisia insinöörejä, jotka muutamassa viikossa saatiin tuottaviin töihin.”

”Venezuelalaisten pakolaisten seuraava aalto ei koostunutkaan koulutetuista ammattilaisista, vaan vähäisen koulutuksen saaneista ihmistä, joilla oli valtavasti tyydyttämättömiä perustarpeita. Siitä huolimatta rajat pysyivät auki ja heidät otettiin avosylin vastaan”, Stein huomauttaa.

”Kun suuri muuttoaalto alkoi 2014–2015, venezuelalaisia otettiin halvaksi työvoimaksi esimerkiksi kahvipapujen sadonkorjuuseen, mutta nyttemmin tilanne on pandemiasta huolimatta parantunut”, González täydentää.

Useimmat eivät aio palata

Steinin mukaan Latinalaisessa Amerikassa on ymmärretty, että tulokkaat houkuttelevat investointeja ja tarjoavat työvoimaa.

UNHCR:n johtaja Filippo Grandi pitää Kolumbian ohella muitakin Latinalaisen Amerikan ja Karibian maita esimerkkinä muulle maailmalle. Ne näyttävät, miten pakolaiset tulisi ottaa vastaan ja sopeuttaa.

Maihin on syntynyt lukuisia organisaatioita, jotka avun tarjoamisen ohella aktiivisesti pyrkivät sulauttamaan venezuelalaiset uusiin kotimaihinsa. Sopeutuminen uuteen maahan on oleellista myös siksi, ettei valtaosa kotimaastaan paenneista venezuelalaisista edes harkitse pikaista paluuta.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuustyö KolumbiaVenezuela Suomen IPS

Lue myös

Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää