Uutiset EU:n kehityspolitiikka

Kolmas sektori voi tukea EU:n konfliktityötä

Kun vastuullista tai valtiota ei ole, on kansalaisjärjestöt otettava konfliktitilanteissa mukaan neuvotteluihin ja rauhanrakentamiseen entistä vahvemmin, sanovat asiantuntijat.
(Kuva: Rock Cohen / cc 2.0)

Maailmassa räjähtelee, mutta Euroopan unionia nähdään harvoin etulinjassa ihmisoikeuksia puolustamassa tilanteen ollessa kuumimmillaan. Jos konflikti on jo karannut käsistä, jää EU:n rooliksi usein joko katsoa omien jäsenvaltioidensa toimia sivusta tai toimia YK-operaatioiden puitteissa.

EU:n ongelmana on etenkin nopean reagoinnin puute, arvioi tutkija Katja Creutz Ulkopoliittisesta instituutista.

"Vaikka kansanmurhan uhkaan pitäisi puuttua nopeasti, tämä ei kuulu EU:n vahvuuksiin. Nopean toiminnan joukot kyllä kehitettiin, mutta niitä ei ole ikinä käytetty."

Haaste on tietenkin yhteisen ulkopolitiikan luominen 28 jäsenmaan voimin. Yhteinen ulkosuhdehallinto ei ole tilannetta ainakaan vielä mullistanut.

"Eri mailla on eri intressit, Keski-Afrikan tasavallan suhteen Ranskalla on suuremmat intressit toimia kuin muilla jäsenmailla, siirtomaahistorian takia", toteaa Creutz.

Keski-Afrikan tasavalta on Ranskan entinen siirtomaa, joka on ajautunut viimeisen vuoden aikana yhä pahempaan kaaokseen. YK otti syksyllä haltuunsa ranskalais-afrikkalaisten joukkojen rauhanturvaoperaation.

Ketä syyttää, kenen kanssa hieroa rauhaa?

Erityisen haastavia EU:n ihmisoikeuspolitiikalle ovat konfliktit, joissa neuvottelevia osapuolia ei ole helppo löytää, toteaa pohtii Kirkon Ulkomaanavun vanhempi rauhantyön asiantuntija Matthias Wevelsiep.

"Useat konfliktialueet ovat sellaisia, joilla perinteiset ja uskonnolliset rakenteet ovat vahvoja ja paikalla on jonkin verran kansainvälisiä järjestöjä, mutta ei kunnolla tai lainkaan toimivaa valtiota."

Niin sanotuissa valtiottomissa konflikteissa keskeisenä ongelmana on vastuullisen löytäminen, sekä konfliktin aikana että sen jälkeen. Keski-Afrikan tasavalta on tällaisesta tilanteesta hyvä esimerkki.

"Maan pääkaupungissa Banguissa on periaatteessa virkamiehet, joiden kanssa voi neuvotella. Mutta on hyvä kysyä, onko tämä taho, jonka kanssa voi todella päästä eteenpäin?" kysyy Wevelsiep.

International Crisis Group -järjestö on kutsunut Keski-Afrikkaa jo pitkään haamuvaltioksi, jolla ei ole mitään todellista toimintakykyä.

"Meidän pitäisi muutenkin ymmärtää paremmin, miten näissä ei-valtioissa ihmisoikeuksia voitaisiin edistää. Tätä kokonaisuutta ja lähestymistapoja siinä EU:n pitäisi kehittää."

Ihmisoikeudet eivät ole vain valtion vastuulla

Perinteinen näkemys ihmisoikeuksista, jossa valtio on vastuunkantaja – velvollinen valvomaan ja toteuttamaan – ja kansalaiset oikeuksien haltijoita, ei usein riitä. Tämän "vastuutahon" puuttuessa ihmisoikeuksien horisontaalinen puoli painottuu entisestään, Wevelsiep toteaa.

Horisontaaliset ihmisoikeudet painottavat yksilöiden vaikutusta ja vastuuta siitä, miten ihmisoikeudet toteutuvat. Siihen vaikuttavat esimerkiksi negatiiviset stereotypiat ja kaavat.

"Konfliktitilanteissa juuri tämä horisontaalinen taso menee usein huonompaan suuntaan", sanoo Wevelsiep.

"Olisi tärkeää, että EU:ssakin nähtäisiin molemmat tasot. Hauraissa valtioissa, joissa valtion rooli on pieni tai olematon, moni perinteinen kehitysyhteis- ja ihmisoikeustyön lähestymistapa ei toimi. On vielä aika hakusessa, miten näissä tilanteissa on paras toimintatapa", sanoo Wevelsiep.

Kansalaisjärjestöt voivat olla tällöin erityisen tärkeä toimija tai paikallistasolla myös hyvä neuvottelukumppani, hän huomauttaa. Järjestöt voivat myös toimia ja puhua virallisia tahoja vapaammin.

Antaa mahdollisuuden paikallistuntemuksen ja erityisosaamisen hyödyntämiseen, toteaa myös Creutz.

Hän myös muistuttaa, että vaikka EU:lla on ehkä omat erityisongelmansa kriisinhallinnassa, sen vahvuuksiin kuuluu taloudellinen ja humanitaarinen apu.

"Kuka tahansa on voimaton hauraiden tai hajonneiden valtioiden suhteen. Ulkoapäin kun ei voi ratkoa kaikkia ongelmia, vaan pitää yrittää saada paikalliset rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.

EU:n kehityspolitiikka ihmisoikeudetpolitiikkaEU Kirkon UlkomaanapuUlkopoliittinen instituutti

Lue myös

Henkilö puolilähikuvassa.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja

Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen on valittu CONCORD-järjestön hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2021–2023.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti