Uutiset EU:n kehityspolitiikka

Kolmas sektori voi tukea EU:n konfliktityötä

Kun vastuullista tai valtiota ei ole, on kansalaisjärjestöt otettava konfliktitilanteissa mukaan neuvotteluihin ja rauhanrakentamiseen entistä vahvemmin, sanovat asiantuntijat.
(Kuva: Rock Cohen / cc 2.0)

Maailmassa räjähtelee, mutta Euroopan unionia nähdään harvoin etulinjassa ihmisoikeuksia puolustamassa tilanteen ollessa kuumimmillaan. Jos konflikti on jo karannut käsistä, jää EU:n rooliksi usein joko katsoa omien jäsenvaltioidensa toimia sivusta tai toimia YK-operaatioiden puitteissa.

EU:n ongelmana on etenkin nopean reagoinnin puute, arvioi tutkija Katja Creutz Ulkopoliittisesta instituutista.

"Vaikka kansanmurhan uhkaan pitäisi puuttua nopeasti, tämä ei kuulu EU:n vahvuuksiin. Nopean toiminnan joukot kyllä kehitettiin, mutta niitä ei ole ikinä käytetty."

Haaste on tietenkin yhteisen ulkopolitiikan luominen 28 jäsenmaan voimin. Yhteinen ulkosuhdehallinto ei ole tilannetta ainakaan vielä mullistanut.

"Eri mailla on eri intressit, Keski-Afrikan tasavallan suhteen Ranskalla on suuremmat intressit toimia kuin muilla jäsenmailla, siirtomaahistorian takia", toteaa Creutz.

Keski-Afrikan tasavalta on Ranskan entinen siirtomaa, joka on ajautunut viimeisen vuoden aikana yhä pahempaan kaaokseen. YK otti syksyllä haltuunsa ranskalais-afrikkalaisten joukkojen rauhanturvaoperaation.

Ketä syyttää, kenen kanssa hieroa rauhaa?

Erityisen haastavia EU:n ihmisoikeuspolitiikalle ovat konfliktit, joissa neuvottelevia osapuolia ei ole helppo löytää, toteaa pohtii Kirkon Ulkomaanavun vanhempi rauhantyön asiantuntija Matthias Wevelsiep.

"Useat konfliktialueet ovat sellaisia, joilla perinteiset ja uskonnolliset rakenteet ovat vahvoja ja paikalla on jonkin verran kansainvälisiä järjestöjä, mutta ei kunnolla tai lainkaan toimivaa valtiota."

Niin sanotuissa valtiottomissa konflikteissa keskeisenä ongelmana on vastuullisen löytäminen, sekä konfliktin aikana että sen jälkeen. Keski-Afrikan tasavalta on tällaisesta tilanteesta hyvä esimerkki.

"Maan pääkaupungissa Banguissa on periaatteessa virkamiehet, joiden kanssa voi neuvotella. Mutta on hyvä kysyä, onko tämä taho, jonka kanssa voi todella päästä eteenpäin?" kysyy Wevelsiep.

International Crisis Group -järjestö on kutsunut Keski-Afrikkaa jo pitkään haamuvaltioksi, jolla ei ole mitään todellista toimintakykyä.

"Meidän pitäisi muutenkin ymmärtää paremmin, miten näissä ei-valtioissa ihmisoikeuksia voitaisiin edistää. Tätä kokonaisuutta ja lähestymistapoja siinä EU:n pitäisi kehittää."

Ihmisoikeudet eivät ole vain valtion vastuulla

Perinteinen näkemys ihmisoikeuksista, jossa valtio on vastuunkantaja – velvollinen valvomaan ja toteuttamaan – ja kansalaiset oikeuksien haltijoita, ei usein riitä. Tämän "vastuutahon" puuttuessa ihmisoikeuksien horisontaalinen puoli painottuu entisestään, Wevelsiep toteaa.

Horisontaaliset ihmisoikeudet painottavat yksilöiden vaikutusta ja vastuuta siitä, miten ihmisoikeudet toteutuvat. Siihen vaikuttavat esimerkiksi negatiiviset stereotypiat ja kaavat.

"Konfliktitilanteissa juuri tämä horisontaalinen taso menee usein huonompaan suuntaan", sanoo Wevelsiep.

"Olisi tärkeää, että EU:ssakin nähtäisiin molemmat tasot. Hauraissa valtioissa, joissa valtion rooli on pieni tai olematon, moni perinteinen kehitysyhteis- ja ihmisoikeustyön lähestymistapa ei toimi. On vielä aika hakusessa, miten näissä tilanteissa on paras toimintatapa", sanoo Wevelsiep.

Kansalaisjärjestöt voivat olla tällöin erityisen tärkeä toimija tai paikallistasolla myös hyvä neuvottelukumppani, hän huomauttaa. Järjestöt voivat myös toimia ja puhua virallisia tahoja vapaammin.

Antaa mahdollisuuden paikallistuntemuksen ja erityisosaamisen hyödyntämiseen, toteaa myös Creutz.

Hän myös muistuttaa, että vaikka EU:lla on ehkä omat erityisongelmansa kriisinhallinnassa, sen vahvuuksiin kuuluu taloudellinen ja humanitaarinen apu.

"Kuka tahansa on voimaton hauraiden tai hajonneiden valtioiden suhteen. Ulkoapäin kun ei voi ratkoa kaikkia ongelmia, vaan pitää yrittää saada paikalliset rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.

EU:n kehityspolitiikka ihmisoikeudetpolitiikkaEU Kirkon UlkomaanapuUlkopoliittinen instituutti

Lue myös

Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Punapaitainen nainen

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä

Tällä viikolla järjestettävällä Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalilla nähdään muun muassa alkuperäiskansojen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia käsitteleviä elokuvia. Festivaaleilla vierailee brasilialaisohjaaja Tai Linhares.

Tuoreimmat

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla
Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun
Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä
Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita
Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi
Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla
Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta
Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä