Uutiset Myanmarin kehitys

Kofi Annan ratkoo Myanmarin sorretun rohinga-kansan kriisiä

Ulkomaalaisten kutsuminen avuksi on herättänyt pahaa verta kiihkobuddhalaisissa, jotka vastustavat kansalaisuuden myöntämistä islaminuskoisille rohingoille.
Bangladeshin rajaviranomaiset torjuivat kesällä 2012 veneillä Myanmarista saapuneiden rohinga-pakolaisten maahanpääsyn. (Kuva: Anurup Titu / IPS)

(IPS) -- Myanmarin uusi johto on pestannut YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin ratkomaan kiistaa rohinga-nimellä kutsuttujen muslimien ja buddhalaisen valtaväestön välillä.

Myanmarin Bangladeshiin rajautuva Rakhinen alue on ollut kansainvälinen silmätikku vuodesta 2012, jolloin alueella puhkesi väestöryhmien välisiä yhteenottoja. Väkivallasta syytettiin kiihkomielisiä buddhalaismunkkeja, ja se vaati ainakin 200 kuolonuhria, joista valtaosa oli muslimeja.

Siitä lähtien noin 100 000 rohingaa on ollut suljettuna leireihin, usein vailla terveydenhuoltoa tai mahdollisuutta koulunkäyntiin. Tuhannet ovat riskeeranneet henkensä pyrkimällä salakuljettajien veneillä naapurimaihin. Heidän ahdinkonsa sai julkisuutta vuonna 015, kun Thaimaan ja Malesian rajaseudulta löytyi venepakolaisten joukkohautoja.

Rakhinen osavaltion kolmesta miljoonasta asukkaasta noin miljoona on muslimeja. Heidän ahdinkonsa juontuu vuoteen 1982, jolloin Burman silloinen sotilasjuntta riisti monilta kansalaisuuden.

Nobel-palkitun Aung San suu Kyin johtama Myanmarin nykyhallitus on ilmoittanut, että se haluaa ratkaista Rakhinen ongelmat ja kutsunut avuksi Annanin johtaman kansainvälisen ryhmän, jonka on määrä aloittaa työnsä syyskuussa.

Kiihkobuddhalaiset vastustavat kansalaisuuden myöntämistä muslimeille, ja ulkomaalaisten kutsuminen avuksi on herättänyt lisää pahaa verta.

Myanmarin kehitys uskontovähemmistöpolitiikkapolitiikkakonflikti Burma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Vuorimaisema ja puita Intian Kashmirissa

Kashmirista on tullut ihmiskauppiaiden turvasatama – Konfliktin vaurioittamille sulhasille myydään teini-ikäisiä morsiamia

Ihmiskauppiaat toimittavat teini-ikäisiä vaimoja keski-ikäisille miehille, jotka ovat osallistuneet konfliktiin tai kärsivät sen seurauksista. Avioliitot päättyvät yleensä huonosti. ”Se ei ollut missään mielessä oikea avioliitto. Se oli pelkkä kauppatoimi”, sanoo 13-vuotiaana myyty Haseena Akhtar.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.