Uutiset Lasten oikeudet

Keuhkokuumeeseen kuolee lapsi joka 39. sekunti – Jopa joka kolmas jää ilman tärkeää hoitoa, varoittavat järjestöt

Barcelonassa on parhaillaan käynnissä ensimmäinen suuri kansainvälinen keuhkokuumekonferenssi. Sen alla julkaistun tutkimuksen mukaan taudin vastaista työtä tehostamalla voitaisiin estää lähes yhdeksän miljoonan lapsen kuoleminen keuhkokuumeeseen tai muihin lastentauteihin.
Kaksi naista vastakkain pöydän ääressä
Tervestyöntekijä Haimanot Hailu merkitsi ylös keuhkokuumetestituloksia Etiopiassa vuonna 2012. (Kuva: Getachew / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksinkertaiset hoitotoimet voisivat estää miljoonien lasten kuoleman keuhkokuumeeseen ja samalla myös moniin muihin yleisiin lastentauteihin, muistuttavat terveys- ja lapsijärjestöt.

Yhdeksän järjestöä isännöi parhaillaan Barcelonassa käynnissä olevaa kansainvälistä keuhkokuumekonferenssia.

Konferenssin alla julkaistiin Johns Hopkins -yliopiston ja Pelastakaa Lasten mallinnus, jonka mukaan keuhkokuumeen vastaista työtä tehostamalla voitaisiin välttää 3,2 miljoonan alle 5-vuotiaan lapsen kuolema. Lisäksi heijastevaikutukset estäisivät 5,7 miljoonan lapsen kuoleman muihin keskeisiin lastentauteihin.

”Pelastettavien ihmishenkien lukumäärä on mahdollisesti paljon suurempi, koska mallinnuksessa ei oteta huomioon sellaisia tekijöitä kuten lääkkeellisen hapen saatavuus tai toimia ilman saastumisen vähentämiseksi, joka on merkittävä keuhkokuumeen riskitekijä”, sanoo konferenssijärjestäjiin kuuluvan Pelastakaa Lapset -järjestön Suomen osaston ohjelmajohtaja Anne Haaranen tiedotteessa.

Keuhkokuume on vakava tulehdustauti, jonka aiheuttaja on bakteeri, virus tai sieni. Se on merkittävin yksittäinen lapsen kuolemaan johtava tauti. Viime vuonna 800 000 lasta menehtyi keuhkokuumeeseen, yksi joka 39. sekunti.

Keskeisiä keinoja taudin ehkäisemiseksi ovat ravitsemuksen ja rokotuskattavuuden parantaminen, antibioottihoidon lisääminen ja rintaruokinnan edistäminen. Samalla ehkäistäisiin myös esimerkiksi ripuli- ja verenmyrkytyskuolemia.

Tällä hetkellä kymmenet miljoonat lapset ovat kuitenkin rokottamatta ja joka kolmas lapsi, jolla on oreita, jää ilman välttämätöntä hoitoa.

Jos nykyinen suuntaus jatkuu, tutkimuksen mukaan keuhkokuumeeseen voi kuolla 6,3 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta vuosina 2020–2030. Eniten tapauksia tulee olemaan Nigeriassa, Intiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Etiopiassa.

Barcelonassa järjestettävä yhdeksän järjestön isännöimä konferenssi on lajissaan ensimmäinen. Sen tarkoituksena on muun muassa vahvistaa maiden kansallisia strategioita taudin lyömiseksi.

Lasten oikeudetTerveys lapsetterveyslapsikuolleisuussairaus/lääkintä Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Vauva saamassa rokotusta lähikuvassa.

Lapsikuolleisuus laski viime vuonna ennätysalas – Korona uhkaa kääntää hyvän kehityksen

Miljoonia lapsia on pelastettu viime vuosikymmeninä muun muassa turvallisempien synnytysten ja rokottamisen avulla. Koronan takia terveyspalveluissa on kuitenkin häiriöitä, mikä voi maksaa monien lasten hengen, pelkäävät Unicef ja WHO.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
YK:n pääsihteeri pöydän takana, vieressä YK:n lippu.

YK:n pääsihteerille sataa kritiikkiä – Jemeniä pommittava, Saudi-Arabian johtama liittouma on poistettu lapsen oikeuksien rikkojien ”häpeälistalta”

YK:n vuotuinen lapsen oikeuksien rikkojien häpeälista herättää pahennusta, sillä Saudi-Arabian johtama liittouma on jälleen poistettu siltä. ”On ilmeistä, että toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, toteaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön pääsihteeri Inger Ashing.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.