Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävässä kehityksessä siirrytään puheista tekoihin

YK:n kehityskoordinaatioyksikön johtaja Kanni Wignaraja uskoo, että kansalaiset panevat valtiot aikanaan tilille YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta.
YK:n yleiskokouksessa juhlittiin tänä vuonna kestävän kehityksen tavoitteiden 1-vuotispäivää. (Kuva: UN Photo/Cia Pak)

Maailman tila uutisineen Syyrian pommituksista tai ruokakriiseistä ei varsinaisesti houkuttele optimistiseen ajatteluun. YK:n kehitysjärjestöjen yhteistyötä tukevan koordinaatioyksikön UN Docon johtaja Kanni Wignaraja sanoo kuitenkin olevansa synnynnäinen optimisti.

"On keskityttävä siihen, mitä myönteistä voi tehdä – muuten ei voisi koskaan nousta aamulla sängystä", hän toteaa.

Suomessa eilen vierailleen Wignarajan mielestä syytä positiiviseen ajatteluun antaa ainakin se vauhti, millä maailman maat ovat ryhtyneet toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Asiasta puhutaan nyt parlamenteissa asti, ei vain tietyissä ministeriöissä, hän huomauttaa. Useimmilta YK:n 131 maatoimistolta on jo pyydetty apua siinä, miten ryhtyä toteuttamaan tavoitteita kansallisella tasolla.

"Luulimme, että kriiseistä ja konflikteista kärsiviä maita agenda ei kiinnostaisi niinkään paljon, mutta sen sijaan esimerkiksi Somalia on ottanut agendan osaksi kansallista suunnitelmaansa", Wignaraja kehuu.

Myös esimerkiksi Sierra Leonessa tavoitteet on jo sisällytetty budjettiin ja niistä on tehty populaari versio, jota on jaettu muun muassa kansalaisjärjestöille.

Hallitukset vastuussa kansalle

YK:n jäsenmaat hyväksyivät kestävän kehityksen agendan viime vuoden syyskuussa. Se koostuu 17 tavoitteesta ja 169 alatavoitteesta. Se ei ole juridisesti maita sitova, mutta sen on määrä ohjata koko maailman kehitystä vuoteen 2030 asti. Tavoitteet ovat lähes utopistisia: niihin kuuluu esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden poistamisen, kaikkien lasten saaminen kouluun ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen.

Agenda onkin saanut kunnianhimonsa vuoksi kritiikkiä. Etenkin edistyksen mittaaminen suunniteltujen 230 indikaattorin avulla tulee olemaan raskasta monille maille, ja epäselvää on myös se, miten usein maat ylipäätään velvoitetaan raportoimaan edistyksestään.

Wignarajan mukaan on saavutettava tasapaino yksityiskohtaisen mittaamisen ja itse konkreettisen työn välillä. Kaikkea ei tarvitse mitata samalla tavoin, hän muistuttaa. Hän myös uskoo, että olennaisinta on, että hallitukset raportoivat omille kansalaisilleen tavoitteista.

Ongelmana kuitenkin on, että suurin osa maailman väestöstä ei todennäköisesti tiedä tavoitteista. Esimerkiksi Suomessa viime kesänä tehdyn kyselyn mukaan vain 34 prosenttia on edes kuullut niistä.

"Tämän eteen on tehtävä paljon enemmän työtä. Tavoitteet pitää viedä esimerkiksi kouluihin. Paras tekijä tässä on kansalaisyhteiskunta. Tavoitteista on tehtävä normaali keskustelunaihe", Wignaraja patistaa.

Kehitysapua tarvitaan yhä

YK on arvioinut, että tavoitteiden toteutuminen tulisi vaatimaan vuosittain noin 1,3 biljoonaa euroa, yli yhdeksän kertaa enemmän kuin esimerkiksi virallinen kehitysapu. Siksi agendan toteuttamisessa onkin peräänkuulutettu paljon esimerkiksi yksityisen rahoituksen lisäämistä.

Wignarajan mukaan myös perinteisellä kehitysavulla on kuitenkin edelleen tärkeä rooli. Se voi toimia vipuvartena, jonka avulla saadaan lisää rahaa, hän sanoo. Tällä hetkellä tilanne ei kuitenkaan näytä hyvältä.

"Monet päättäjät ovat leikanneet apubudjettia. Samaan aikaan mietitään, miksi ihmiset pakenevat. Tämä on tilaisuus katsoa takaisinpäin ja kysyä, pitäisikö taas alkaa investoida kehitysmaihin, puuttua niihin syihin, joiden vuoksi ihmiset pakenevat", Wignaraja sanoo.

UN DOCO toimii suoraan YK:n kehitysryhmän alaisuudessa ja tukee YK:n operationaalisten kehitysjärjestöjen yhteistyötä maatasolla Resident Coordinator -järjestelmän avulla.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:

  • Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  • Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
  • Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
  • Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
  • Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  • Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
  • Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
  • Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  • Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
  • Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  • Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
  • Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  • Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  • Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
  • Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
  • Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
  • Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Lähde: Ulkoministeriö

Kestävän kehityksen tavoitteet kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikka

Lue myös

Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Jemenissä on todettu melko vähän tartuntoja, mutta järjestöjen tiedot viittaavat siihen, että tapauksia on paljon luultua enemmän. Terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene hoitamaan heitä. ”Olemme kuulleet perheistä, jotka ovat menettäneet kaksi tai kolme läheistä viikossa”, kertoo Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja Mohammed Alshamaa.
Kolme Bangladeshin lippua kerrostalon edustalla.

Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”

Jopa 180 kilometriä tunnissa puhaltavia tuulia mukanaan tuonut sykloni on tuhonnut taloja, katkonut sähköjä ja vienyt viljasatoa Intiassa ja Bangladeshissa. YK:n mukaan myrskyn tieltä ehdittiin kuitenkin evakuoida noin kolme miljoonaa ihmistä.

Tuoreimmat

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”