Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävässä kehityksessä siirrytään puheista tekoihin

YK:n kehityskoordinaatioyksikön johtaja Kanni Wignaraja uskoo, että kansalaiset panevat valtiot aikanaan tilille YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta.
YK:n yleiskokouksessa juhlittiin tänä vuonna kestävän kehityksen tavoitteiden 1-vuotispäivää. (Kuva: UN Photo/Cia Pak)

Maailman tila uutisineen Syyrian pommituksista tai ruokakriiseistä ei varsinaisesti houkuttele optimistiseen ajatteluun. YK:n kehitysjärjestöjen yhteistyötä tukevan koordinaatioyksikön UN Docon johtaja Kanni Wignaraja sanoo kuitenkin olevansa synnynnäinen optimisti.

"On keskityttävä siihen, mitä myönteistä voi tehdä – muuten ei voisi koskaan nousta aamulla sängystä", hän toteaa.

Suomessa eilen vierailleen Wignarajan mielestä syytä positiiviseen ajatteluun antaa ainakin se vauhti, millä maailman maat ovat ryhtyneet toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Asiasta puhutaan nyt parlamenteissa asti, ei vain tietyissä ministeriöissä, hän huomauttaa. Useimmilta YK:n 131 maatoimistolta on jo pyydetty apua siinä, miten ryhtyä toteuttamaan tavoitteita kansallisella tasolla.

"Luulimme, että kriiseistä ja konflikteista kärsiviä maita agenda ei kiinnostaisi niinkään paljon, mutta sen sijaan esimerkiksi Somalia on ottanut agendan osaksi kansallista suunnitelmaansa", Wignaraja kehuu.

Myös esimerkiksi Sierra Leonessa tavoitteet on jo sisällytetty budjettiin ja niistä on tehty populaari versio, jota on jaettu muun muassa kansalaisjärjestöille.

Hallitukset vastuussa kansalle

YK:n jäsenmaat hyväksyivät kestävän kehityksen agendan viime vuoden syyskuussa. Se koostuu 17 tavoitteesta ja 169 alatavoitteesta. Se ei ole juridisesti maita sitova, mutta sen on määrä ohjata koko maailman kehitystä vuoteen 2030 asti. Tavoitteet ovat lähes utopistisia: niihin kuuluu esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden poistamisen, kaikkien lasten saaminen kouluun ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen.

Agenda onkin saanut kunnianhimonsa vuoksi kritiikkiä. Etenkin edistyksen mittaaminen suunniteltujen 230 indikaattorin avulla tulee olemaan raskasta monille maille, ja epäselvää on myös se, miten usein maat ylipäätään velvoitetaan raportoimaan edistyksestään.

Wignarajan mukaan on saavutettava tasapaino yksityiskohtaisen mittaamisen ja itse konkreettisen työn välillä. Kaikkea ei tarvitse mitata samalla tavoin, hän muistuttaa. Hän myös uskoo, että olennaisinta on, että hallitukset raportoivat omille kansalaisilleen tavoitteista.

Ongelmana kuitenkin on, että suurin osa maailman väestöstä ei todennäköisesti tiedä tavoitteista. Esimerkiksi Suomessa viime kesänä tehdyn kyselyn mukaan vain 34 prosenttia on edes kuullut niistä.

"Tämän eteen on tehtävä paljon enemmän työtä. Tavoitteet pitää viedä esimerkiksi kouluihin. Paras tekijä tässä on kansalaisyhteiskunta. Tavoitteista on tehtävä normaali keskustelunaihe", Wignaraja patistaa.

Kehitysapua tarvitaan yhä

YK on arvioinut, että tavoitteiden toteutuminen tulisi vaatimaan vuosittain noin 1,3 biljoonaa euroa, yli yhdeksän kertaa enemmän kuin esimerkiksi virallinen kehitysapu. Siksi agendan toteuttamisessa onkin peräänkuulutettu paljon esimerkiksi yksityisen rahoituksen lisäämistä.

Wignarajan mukaan myös perinteisellä kehitysavulla on kuitenkin edelleen tärkeä rooli. Se voi toimia vipuvartena, jonka avulla saadaan lisää rahaa, hän sanoo. Tällä hetkellä tilanne ei kuitenkaan näytä hyvältä.

"Monet päättäjät ovat leikanneet apubudjettia. Samaan aikaan mietitään, miksi ihmiset pakenevat. Tämä on tilaisuus katsoa takaisinpäin ja kysyä, pitäisikö taas alkaa investoida kehitysmaihin, puuttua niihin syihin, joiden vuoksi ihmiset pakenevat", Wignaraja sanoo.

UN DOCO toimii suoraan YK:n kehitysryhmän alaisuudessa ja tukee YK:n operationaalisten kehitysjärjestöjen yhteistyötä maatasolla Resident Coordinator -järjestelmän avulla.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:

  • Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  • Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
  • Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
  • Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
  • Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  • Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
  • Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
  • Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  • Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
  • Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  • Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
  • Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  • Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  • Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
  • Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
  • Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
  • Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Lähde: Ulkoministeriö

Kestävän kehityksen tavoitteet kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikka

Lue myös

Ilmakuva valtavasti aurinkopaneelikentästä vehreällä maaseudulla

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä

Iso osa Afrikan maista ja moni muu kehittyvä maa on saavuttanut kaikki kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman ilmastotavoitteet, käy ilmi YK:n tuoreesta kestävän kehityksen raportista. Surkeimmin ovat suoriutuneet länsimaat, Suomi mukaan lukien.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.