Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteiden seuranta uhkaa jäädä taka-alalle

Tavoitteiden toteutumisesta raportoiminen saattaa pysyä valtioille vapaaehtoisena, mikä järjestöjen mukaan on huolestuttavaa.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon YK-vapaaehtoisten kanssa. (Kuva: Dean Calma / IAEA Imagebank / CC BY-NC-ND 2.0

Sadat kansalaisjärjestöt ovat huolissaan uusien kestävän kehityksen tavoitteiden seurannasta YK:ssa. Tavoitteiden seurantavelvoitteita ei ole vielä saatu sovittua, ja järjestöjen mukaan koko seurantajärjestelmän uskottavuus on auki.

YK-maiden viime syksynä hyväksymien 17:n kestävän kehityksen tavoitteen seurannasta keskustellaan parhaillaan niin sanotussa korkean tason poliittisessa foorumissa, joka julkisti viime viikolla uuden päätöslauselman (pdf) aiheesta. Päätöslauselmassa ei oteta lainkaan kantaa siihen, kuinka usein valtioiden tulisi raportoida tavoitteiden toimeenpanosta. Raportointi aiotaan pitää myös vapaaehtoisena, mitä järjestöt pitävät ongelmallisena. Vain tavoitetta 17, joka käsittelee kehitysrahoituksen lisäämistä, aiotaan seurata joka vuosi.

Aiemmissa keskusteluissa valtioita on kannustettu raportoimaan tavoitteiden toimeenpanosta kaksi kertaa niiden voimassaolon, eli 15 vuoden aikana, mutta uudessa päätöslauselmassa sitä ei enää mainita huolimatta siitä, että muun muassa Etelä-Korea ja EU-maat sitä ehdottivat. Järjestöjen mukaan agendasta pitäisi joka tapauksessa raportoida vähintään kerran viidessä vuodessa, sillä kaksi kertaa on niiden mukaan liian vähän.

Esimerkiksi Suomi on raportoimassa tavoitteiden toteuttamisesta ensimmäistä kertaa jo tämän vuoden heinäkuussa. Koska kyse on käytännössä vasta suunnitelmien raportoimisesta, kahden raportointikerran järjestelmässä Suomi raportoisi toteuttamisesta tosiasiallisesti vain kerran, toteaa Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys tiedotteessaan.

Kehys on suomalaisen Kepan ohella allekirjoittanut yli 370 järjestön kanssa kirjeen, jossa vaaditaan tavoitteiden avointa, saavutettavaa ja läpinäkyvää seurantaa.

YK:n jäsenmaat hyväksyivät kestävän kehityksen tavoitteet, eli niin sanotun Agenda 2030:n, YK:n yleiskokouksessa viime syyskuussa. 17 tavoitetta korvaavat YK:n vanhat vuosituhattavoitteet, ja ne on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tärkein tavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaYK Kehys ryKepa

Lue myös

Värikkäitä varvastossuja

Raportti: Vuonna 2030 yli puolet köyhistä on Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsia – Hallituksia moititaan toimimattomuudesta

Tuoreen tutkimusraportin mukaan äärimmäinen köyhyys uhkaa keskittyä lähivuosikymmeninä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan muun muassa väestönkasvun seurauksena. Avunantajien ja hallitusten suhtautumista trendiin voi kutsua ”velttouden tapaustutkimukseksi”, kritisoi Pelastaka Lapset -järjestö.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari, Unopsin toimitusjohtaja Grete Faremo ja Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki

YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla

Suomi saa kolmannen YK-toimistonsa, kun YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma muuttaa Tanskasta Suomeen tänä syksynä. Ohjelman edistämät asumis-, energia- ja terveysprojektit voivat vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd).

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.

Tuoreimmat

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet