Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteiden seuranta uhkaa jäädä taka-alalle

Tavoitteiden toteutumisesta raportoiminen saattaa pysyä valtioille vapaaehtoisena, mikä järjestöjen mukaan on huolestuttavaa.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon YK-vapaaehtoisten kanssa. (Kuva: Dean Calma / IAEA Imagebank / CC BY-NC-ND 2.0

Sadat kansalaisjärjestöt ovat huolissaan uusien kestävän kehityksen tavoitteiden seurannasta YK:ssa. Tavoitteiden seurantavelvoitteita ei ole vielä saatu sovittua, ja järjestöjen mukaan koko seurantajärjestelmän uskottavuus on auki.

YK-maiden viime syksynä hyväksymien 17:n kestävän kehityksen tavoitteen seurannasta keskustellaan parhaillaan niin sanotussa korkean tason poliittisessa foorumissa, joka julkisti viime viikolla uuden päätöslauselman (pdf) aiheesta. Päätöslauselmassa ei oteta lainkaan kantaa siihen, kuinka usein valtioiden tulisi raportoida tavoitteiden toimeenpanosta. Raportointi aiotaan pitää myös vapaaehtoisena, mitä järjestöt pitävät ongelmallisena. Vain tavoitetta 17, joka käsittelee kehitysrahoituksen lisäämistä, aiotaan seurata joka vuosi.

Aiemmissa keskusteluissa valtioita on kannustettu raportoimaan tavoitteiden toimeenpanosta kaksi kertaa niiden voimassaolon, eli 15 vuoden aikana, mutta uudessa päätöslauselmassa sitä ei enää mainita huolimatta siitä, että muun muassa Etelä-Korea ja EU-maat sitä ehdottivat. Järjestöjen mukaan agendasta pitäisi joka tapauksessa raportoida vähintään kerran viidessä vuodessa, sillä kaksi kertaa on niiden mukaan liian vähän.

Esimerkiksi Suomi on raportoimassa tavoitteiden toteuttamisesta ensimmäistä kertaa jo tämän vuoden heinäkuussa. Koska kyse on käytännössä vasta suunnitelmien raportoimisesta, kahden raportointikerran järjestelmässä Suomi raportoisi toteuttamisesta tosiasiallisesti vain kerran, toteaa Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys tiedotteessaan.

Kehys on suomalaisen Kepan ohella allekirjoittanut yli 370 järjestön kanssa kirjeen, jossa vaaditaan tavoitteiden avointa, saavutettavaa ja läpinäkyvää seurantaa.

YK:n jäsenmaat hyväksyivät kestävän kehityksen tavoitteet, eli niin sanotun Agenda 2030:n, YK:n yleiskokouksessa viime syyskuussa. 17 tavoitetta korvaavat YK:n vanhat vuosituhattavoitteet, ja ne on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tärkein tavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaYK Kehys ryKepa

Lue myös

Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”