Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteet täyttävät vuoden

Suomessa tavoitteita juhlitaan perjantaiaamuna Helsingin rautatieasemalla.
(Kuva: Steve Snodgrass / CC BY 2.0)

YK:n parhaillaan meneillään olevassa yleiskokouksessa juhlitaan tällä viikolla vuoden täyttäviä kestävän kehityksen tavoitteita. Vuosipäivän alla on vaadittu tavoitteiden toteuttamiseksi muun muassa lisää rahoitusta.

YK:n 193 jäsenmaata hyväksyivät tavoitteet viime vuonna yleiskokouksen yhteydessä. Agenda 2030:ksi kutsuttu tavoitepaketti sisältää 17 tavoitetta, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tärkein tavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen; lisäksi pakettiin kuuluu esimerkiksi terveyteen, koulutukseen, rauhaan, tasa-arvoon ja ympäristöön liittyviä tavoitteita.

Toistaiseksi tavoitteissa eteneminen on ollut hidasta. Kokouksen yleiskeskusteluosuuden avannut YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomson muistutti tiistaina, että vaikka agenda on löytänyt tiensä monien maiden kehityssuunnitelmiin, ollaan yhä kaukana siitä, mistä pitäisi. Hän viittasi muun muassa Syyrian tilanteeseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen.

"Kaiken kaikkiaan on selvää, ettei agenda tuota vielä niitä tuloksia, joita maailma niin epätoivoisesti tarvitsee. On yksinkertaisesti vain yksi vastaus. Meidän on suoriuduttava paremmin nopeuttaaksemme tavoitteiden toteuttamista", hän sanoi.

Tavoitteiden saavuttamista on jo seurattu useissa eri tutkimuksissa. Tällä viikolla lääketieteen lehti The Lancetissa julkaistussa, terveystavoitteita käsittelevässä tutkimuksessa kerrottiin, ettei yksikään maa ole saavuttanut kaikkia terveystavoitteita. Vuoden 2000 jälkeen äitiys- ja lapsikuolleisuus on kuitenkin vähentynyt. Hivin ja hepatiitin poistossa on sen sijaan saavutettu vain maltillista edistystä. Syyskuun alussa julkaistussa YK-raportissa puolestaan havaittiin, että maailma on jo nyt vuosia myöhässä koulutustavoitteissa, joissa tähdätään universaaliin koulutukseen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi onkin saatava lisää rahoitusta, vaati Thomson puheenvuorossaan. Samaa ovat vaatineet myös esimerkiksi tunnettu ekonomisti ja YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin neuvonantaja Jeffrey Sachs sekä avustusjärjestö Oxfam.

"Jotkut ovat jo valmiita määrittelemään avun menneisyyden jäänteeksi, mutta se on korvaamaton resurssi köyhille maille, jotka eivät voi kerätä riittävästi varoja kotimaisesti eivätkä saa riittävästi yksityisiä sijoituksia. Julkinen rahoitus auttaa näitä maita johtamaan omaa kehityspolkuaan ja omaksumaan muita kehitysrahoituksen muotoja", sanoo Oxfamin johtaja Winnie Byanyima järjestön kannanotossa.

Suomessa kestävän kehityksen tavoitteita juhlitaan huomenaamulla Helsingin Asema-aukiolla, jossa Kehys ry, Suomen YK-liitto, YK:n kehitysohjelman UNDP:n Suomen toimisto ja paikalliset YK-yhdistykset jalkautuvat aamuruuhkaan jakamaan Maailman parhaita uutisia.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteetYK Kehys rySuomen YK-liittoUNDP Nordic Office

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”