Uutiset Asekauppa

”Keskustelu asekaupasta pitäisi nostaa moraaliselle tasolle” – EU-maiden asevienti herättää huolta asiantuntijoissa

Rauhanjärjestöjen seminaarissa keskusteltiin EU:n aseviennistä ja uudesta puolustusrahastosta. Vaikka EU:n yhteinen kanta kieltää aseviennin konfliktimaihin, käytännössä se ei ole estänyt kauppaa muun muassa Saudi-Arabian kanssa. Todellisuudessa kansainvälisissä säännöissä ei pitäisi olla tulkinnanvaraa, totesi ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.
Jeff Halper, Syksy Räsänen ja Kari Paasonen istuvat rauhanjärjestöjen seminaarissa
Asekauppa on poliittinen kysymys, ja se tunnustetaan myös hallitusohjelmassa, sanoi Safer Globel Finlandin vt. toiminnanjohtaja Kari Paasonen (oik.) rauhanjärjestöjen seminaarissa. Kuvassa myös antropologi, ICAHD-järjestön perustaja Jeff Halper (vas.) ja ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen. (Kuva: Teija Laakso)

Suomen ja EU:n asevientipolitiikka herätti keskustelua tiistaina Helsingissä järjestetyssä seminaarissa. Kysymys on ajankohtainen, sillä viime vuosina Suomessa ja muuallakin Euroopassa on käyty kiivasta keskustelua aseviennin oikeutuksesta esimerkiksi Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Lisäksi EU:n puolustus- ja ulkoministerit kokoontuvat parhaillaan Helsingissä.

Kesäkuussa hyväksytyn Antti Rinteen (sd) hallituksen uuden hallitusohjelman mukaan Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyvin tai ihmisoikeuksiin polkeviin maihin. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä lupaus käytännössä tulee tarkoittamaan, seminaarissa todettiin.

”Kirjaus on kiinnostava, sillä edellisessä hallitusohjelmassa sitä ei ollut. Se kertoo siitä, että asekauppa on poliittista ja että se tunnustetaan nyt paremmin”, totesi asekauppaa tutkivan ajatushautomo Safer Globen vt. toiminnanjohtaja Kari Paasonen.

Toisaalta Suomi on jo sitoutunut EU:n yhteiseen kantaan aseviennistä sekä kansainväliseen asekauppasopimukseen, Paasonen huomautti. Molemmat kieltävät asekaupan sellaisiin maihin, joissa aseita voitaisiin käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.

Käytännössä EU-maat kuitenkin myyvät tai ovat myyneet aseita Lähi-idän konfliktimaille. Syynä on toisaalta se, että maat tulkitsevat kansainvälisiä sääntöjä eri tavoin, toisaalta se, ettei niiden rikkomisesta tule sanktioita.

Todellisuudessa kansainvälisissä säännöissä ei ole tulkinnanvaraa, totesi ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

”EU:n yhteinen kanta sanoo, että vientilupa pitää evätä, jos on selvä riski, että aseita käytettäisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Jemenissä on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Keskustelu asekaupasta pitäisi nostaa moraaliselle tasolle. Nämä ovat vakavia tapauksia”, hän totesi.

ICAHD on israelilainen järjestö, joka vastustaa Israelin armeijan harjoittamaa palestiinalaisten kotien purkamista.

Osa EU-maista on viime aikoina jäädyttänyt asekaupan Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa, sillä kumpikin kuuluu liittoumaan, joka tekee iskuja Jemenin huthikapinallisia vastaan. Sisällissota on aiheuttanut vaikean humanitaarisen kriisin.

Suomi jäädytti asekaupan Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa viime marraskuussa Jemenin tilanteen takia. Aiemmin samana vuonna Patrian Arabiemiraateille myymiä panssariajoneuvoja oli nähty Jemenin sodassa.

Läetitia Sedou puhujanpöntössä
Euroopan asekaupan vastaisen verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou varoitti rauhanjärjestöjen seminaarissa Euroopan puolustusrahaston vaikutuksista. (Kuva: Teija Laakso)

Euroopan puolustusrahasto etenee Suomen puheenjohtajakaudella

Seminaarin puhujat olivat huolissaan myös EU:n uudesta puolustusrahastosta (European Defence Fund). Rahasto kanavoi rahaa jäsenmaiden yhteisiin puolustusteollisuuden hankkeisiin.

Tarkoituksena on paitsi parantaa Euroopan puolustusta myös tarjota puolustusteollisuudelle kasvun mahdollisuuksia ja luoda työpaikkoja.

Käynnissä on aloitusvaihe, johon on varattu 590 miljoonaa euroa. Vuosina 2021–2017 rahastoon saatetaan upottaa jopa 13 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin unionin myöntämä humanitaarinen apu, kertoi Euroopan asekaupan vastaisen verkoston Enaatin koordinaattori Läetitia Sedou.

Lisäksi jäsenmailta odotetaan hankkeisiin omaa rahoitusta.

Tarkoituksena on kehittää erityisesti miehittämättömiä ja autonomisia järjestelmiä sekä esimerkiksi tekoälyn sotilaallisia sovelluksia. Kansalaisyhteiskunnan ja europarlamentaarikkojen painostuksen ansiosta suoranaiset tappajarobotit saatiin lobattua tulevista suunnitelmista pois, Sedou kertoi.

Hän pelkää, että EU:sta tulee suunnitelmien myötä sotilaallinen projekti, joka pikemminkin kannustaa maita voimankäyttöön kuin vuoropuheluun.

”Se tarkoittaa, että konfliktialueille päätyy enemmän eurooppalaisia aseita. Aseiden ei voi sanoa olevan sodan syy, mutta ne pahentavat konflikteja”, hän totesi.

Euroopan puolustusrahastoon suunnattava summa riippuu vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä eli EU:n pitkän aikavälin budjetista. Siitä päätetään parhaillaan käynnissä olevalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

AsekauppaSuomen asekaupat politiikkaEUaseet & armeijaturvallisuuskauppa EurooppaSuomi SadankomiteaSuomen RauhanliittoSuomen Rauhanpuolustajat

Lue myös

Solmuun vedetty aseen piippu

Kansainvälinen asekauppa kasvoi jälleen – Aseita virtaa etenkin Lähi-itään

Maailman suurimman aseviejän Yhdysvaltain aseista puolet on viimeisen viiden vuoden aikana mennyt Lähi-itään ja siitä puolet Saudi-Arabiaan maan Jemenissä tekemistä ilmaiskuista huolimatta, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin tilastoista.
Solmuun vedetty aseen piippu

Asekauppa vilkastui taas – Saudi-Arabiasta maailman suurin aseiden tuoja

Maailman asekauppa on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimustinstituutin tuoreista tilastoista. Länsimaisilla aseilla on kysyntää etenkin Persianlahden sotaa käyvissä maissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.