Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kepa joutuu sulkemaan loputkin kehitysmaatoimistonsa leikkausten vuoksi

Ulkoministeriö on leikannut kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan rahoitusta entisestään. Järjestö joutuu sulkemaan maatoimistonsa Tansaniassa ja Mosambikissa.
Sakset
Kepalta leikataan jälleen rahoitusta. (Kuva: Judy van der Velden / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa joutuu sulkemaan toimistonsa Mosambikissa ja Tansaniassa. Syynä ovat rahoitusleikkaukset, jotka ulkoministeriö kohdistaa maatoimistoihin, järjestö kertoi tänään verkkosivuillaan.

Toimistot ajetaan alas kesäkuun loppuun mennessä ja seitsemän ihmistä joutuu lähtemään.

Taustalla ovat ulkoministeriön helmikuussa tekemät ohjelmatukipäätökset. Ulkoministeriö myönsi 22 järjestölle nelivuotisen ohjelmatuen. Osa järjestöistä sai lisärahoitusta, mutta osalle tuli tuntuvia leikkauksia. Kepa saa tänä vuonna 3,2 miljoonaa euroa mutta vuonna 2021 enää 2,7 miljoonaa. Vielä vuodelle 2016 järjestölle myönnettiin 3,68 miljoonaa euroa.

Kepa on suomalaisten kehitysyhteistyötä ja globaalikasvatusta tekevien suomalaisten järjestöjen kattojärjestö, joka muun muassa antaa koulutusta ja neuvontaa sekä järjestää Maailma kylässä -festivaalia. Se on toiminut kehitysmaissa yli 30 vuotta.

Kehitysmaissa sijaitsevien maatoimistojen tarkoituksena on ollut vahvistaa paikallista demokratiaa, hyvää hallintoa ja kansalaisyhteiskuntaa.

”Työn loppuminen on monella tavalla valitettavaa ja surullista. Useat maatoimistojen työntekijät ovat olleet Kepan palveluksessa vuosia, jotkut jopa perustamisvuosista lähtien, ja heidän mukanaan organisaatiosta katoaa valtava määrä ymmärrystä kehitysmaiden todellisuudesta, haasteista, ratkaisuista ja parhaista työtavoista”, sanoo Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula tiedotteessa.

Edellisen kerran Kepa joutui sulkemaan maatoimistojaan vuonna 2015, jolloin Suomi leikkasi tuntuvasti kehitysyhteistyörahoitustaan. Tuolloin se sulki Nicaraguan ja Mekongin alueen maatoimistot ja lopetti muun muassa vapaaehtoisohjelma Etvon. Nyt lopetettavat maatoimistot ovat järjestön viimeiset.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkarahoitus Suomi Kepa

Lue myös

Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Kolikoita lasissa

Kehitysavun rahavirtojen seuraaminen on helpottunut – Suomen läpinäkyvyys parani huonosta keskinkertaiseksi

Tuoreen arvion mukaan Suomen ja muidenkin avunantajien lahjoittamaa kehitysapua on aiempaa helpompi seurata. Esimerkiksi tuloksista kerrotaan yhä kuitenkin aivan liian vähän.
Sormet tietokoneen näppäimistöllä

Onko tulevaisuus pelkkää tekoälyä?

Tekoälyllä on valtavasti valtaa ja sen mahdollisuudet ja seuraukset pitää tuntea ennen kuin lähdetään soitelleen sotaan, kirjoittaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Hän ihmettelee, onko Suomen ulkopolitiikan päämissiona nyt opetella koodaamaan ja hyödyntämään tekoälyä lähetystöissä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.