Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kepa huolissaan kehitysyhteistyön kohtalosta tulevalla hallituskaudella

Suomen köyhiä ei pidä asettaa vastakkain muiden maiden köyhien kanssa, sanoo järjestön hallituksen puheenjohtaja Elina Vuola.
(Kuva: Pierre-Alexandre Garneau / cc 2.0)

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Kepa on huolissaan kehitysyhteistyön kohtalosta tulevalla hallituskaudella.

Hallituksella on kovat paineet leikata kehitysyhteistyöbudjettia tiukan taloustilanteen takia. Kepan hallituksen puheenjohtajan Elina Vuolan mukaan Suomen köyhiä ei pidä kuitenkaan asettaa vastakkain muiden maiden köyhien kanssa.

"Ilmastonmuutos, konfliktit ja niiden synnyttämät pakolaisvirrat vaikuttavat meihin kaikkiin. On myös talouden kannalta järkevää huolehtia, että yhteiskunnalliset olot Suomen ulkopuolella ovat vakaat, äärimmäinen köyhyys vähenee ja mahdollisimman monesta kehitysmaasta tuleekin kauppakumppanimme, kuten on käynyt jo esimerkiksi Vietnamin ja Namibian kanssa", Vuola sanoo järjestön kannanotossa.

Suomi on aiemmin luvannut ohjata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, mutta osuus on edelleen vain noin 0,6. Nostojen sijaan kaikki hallitusneuvotteluihin nyt osallistuvat puolueet ilmoittivat ennen vaaleja olevansa valmiita uusiin kehitysyhteistyöleikkauksiin.

Vuola muistuttaa, että enemmistö eduskuntapuolueista on 0,7-sitoumuksen takana. Hänen mielestään Suomen sanat ja teot ovat ristiriidassa, jos kehitysyhteistyöstä taas leikataan.

"Nepalin maanjäristyksen jäljiltä miljoona lasta odottaa apua. Välimerellä on kuollut alkuvuoden aikana lähes kaksituhatta sotaa, vainoa ja köyhyyttä pakenevaa ihmistä. Syyrian konfliktin aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen määrä on mittaamaton. On selvää, että tarvitsemme tulevalta hallitukselta rohkeita ja määrätietoisia toimia maailmanlaajuisten kriisien ja haasteiden ratkaisemiseksi", hän toteaa.

Kestävä kehitys valtioneuvoston kanslialle?

Kuluvaa vuotta pidetään kehityskysymysten kannalta erityisen tärkeänä, sillä tänä vuonna maailman on määrä päättää yhteisistä kestävän kehityksen tavoitteista sekä kansainvälisestä ilmastosopimuksesta.

15 suomalaisjärjestöä muistuttaa hallitusneuvottelijoita kestävän kehityksen teemojen tärkeydestä eilen julkaistussa avoimessa kirjeessään. Niiden mukaan Suomi on vienyt tavoitteita hyvin eteenpäin, mutta nyt on huolehdittava myös niiden toteuttamisesta.

Järjestöt suosittelevat, että kestävää kehitystä koordinoitaisiin jatkossa valtioneuvoston kanslian alaisuudesta. Tähän asti  kestävä kehitys on ollut lähinnä vain ulko- ja ympäristöministeriöiden agendalla, ne toteavat.

Järjestöjen hallitusohjelmasuosituksia

  • Suomen Unicef vetoaa tulevaan hallitukseen erityisesti siirtolaislasten aseman parantamiseksi.
  • Amnesty muistuttaa tulevaa hallitusta naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn tärkeydestä.
  • YK-järjestöt vaativat 0,7-tavoitteesta kiinni pitämistä sekä YK:n roolin vahvistamista.
  • Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomen suurimpia turvallisuusuhkia ovat ilmastonmuutos ja sosiaalinen eriarvoisuus.
  • Ihmiskaupan vastainen verkosto vaatii ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteuttamista käytännön tasolla.
  • Kehys muistuttaa tulevaa hallitusta Suomen roolista EU:ssa ja YK:ssa kestävän kehityksen edistäjänä.
  • 17 järjestöä vaatii hallitukselta uutta ihmisoikeusohjelmaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Kepa

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti