Uutiset

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Puolilähikuva naisesta
Nairobin maakuntakokouksen entisen edustajan Asha Abdin mukaan Kenian naispoliitikkojen määrä on kasvanut tuskallisen hitaasti. (Kuva: Miriam Gathigah / IPS)

Kun Alice Wahome vuonna 2013 kamppaili parlamenttipaikasta Kenian Murang’an maakunnan Kandaran vaalipiirissä, kukaan nainen ei vielä ollut tullut valituksi parlamenttiin Kandarasta.

”Kampanja oli hyvin brutaali. Minua häirittiin, solvattiin sanallisesti ja uhattiin väkivallalla”, Wahome kertoo.

Äänestyspäivän aamuna Kandaran äänestäjät löysivät oviensa edestä kondomipaketteja, joissa oli Wahomen nimi sekä hänen kirjoittamakseen väitetty perhesuunnitteluun kannustava viesti.

”Se oli osa törkykampanjaa, jolla pyrittiin osoittamaan, etten ole kelvollinen päättäjäksi. Poliitikothan antavat pikkulahjoja äänestäjilleen, ruokaa ja sen sellaista. Olisi poliittinen itsemurha jakaa kondomeja konservatiivisille maalaisille”, Wahome sanoo.

Alice Wahome oli kuitenkin vuosia toiminut yhteisössään, edistänyt terveydenhoitoa, koulutusta ja naisten voimaannuttamista. Niinpä hänestä tuli ensimmäinen Kandarasta valittu naisedustaja. Nykyään hän istuu parlamentissa toista kauttaan tultuaan valituksi kansalliskokoukseen uudestaan vuonna 2017.

Politiikan näyttämö vihamielinen naisille

Kenialaisen naispoliitikon täytyy sietää propagandaa, väkivallalla ja etenkin seksuaalisella väkivallalla uhkailua, julkisia nöyryytyksiä ja julmia sosiaalisen median törkykampanjoita.

Tämän häirinnän päälle tulevat vielä normaalit poliittisen kampanjoinnin hankaluudet, kuten rahoituksen rajallisuus ja puolueen sisäinen valtataistelu. Poliittisten puolueiden tasollakin järjestelmä suosii miehiä, jotka rahoittavat puolueita.

”Politiikan näyttämö on hyvin vihamielinen naisia kohtaan”, kansalaisjärjestö Centre for Rights, Education and Awarenessin (CREAW) toimitusjohtaja Wangechi Wachira sanoo.

Wangechi on ollut eturintamassa vaatimassa hallitusta noudattamaan Kenian perustuslakia, jonka mukaan korkeintaan kaksi kolmasosaa vaaleissa valituista tai julkiseen virkaan nimitetyistä henkilöistä saa olla samaa sukupuolta.

Kehitys kohti tasa-arvoa hidasta

Tätä perustuslain lisäystä ei kuitenkaan ole pantu toimeen. Kun asiasta vuonna 2019 piti äänestää, parlamentissa ei ollut läsnä edes perustuslain muuttamiseen tarvittavaa kahta kolmasosaa edustajista.

”Kansalliskokous on pettänyt Kenian naiset. Olemme haastaneet sen oikeuteen, mutta patriarkaalisen järjestelmän vastustus on liian voimakasta”, Wangechi toteaa.

Silti vuoden 2017 vaaleissa oli enemmän naisehdokkaita kuin edellisissä, ja vaaleissa asemiinsa valittuja naisia on hallinnon eri tasoilla enemmän kuin koskaan. Vaalien tuloksena Kenia sai kolme ensimmäistä naispuolista kuvernööriä ja samoin kolme ensimmäistä naissenaattoria. Kansalliskokouksessa ja senaatissa on nyt naisia 23 prosenttia.

Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi sanoo kuitenkin, että edistys on ollut tuskallisen hidasta.

”Poliittiset kampanjat ja niihin kuuluva intensiivinen lobbaus ovat vaikeita naisille. On paljon kokouksia öisin ja naiset poissulkevia tapaamisia ’poikien klubeissa’. Kun nainen kilpailee miesten kanssa, kaikki miehet liittoutuvat häntä vastaan, sillä pidetään suurena häpeänä hävitä naiselle”, Asha Abdi sanoo.

Pandemian aikana päättäjiä ei vaadita vastuuseen

Ihmisoikeuskampanjoijien mukaan vaatimus saada kansalliskokous vastuuseen oli saamassa tuulta alleen, mutta sitten tuli koronapandemia. Sukupuolten tasa-arvo jäi taka-alalle.

”Covid-19 ei ole hidastanut maan poliittista toimeliaisuutta. Itse asiassa maan johtajat käyttäytyvät kuin vaalit olisivat huomenna eikä vasta vuonna 2022. Meillä tapahtuu merkittäviä poliittisten liittoutumien muutoksia, eikä kukaan puhu naisten puolesta”, nairobilainen poliittinen aktivisti Grace Gakii kertoo.

”Tavalliset kenialaiset ovat kiinnostuneempia pysymään turvassa virukselta ja ruokkimaan perheensä. Niinpä saatamme pandemian aikana joutua ottamaan taka-askelia, sillä nyt ei ole ketään vaatimassa poliittisia puolueita ja vallanpitäjiä vastuuseen”, Gakii harmittelee.

sukupuolten tasa-arvopolitiikkademokratialaki Kenia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”