Uutiset

Keniassa kokoustetaan valtamerien tilasta – YK:n meriasiantuntija ärtyy eniten turhista muovikääreistä

Peter Thomson, YK:n erityisedustaja valtameriä koskevissa asioissa, tunnustaa, että yöllä valvoessaan häntä huolestuttaa eniten lastenlasten tulevaisuus ilmastonmuutoksessa. ”En ole omistanut polttomoottorilla toimivaa autoa tällä vuosisadalla, ja vaikka rakastan hampurilaisia, luovuin naudanlihasta kaksi vuotta sitten”, hän kertoo.
YK:n valtamerten erityisedustaja Peter Thomson taustallaan Lontoon rakennuksia
Peter Thomson, YK:n erityisedustaja valtameriä koskevissa asioissa, murehtii, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan hänen lastenlastensa elämään. (Kuva: International Maritime Organization / CC BY 2.0)

(IPS) -- Valtameret ovat kaiken kestävän kehityksen keskiössä, muistuttaa Peter Thomson, joka on kotoisin Fidžiltä ja toimii YK:n erikoisedustajana valtameriä koskevissa asioissa.

Meristä ja muista vesistöistä puhutaan 26. marraskuuta Keniassa alkavassa Kestävän sinisen talouden konferenssissa. Viikkoa ennen sen alkamista mukaan oli ilmoittautunut yli 11 400 henkeä 164 maasta.

Thomson oli aiemmin Fidžin YK-lähettiläs ja kampanjoi yhdessä muiden saarivaltioiden edustajien kanssa sen puolesta, että valtameret saavat oman kohtansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Se onnistui: tavoite numero 14 edellyttää merien ja niiden luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä.

Thomson pitää Kenian kokousta erittäin tärkeänä, vaikka se ei ole virallinen YK-konferenssi. Järjestelyistä vastaavat Kenia, Kanada ja Japani. ”Kyse on merien suojelun ja kestävän käytön sovittamisesta yhteen.”

Muovisaaste merissä herätti

Thomson kiittelee mediaa siitä, että huoli merien tilasta on viime vuosina noussut voimallisesti suuren yleisön tietoisuuteen. ”Se on tärkeää, koska valtameret ja ilmasto ovat elämän perusta planeetallamme. Hengitysilmamme saa happensa meristä.”

Parhaiten tietoa on kulkenut merien muovisaasteista. ”Kertakäyttöistä muovia vastaan on alettu toimia kaikkialla. Merien terveyden heikkenemisen torjunta vaatii kuitenkin paljon muutakin, ja minun tehtäväni on lisätä tietoisuutta siitä”, Thomson selittää.

Hän muistuttaa, että meret kytkeytyvät tavalla tai toisella kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, joita YK on listannut 17. ”Esimerkiksi tavoite 12 edellyttää tuotanto- ja kulutustapojen muutosta. Ellei siinä onnistuta, varastamme tulevaisuuden lapsenlapsiltamme.”

Thomson painottaa, että merien kohtalo on kaikkien asia, myös sisämaavaltioiden, joiden asukkaat hengittävät samaa ilmaa kuin muutkin ja syövät kalaa.

Suuria ja pieniä askelia

Liike-elämä halutaan mukaan merien pelastamiseen. YK:n valtamerikonferenssia vuonna 2017 johtivat Fidži ja Ruotsi. Tammikuussa 2018 Thomson kävi Ruotsin kehitysyhteistyö- ja ilmastoministerin Isabella Lövinin kanssa Davosissa sopimassa, että Maailman talousfoorumi ryhtyy sihteeristöksi Friends of Ocean Action -ryhmälle, johon kuuluu yritysten, kansainvälisten järjestöjen ja akateemisen maailman edustajia.

”Se osoittautui hyväksi tavaksi pitää yritysmaailma mukana kestävän kehityksen tavoitteen toteutuksessa.”

Kansalaisjärjestöillä on Thomsonin mukaan korvaamaton rooli sen varmistamisessa, ettei ihmiskunta tuhoa elinympäristöään. ”Ilman tätä valvontaa niin todennäköisesti tapahtuisi.”

Thomson tunnustaa, että yöllä valvoessaan häntä huolestuttaa eniten lastenlasten tulevaisuus ilmastonmuutoksessa. Hän sanoo olleensa itsekin osa ongelmaa, ”mutta en ole omistanut polttomoottorilla toimivaa autoa tällä vuosisadalla, ja vaikka rakastan hampurilaisia, luovuin naudanlihasta kaksi vuotta sitten.”

Kaupassa käydessään Thomson ärtyy eniten turhista muovikääreistä. ”Revin ne pois ja annan kassalle. Jos kaikki tekisivät niin, se voisi synnyttää nopeita reaktioita yritysten päättävissä elimissä.”

YKympäristöilmastonmuutosmeret Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Mielenosoittajia Brasilian lippujen kera

Konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa hiv-työtä Brasiliassa – Haavoittuvimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Brasiliaa on usein pidetty hivin vastaisen työn pioneerina, mutta nyt yhä konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen työn tulokset. Stigmatisoituvassa ilmapiirissä nuorten miesten tartuntojen määrä on pahimmillaan jopa kolminkertaistunut, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Parturi leikkaa miehen hiuksia

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.