Uutiset Ilmastonmuutos

Keniassa etsitään ilmastoälykkäitä ratkaisuja maatalouteen uusien riskiprofiilien avulla

Äärimmäiset sääilmiöt ovat saaneet monet kenialaisviljelijät harkitsemaan maansa myyntiä. Uusien maakuntakohtaisten riskiprofiilien avulla yritetään nyt tunnistaa ongelmat ja saada aikaan ilmastoälykkäitä ratkaisuja maatalouteen, jotta viljelijöiden ei tarvitsisi luopua elinkeinostaan.
Käsi pitelemässä kasvin lehtiä, taustalla rakennuksia.
Kunhan hinta on oikea, yhä useampi kenialainen pienviljelijä on valmis myymään maansa. (Kuva: Joyce Chimbi / IPS)

(IPS) -- Kenialainen pienviljelijä Peris Wanjiku on nähnyt, miten hänen viljelijäkollegansa ovat arvaamattomien säiden vuoksi alkaneet hiljalleen myydä maitaan.

”Kun hinta on oikea, yhä useampi maanviljelijä on halukas luopumaan maistaan. Näimme sen tapahtuvan Kiambussa ja nyt se on tapahtumassa täällä Nyerissä”, Wanjiku kertoo. Hän elää Nyerin maakunnan Othayassa, 150 kilometriä pääkaupunki Nairobista.

Kenian pienviljelijät turvautuvat pääosin sadevesikasteluun. Maatalousasiantuntijoiden mukaan viljelijöiden selviytyminen on vaakalaudalla, sillä he kamppailevat tulvia, kuivuutta ja lämpöstressiä vastaan. Näiden vitsausten muuttuminen entistä väkevämmiksi, ennakoimattomammiksi ja useammin tapahtuviksi on johtanut suuriin sato- ja karjamenetyksiin.  

Nainen pellolla kasvien keskellä.
Peris Wanjikun kaltaiset kenialaiset maanviljelijät joutuvat kamppailemaan ilmastoon liittyviä voimistuvia riskejä vastaan alati kiihtyvällä tahdilla. (Kuva: Joyce Chimbi / IPS)

Kenian tammikuussa julkaistu ruokaturvaraportti ennusti satojen jäävän 30 prosenttia tavanomaista pienemmiksi vähäisten syyssateiden vuoksi. Maaliskuussa julkaistu vastaava raportti ennusti keskimääräistä vähäisempiä sateita maaliskuusta toukokuuhun ja siitä seuraavaa alhaista satoa.

Wanjiku kertoo, että hyvänä vuotena kaupallinen maanviljelijä ansaitsee maissista, vehnästä, teestä tai kahvista eekkeriä (n. 0,4 hehtaaria) kohden 1 600-2 400 euroa. Pienviljelijöiden maatilat ovat keskimäärin puolen hehtaarin kokoisia, ja maan hinta on erittäin korkea.

”Jos pidän kiinni eekkeristäni, enkä myy sitä, kestää vuosikymmeniä ennen kuin ansaitsen saman verran kuin myymällä. Olemme tienhaarassa”, Wanjiku sanoo.

Lyhyitä mutta kattavia asiakirjoja

Kansainvälinen allianssi luonnon monimuotoisuuden puolesta ja Trooppisen maatalouden kansainvälinen keskus (CIAT) ovat ryhtyneet tukemaan viljelijöitä maakuntakohtaisten ilmastoriskiprofiilien avulla. Ensimmäiset 15 profiilia valmistuivat vuonna 2017, seuraavat 16 vuonna 2019 ja viimeiset 14 tämän vuoden aikana.

”Kenian maakuntien ilmastoriskiprofiilit ovat lyhyitä mutta kattavia asiakirjoja. Ne korostavat ensisijaisia arvoketjuja, viljelyjärjestelmiä ja maantieteellisiä alueita, jotka ovat erittäin herkkiä ja suojattomia ilmastollisia tekijöitä vastaan”, allianssin tutkija, tohtori Caroline Mwongera selittää.

Profiilit tarjoavat arvion siitä, millaisia toimia ja tarvitaan auttamaan maanviljelijöitä ja karjankasvattajia selviytymään ilmastoon liittyvistä riskeistä.

Profiilit kehitettiin ohjaamaan ja priorisoimaan oikealla tavalla ilmastoälykkäitä maatalousinvestointeja maakuntatasolla. Se on tarpeen, sillä Kenialla on hajautettu hallintojärjestelmä, jossa valta ja voimavarat jakautuvat valtakunnallisen hallituksen ja 47 maakuntahallituksen kesken.

”Jokaisessa maakunnassa tunnistettiin keskeiset arvoketjuhyödykkeet ja hahmoteltiin ongelmallisimmat ilmastolliset vaarat. Profiilit tarjoavat yksityiskohtaisen selonteon ilmastoriskien ihmisille, heidän elinkeinoilleen, investoinneille ja ympäristölle aiheuttamista haavoittuvuuksista ja vaaroista”, tri Mwongera sanoo.

Esimerkiksi Kakamegan maakunnan profiili huomioi vaikutuksen, joka kuivuudella ja sateiden viivästymisellä sekä kuivan kauden kohonneilla lämpötiloilla ja kylmän kauden viilenemisellä on viljelijöihin. Profiili listaa sopeutumisstrategioita ja -käytäntöjä, joiden piiri ulottuu pelkän maatilan rajojen ulkopuolelle, muun muassa tuotteiden markkinointiin.

Naisten keskeinen rooli

Mwongera huomauttaa, että viimeisimmissä profiileissa viitataan myös erityisesti naisille räätälöityihin riskienhallintasuunnitelmiin.

”Naisilla on keskeinen rooli maataloudessa. Ilmastonmuutosta sietävien maatalousjärjestelmien rakentaminen edellyttää naisten aktiivista osallistumista ilmastoälykkään maatalouden edistämiseen”, Kenian maatalousnaisten yhdistyksen johtaja Judy Matu sanoo.

Maailmanpankin arvion mukaan vähintään kolmea neljännestä Kenian maatiloista pyörittää nainen. Siitä huolimatta naisten omistuksessa on vain 1,6 prosenttia vuosien 2013 ja 2017 välillä rekisteröidyistä 10 miljoonasta hehtaarista maatalousmaata.

”Meillä tosiaan on ongelmana se, että maanomistus on miesten hallitsemaa ja maanviljely naisten. Enemmistö viljelijänaisista ei voi päättää, miten maata käytetään”, Matu toteaa. Lisäksi kaikki kaupallinen viljely ja karja kuuluu miehille.

Matu kertoo, että näihin ongelmiin ollaan tarttumassa. Miehille ja naisille esimerkiksi järjestetään yhteistä koulutusta ilmastonmuutosta sietävien viljelykäytäntöjen tarpeellisuudesta. Tämä parantaa naisten mahdollisuuksia saattaa hankkimansa tieto käytäntöön.

Ehkä Peris Wanjikunkaan ei silloin tarvitsisi myydä maataan.

Ilmastonmuutos maatalousympäristöilmastonmuutos Kenia Suomen IPS

Lue myös

Koralleja veden alla.

Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Ilmastonmuutoksen ja El Niño -sääilmiön aiheuttama meriveden lämpeneminen tappaa El Salvadorissa koralleja ja kutistaa myös kalakantoja. Myös kestämätön turismi, hyönteismyrkyt ja metsäkato uhkaavat koralleja.
Kasvinlehti, jossa toukkien jättämiä tuhoja.

Tutkimus: Ilmastonmuutos saa kasvituholaiset siirtymään uusille alueille – Vain yksi epätavallisen lämmin talvi voi riittää tuholaisten syntyyn

Viljakasveja syöviä tuholaisia on usein mahdoton hävittää, kun ne kerran ovat päätyneet uudelle alueelle, varoittaa tuore tutkimus. Jo nyt vuosittain jopa 40 prosenttia maailman viljantuotannosta menetetään tuholaisille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia