Uutiset Ilmastonmuutos

Keniassa etsitään ilmastoälykkäitä ratkaisuja maatalouteen uusien riskiprofiilien avulla

Äärimmäiset sääilmiöt ovat saaneet monet kenialaisviljelijät harkitsemaan maansa myyntiä. Uusien maakuntakohtaisten riskiprofiilien avulla yritetään nyt tunnistaa ongelmat ja saada aikaan ilmastoälykkäitä ratkaisuja maatalouteen, jotta viljelijöiden ei tarvitsisi luopua elinkeinostaan.
Käsi pitelemässä kasvin lehtiä, taustalla rakennuksia.
Kunhan hinta on oikea, yhä useampi kenialainen pienviljelijä on valmis myymään maansa. (Kuva: Joyce Chimbi / IPS)

(IPS) -- Kenialainen pienviljelijä Peris Wanjiku on nähnyt, miten hänen viljelijäkollegansa ovat arvaamattomien säiden vuoksi alkaneet hiljalleen myydä maitaan.

”Kun hinta on oikea, yhä useampi maanviljelijä on halukas luopumaan maistaan. Näimme sen tapahtuvan Kiambussa ja nyt se on tapahtumassa täällä Nyerissä”, Wanjiku kertoo. Hän elää Nyerin maakunnan Othayassa, 150 kilometriä pääkaupunki Nairobista.

Kenian pienviljelijät turvautuvat pääosin sadevesikasteluun. Maatalousasiantuntijoiden mukaan viljelijöiden selviytyminen on vaakalaudalla, sillä he kamppailevat tulvia, kuivuutta ja lämpöstressiä vastaan. Näiden vitsausten muuttuminen entistä väkevämmiksi, ennakoimattomammiksi ja useammin tapahtuviksi on johtanut suuriin sato- ja karjamenetyksiin.  

Nainen pellolla kasvien keskellä.
Peris Wanjikun kaltaiset kenialaiset maanviljelijät joutuvat kamppailemaan ilmastoon liittyviä voimistuvia riskejä vastaan alati kiihtyvällä tahdilla. (Kuva: Joyce Chimbi / IPS)

Kenian tammikuussa julkaistu ruokaturvaraportti ennusti satojen jäävän 30 prosenttia tavanomaista pienemmiksi vähäisten syyssateiden vuoksi. Maaliskuussa julkaistu vastaava raportti ennusti keskimääräistä vähäisempiä sateita maaliskuusta toukokuuhun ja siitä seuraavaa alhaista satoa.

Wanjiku kertoo, että hyvänä vuotena kaupallinen maanviljelijä ansaitsee maissista, vehnästä, teestä tai kahvista eekkeriä (n. 0,4 hehtaaria) kohden 1 600-2 400 euroa. Pienviljelijöiden maatilat ovat keskimäärin puolen hehtaarin kokoisia, ja maan hinta on erittäin korkea.

”Jos pidän kiinni eekkeristäni, enkä myy sitä, kestää vuosikymmeniä ennen kuin ansaitsen saman verran kuin myymällä. Olemme tienhaarassa”, Wanjiku sanoo.

Lyhyitä mutta kattavia asiakirjoja

Kansainvälinen allianssi luonnon monimuotoisuuden puolesta ja Trooppisen maatalouden kansainvälinen keskus (CIAT) ovat ryhtyneet tukemaan viljelijöitä maakuntakohtaisten ilmastoriskiprofiilien avulla. Ensimmäiset 15 profiilia valmistuivat vuonna 2017, seuraavat 16 vuonna 2019 ja viimeiset 14 tämän vuoden aikana.

”Kenian maakuntien ilmastoriskiprofiilit ovat lyhyitä mutta kattavia asiakirjoja. Ne korostavat ensisijaisia arvoketjuja, viljelyjärjestelmiä ja maantieteellisiä alueita, jotka ovat erittäin herkkiä ja suojattomia ilmastollisia tekijöitä vastaan”, allianssin tutkija, tohtori Caroline Mwongera selittää.

Profiilit tarjoavat arvion siitä, millaisia toimia ja tarvitaan auttamaan maanviljelijöitä ja karjankasvattajia selviytymään ilmastoon liittyvistä riskeistä.

Profiilit kehitettiin ohjaamaan ja priorisoimaan oikealla tavalla ilmastoälykkäitä maatalousinvestointeja maakuntatasolla. Se on tarpeen, sillä Kenialla on hajautettu hallintojärjestelmä, jossa valta ja voimavarat jakautuvat valtakunnallisen hallituksen ja 47 maakuntahallituksen kesken.

”Jokaisessa maakunnassa tunnistettiin keskeiset arvoketjuhyödykkeet ja hahmoteltiin ongelmallisimmat ilmastolliset vaarat. Profiilit tarjoavat yksityiskohtaisen selonteon ilmastoriskien ihmisille, heidän elinkeinoilleen, investoinneille ja ympäristölle aiheuttamista haavoittuvuuksista ja vaaroista”, tri Mwongera sanoo.

Esimerkiksi Kakamegan maakunnan profiili huomioi vaikutuksen, joka kuivuudella ja sateiden viivästymisellä sekä kuivan kauden kohonneilla lämpötiloilla ja kylmän kauden viilenemisellä on viljelijöihin. Profiili listaa sopeutumisstrategioita ja -käytäntöjä, joiden piiri ulottuu pelkän maatilan rajojen ulkopuolelle, muun muassa tuotteiden markkinointiin.

Naisten keskeinen rooli

Mwongera huomauttaa, että viimeisimmissä profiileissa viitataan myös erityisesti naisille räätälöityihin riskienhallintasuunnitelmiin.

”Naisilla on keskeinen rooli maataloudessa. Ilmastonmuutosta sietävien maatalousjärjestelmien rakentaminen edellyttää naisten aktiivista osallistumista ilmastoälykkään maatalouden edistämiseen”, Kenian maatalousnaisten yhdistyksen johtaja Judy Matu sanoo.

Maailmanpankin arvion mukaan vähintään kolmea neljännestä Kenian maatiloista pyörittää nainen. Siitä huolimatta naisten omistuksessa on vain 1,6 prosenttia vuosien 2013 ja 2017 välillä rekisteröidyistä 10 miljoonasta hehtaarista maatalousmaata.

”Meillä tosiaan on ongelmana se, että maanomistus on miesten hallitsemaa ja maanviljely naisten. Enemmistö viljelijänaisista ei voi päättää, miten maata käytetään”, Matu toteaa. Lisäksi kaikki kaupallinen viljely ja karja kuuluu miehille.

Matu kertoo, että näihin ongelmiin ollaan tarttumassa. Miehille ja naisille esimerkiksi järjestetään yhteistä koulutusta ilmastonmuutosta sietävien viljelykäytäntöjen tarpeellisuudesta. Tämä parantaa naisten mahdollisuuksia saattaa hankkimansa tieto käytäntöön.

Ehkä Peris Wanjikunkaan ei silloin tarvitsisi myydä maataan.

Ilmastonmuutos maatalousympäristöilmastonmuutos Kenia Suomen IPS

Lue myös

Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Sähkölinjoja, joiden taustalla hiilivoimalan piippuja.

Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa

Uudet hiilivoimalahankkeet alkavat olla jo harvinaisuus, sillä niiden määrä on romahtanut Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen. Ajatushautomon raportissa toivotaan, että yhä useampi maa siirtyy uusista hiilivoimaloista luopuvien joukkoon Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi