Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Nainen esittelee kangasta
Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron asuun on käytetty vesihyasintista valmistettua kuitua. Tuhoisana rikkaruohona pidetystä kasvista voi tehdä paljon muutakin hyödyllistä. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

(IPS) -- Nopeakasvuinen vesihyasintti on hankala vitsaus itäisen Afrikan Victorianjärvellä. Maanosan länsirannikolla Nigeriassa kasvia on alettu hyödyntää tarve-esineiden raaka-aineena. Kestävän kehityksen innovaatioita esiteltiin hiljan Kenian Nairobissa.

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys Mitimeth on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Monet naisista ovat köyhiä leskiä, mutta taitoja on neuvottu myös opettajille ja oppilaille rannikkoseutujen kouluissa.

Idachaba-Obaro esitteli yrityksensä toimintaa kestävän kehityksen messuilla, jotka järjestettiin maaliskuussa Nairobissa YK:n ympäristökokouksen (Unea) yhteydessä.

Ansiomahdollisuuksia köyhille

Mitimethin tuotevalikoimaan kuuluu vesihyasintista valmistettujen muodikkaiden vaatteiden ohella monikäyttöisiä koreja ja vateja sekä toimisto- ja taloustarvikkeita.

”Kouluttamamme naiset voivat nyt hankkia lisätuloja tuotteillaan. Raaka-aineena on kasvi, jota on totuttu pitämään haitallisena ympäri maailmaa”, Idachaba-Obaro sanoo.

Markkinoiden löytäminen on hänen mukaansa toiminnan suurin haaste tässä vaiheessa. ”Heti kun saamme tilauksen, pyydämme naisia valmistamaan vesihyasintista narua, mikä on kuidun työstämisen ensimmäinen vaihe.”

70 naisen ryhmä ansaitsi muutamassa kuukaudessa 3 500 euroa, ja nyt kaikki haluavat mukaan bisnekseen, Idachaba-Obaro kertoo.

Virolaiskeksintö pelastaa metsiä

”Maailmanlaajuisen tuotannon ja kulutuksen muuttaminen kestäväksi vaatii innovaatioita, jotka eivät tapahdu itsestään vaan tarvitsevat tukea”, YK:n ympäristöjärjestön UNEn toiminnanjohtaja Joyce Msuya muistutti Kenian kokouksessa, johon osallistui yli 4 000 henkeä 170 maasta.

Nairobissa nähtiin lukuisia muitakin kestävän kehityksen keksintöjä. Niihin kuuluva Timbeter-kännykkäsovellus on Virossa kehitetty menetelmä raakapuun määrän mittaamiseksi.

Sovellus päättelee kännykkäkameralla otetusta kuvasta, paljonko esimerkiksi rekkalastissa on tukkeja ja minkä kokoisia ne ovat, yrityksen perustajiin kuluva Anna-Greta Tsahkna kertoo.

Tekniikkaa pidetään hyvänä keinona torjua laittomia hakkuita. Sitä sovelletaan jo ainakin Thaimaassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa, Venäjällä ja Chilessä.

DNA-tutkimusta kasveille

Brasilialaisen Votorantim-yrityksen edustajat esittelivät menetelmää, jossa metsän kasvilajien kemiallista koostumusta analysoidaan niiden DNA:sta.

”Se auttaa löytämään oikeat kasvit silloin, kun halutaan tiettyjä aineita lääkkeisiin, kosmetiikkaan, parfyymeihin ynnä muuhun”, Votorantimin johtaja Frineia Rezente selittää.

UNE arvioi, että kestävistä ideoista voi paisua biljoonien eurojen arvoista liiketoimintaa, joka hyödyttää sekä ihmisiä että ympäristöä.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteet KeniaNigeria Suomen IPS

Lue myös

Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat