Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kenia lykkää somalialaispakolaisten leirin sulkemista

Kansainvälistä kritiikkiä saanut Kenia lupaa, ettei se suljekaan vielä satojen tuhansien ihmisten asuttamaa Dadaabia.
Ilmakuvaa Dadaabin leiristä vuonna 2014. (Kuva: UN Photo/Evan Schneider / CC BY-NC-ND 2.0)

Kenian hallitus on ilmoittanut, ettei se suljekaan tässä kuussa massiivista Dadaabin pakolaisleiriä. Leiri oli tarkoitus sulkea turvallisuussyistä, mutta eilen maan sisäministeri Joseph Ole Nkaissery kertoi, että sulkemista on lykätty ensi vuoden toukokuulle.

Uutiskanava Al-Jazeeran mukaan syynä lykkäykseen YK:n pakolaiskomissaarin pyyntö.

Kenia on halunnut sulkea Dadaabin, koska sen mukaan leiriä hyödyntävät somalialaiset islamistimilitantit. Kenia liittyi Somalian kapinallisryhmä Al-Shabaabin vastaiseen taisteluun vuonna 2011, ja sen jälkeen maassa on tehty useita terrori-iskuja.

Sulkemispäätös on herättänyt kansainvälistä kritiikkiä, sillä tällä hetkellä noin 283 000 pakolaisen asuttamalla leirillä asuu pääosin sisällissotaan paenneita somalialaisia, joiden on käytännössä mahdotonta palata turvallisesti sodan yhä repimään Somaliaan.

Toukokuussa tehdyn sulkemispäätöksen jälkeen tuhannet somalialaiset ovat jo lähteneet takaisin kotimaahansa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tällä viikolla ilmestyneen raportin mukaan monet on käytännössä painostettu palaamaan. Suurin osa Amnestyn haastattelemista pakolaisista kertoi, että he harkitsevat paluuta Somaliaan vain Kenian viranomaisten uhkailujen vuoksi.

Amnesty kritisoi myös YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää, joka pyörittää vapaaehtoisen paluun ohjelmaa Dadaabissa. Järjestön mukaan YK ja muut järjestöt ovat kertoneet pakolaisille puutteellisesti Somalian vaikeasta turvallisuustilanteesta.

Sisäministeri Nkaisseryn mukaan paluuohjelmaa on edelleen tarkoitus jatkaa sulkupäätöksen lykkääntymisestä huolimatta. Hänen mukaansa palautukset tehdään "inhimillisellä, turvallisella ja arvokkaalla tavalla".

Amnestyn mukaan leirin sulkemisen lykkääntyminen ei ratkaisekaan ongelmaa.

"Olemme tyytyväisiä ministerin lupaukseen, jonka mukaan palautukset tehdään inhimillisellä ja arvokkaalla tavalla, mutta ilmoitus ei tarkoita muutosta politiikassa. Tuhannet pakolaiset ovat vaarassa joutua palautetuiksi pakolla sodan repimään maahan, jossa he voivat kuolla tai vammautua konfliktissa", sanoo Muthoni Wanyeki, Amnestyn Itä-Afrikan alueellinen johtaja.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus ihmisoikeudetpakolaisetpolitiikkakonflikti KeniaSomalia Amnesty International

Lue myös

Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
Kaksi hengityssuojaimin varustautunutta naista harjaa roskia kaduilla.

Libanonin räjähdyksen seuraukset koettelevat etenkin siirtolaisia – Jo ennen onnettomuutta useimmat kärsivät ruokapulasta

Afrikan sarvesta ja Aasiasta lähtöisin olevat pakolaiset ja siirtotyöläiset kärsivät pahimmin Libanonin talouskriisistä, ja koronapandemia vielä pahensi tilannetta. Nyt päälle tulevat vielä ammoniumnitraattivaraston räjähdyksen vaikutukset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.