Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kenia häätää alkuperäiskansaa metsiensuojelun nimissä – Amnesty kritisoi Suomen tukea metsäohjelmalle

Kenian hallitus on häätänyt alkuperäiskansoja pois Embobutin metsässä, jossa toteutetaan myös useita kansainvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita.
Kenian lippuja
Kenia on Suomelle tärkeä kehitysyhteistyökumppani. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo)

Kenian hallitus häätää alkuperäiskansa sengwerien jäseniä näiden esi-isien mailta väkivalloin ja laittomasti. Tänä vuonna on poltettu yli 300 kotia, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään julkaistussa raportissaan (pdf).

Häätöjä tehdään Länsi-Keniassa Embobutin metsässä, joka on virallisesti suojelualuetta. Tavoitteena on estää metsähakkuita.

Alueella toteutetaan myös useita kehitysyhteistyöohjelmia, joita rahoittavat muun muassa Maailmanpankki ja EU. Amnestyn mukaan riskinä on, että kehitysyhteistyövaroilla vahvistetaan Kenian metsähallitusta (KFS), joka toteuttaa häätöjä.

Raportissa kritisoidaan myös Suomea, sillä se tuki Kenian metsähallitusta (KFS) seitsemän vuoden ajan ja suunnittelee hankkeelle myös jatkoa.

“Kehitys on Kenialle tärkeää, mutta se ei saa maksaa ihmishenkiä. Kaikkien metsähankkeita Embobutissa rahoittavien tahojen tulee varmistaa, etteivät ne aiheuta ihmisoikeusloukkauksia”, sanoo Amnestyn Kenian osaston toiminnanjohtaja Irungu Houghton.

Metsästäjä-keräilijäkansoihin kuuluvat sengwerit ovat eläneet Embobutin metsäalueella sukupolvien ajan. Kenian perustuslain ja kansainvälisen oikeuden mukaan heidän mielipidettään olisi pitänyt kysyä ennen kuin heitä aletaan siirtää.

Kenian hallituksen mukaan näin onkin tehty, mutta Amnestyn mukaan heitä on häädetty väkivalloin. Monet joutuvat nyt asumaan huonokuntoisissa asunnoissa ja perheitä on hajonnut, kun yksi perheenjäsen on jäänyt metsään vartioimaan esi-isien perintöä ja muut muuttaneet turvallisuussyistä muualle. Raportin mukaan on myös käynyt ilmi, että KFS itse on ollut mukana laittomissa hakkuissa, joista sengwereitä on syytetty.

Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet tilannetta jo useiden vuosien ajan, sillä sengwereitä on häädetty aiemminkin. Asia nousi vuodenvaiheessa uudelleen esiin, kun taloja alettiin jälleen polttaa ja Kenian metsähallituksen vartijat ampuivat kuoliaaksi yhden sengwer-kansan jäsenen pakkohäädön yhteydessä.

Tuolloin alkuperäiskansajärjestöt sekä muun muassa suomalainen ympäristöalan säätiö Siemenpuu vetosivat ulkoministeri Timo Soiniin (sin) ja silloiseen kehitysministeriin Kai Mykkäseen (kok), jotta Suomi ei enää rahoittaisi Kenian metsähallitusta.

Suomi tuki Kenian metsäsektorin uudistamista 18,8 miljoonalla eurolla vuosina 2009–2016. Ohjelmassa muun muassa perustettiin maahan metsätoimistoja. Uudistuksen toteutti KFS.

Tällä hetkellä yhteistyötä ei ole, mutta kehitysministeri Mykkänen hyväksyi joulukuussa uuden, 9,5 miljoonan euron arvoisen yksityisen sektorin metsäohjelman vuosille 2018–2022. Sen yhteistyökumppanina olisi KFS.

Ulkoministeriö kertoi maailma.netille tammikuussa, että uutta ohjelmaa ei ole vielä aloitettu, vaan ensin tutkitaan, mitä Keniassa on viime aikoina tapahtunut. Amnestyn mukaan hankkeen aloitusajankohtaa on kritiikin vuoksi nyt siirretty.

Suomi on tehnyt aiemmin arvioinnin Kenian metsäohjelmasta vuonna 2016, mutta Amnestyn mukaan se ei huomioinut riittävästi ihmisoikeusasioita. Sen mielestä selvitys pitäisi teettää uudelleen ja ihmisoikeuslähtöistä lähestymistä pitäisi vaatia kaikkiin tuleviin hankkeisiin.

”Uudessa tarkastelussa tulisi erityisen tarkasti selvittää mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset, jotka tapahtuivat ohjelman aikana”, sanoo Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen.

Suomen kehityspolitiikka alkuperäiskansatkehitysyhteistyöympäristömetsätsuojelu KeniaSuomi Amnesty InternationalUlkoministeriö

Lue myös

Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.
Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat