Uutiset Koronavirus

Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä

Suomalaisten lahjoittajien tuella annetaan saippuaa, ruoka-apua ja hygieniatietoa kehitysmaissa. Työ voi kuitenkin vaikeutua, sillä suomalaiset ovat vähentäneet lahjoittamistaan koronaviruskriisin aikana ja järjestöjen tulot uhkaavat vähentyä.
Mies pyöräilee kasvomaski kasvoillaan autotiellä.
Nepalissa on todettu vasta 99 koronavirustartuntaa, mutta epidemia on silti sulkenut muun muassa koulut. Suomalaisen Interpedian tuella suunnitellaan muun muassa valistustyön aloittamista radion avulla. (Kuva: Interpedia)

Monien suomalaisten järjestöjen työ kehitysmaissa on jouduttu keskeyttämään koronaviruspandemian seurauksena. Osalla toiminta on kokonaan tauolla, osa on muuttanut työnsä koronaviruksen ehkäisemiseksi ja siitä kärsivien tukemiseksi.

Muun muassa koulutusta ja koulujen kehittämistä seitsemässä eri maassa tukevan Interpedian kehitysyhteistyöhankkeet ovat nyt pääosin jäissä, sillä koulut on useimmissa maissa suljettu.

Esimerkiksi Nepalissa on aiemmin kehitetty kouluhallintoa ja lapsiystävällistä opetusta sekä tuettu erityistarpeisten lasten kouluun pääsyä. Nyt Interpedian kumppanijärjestöt tekevät koronavalistustyötä, jakavat kasvomaskeja, käsidesiä ja saippuaa. Suunnitteilla on myös valistustyön ja etäopetuksen aloittaminen radion välityksellä Länsi-Nepalissa.

”Yksi kumppaneistamme suunnittelee myös ruoka-avun antamista, sillä köyhimmät elävät monesti päivätyöläisen palkalla. Jos ei ole töitä, ei ole tuloja eikä ruokaakaan”, kertoo järjestön tiedottaja Marja Utela.

Koronatyötä tekee nyt myös Emmaus Helsinki, jolla on kehitysyhteistyötä Intiassa, Perussa ja Etelä-Afrikassa. Esimerkiksi Perussa järjestön tukemat, köyhille lapsille tarkoitettu päiväkoti sekä kierrätyskeskus ja kirpputorimyymälä on jouduttu koronaviruksen vuoksi sulkemaan.

”Kumppanijärjestömme antaa lasten perheille avustuksena ruokaa, joka olisi muuten käytetty päiväkodin ruokailussa. Myös kierrätyskeskuksen työntekijöille, joilla ei ole nyt palkkatuloja, on jaettu riisiä, jauhoja ja sokeria sisältäviä ruokapaketteja”, kertoo Emmauksen toiminnanjohtaja Anu Hyle.

Järjestöt sopeuttavat toimintaansa

Koronavirus on muuttanut myös monien muiden suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaa, kertoo kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingosta.

Järjestö teetti huhtikuussa jäsenilleen kyselyn, jossa selvisi, että 84 prosenttia kyselyyn vastanneesta 88 järjestöstä on muuttanut toimintaansa koronaviruksen takia. Kaikki vastanneet järjestöt eivät ole kehitysyhteistyöjärjestöjä.

Monesti kyse on esimerkiksi digitaalisten toimintojen lisäämisestä, mutta noin neljännes on joutunut hidastamaan tai keskeyttämään nimenomaan kehitysyhteistyötään. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura on kertonut lomauttaneensa henkilökuntaansa työn vaikeuduttua.

16 prosenttia Fingon kyselyyn vastanneista on kohdentanut työtään koronavirustoimiin. Myös ulkoministeriö kertoi viime viikolla, että sen tukemien järjestöjen kehitysyhteistyötä on ohjattu uudelleen koronavirustoimiin lähes kolmen miljoonan euron edestä.

Isommista järjestöistä esimerkiksi Unicef on käynnistänyt massiivisen avustusoperaation muun muassa suojavarusteiden ja testaustarvikkeiden välittämiseksi, tiedon levittämiseksi ja vaihtoehtoisten opetusohjelmien kehittämiseksi.

Myös esimerkiksi SOS-Lapsikylä tarjoaa kehitysmaissa ruoka-apua sekä hygienia- ja suojatarvikkeita, tukee lasten mahdollisuuksia käydä kotikoulua, kouluttaa henkilökuntaa sekä tarjoaa psykososiaalista tukea lapsille, joita virus huolettaa. Lapsikyliin on rakennettu myös eristystiloja.

Koronavirus on kehitysmaissa monelle perheelle erityisesti taloudellinen uhka. Vaikka viruksen ei ole todettu tarttuvan erityisen herkästi lapsiin, moni lapsi voi taudin seurauksena menettää huoltajansa, muistuttaa SOS-Lapsikylän viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen. Etenkin hivistä kärsivillä alueilla huoltaja voi monesti olla isovanhempi ja kuulua riskiryhmään.

”Koronavirus on sinällään paha asia, mutta vielä pahempi asia ovat kaikki seuraukset, kuten ruokakriisi. Yritämme taistella sen puolesta, että ihmisten toimeentulo säilyisi edes jollakin tasolla kriisin aikana”, hän sanoo.

Ihmisiä istuu nurmikolla muutaman metrin välein toisistaan.
Etiopiassa annetaan koronavalistusta turvavälit muistaen. (Kuva: Interpedia)

Lahjoitukset vähenevät

Vaikka järjestöt ovat pystyneet muokkaamaansa toimintaansa nopeasti, huolenaiheena on rahoituksen riittävyys. Kun kuukausilahjoittajia tavoitteleva feissaustyö on tauolla, varainkeruutapahtumia ei voi järjestää, kirpputorit ovat kiinni ja monen lahjoittajan taloustilanne heikentynyt, myös koronatyöhön on käytettävissä vähemmän rahaa.

Varainhankintaa tekevien yhteisöjen yhteistyöverkoston, Vastuullinen lahjoittaminen ry:n tekemän kyselyn mukaan suomalaisten lahjoittaminen on vähentynyt selvästi koronavirustilanteen aikana. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei ole viimeisen kahden kuukauden aikana osallistunut millään tavoin hyväntekeväisyyteen. Yleensä suomalaisista 73 prosenttia osallistuu jollain tavalla hyväntekeväisyyteen.

Fingon kyselyn mukaan lähes kolme neljästä järjestöstä uskoo, että koronaviruksella on ainakin jonkin verran vaikutuksia niiden talouteen tänä vuonna.

Ulkoministeriö on helpottanut tilannetta poistamalla tukemistaan kehitysyhteistyöhankkeista omarahoitusvaatimuksen, minkä uskotaan auttavan etenkin tänä vuonna.

Kaikkia se ei pelasta. Esimerkiksi Emmauksen kaikki tulot tulevat kahdesta kirpputorista, jotka ovat nyt kiinni. Moni vapaaehtoinen kuuluu riskiryhmään eikä voi tulla töihin, vaikka kaupat jälleen aukeaisivat.

”Jos kirppikset saadaan avattua kesällä ja toiminta palautuu suhteellisen nopeasti normaaliksi, pystymme välittämään rahat kehitysyhteistyöhön budjetin mukaisesti, mutta epävarmoja tekijöitä on paljon. Tilanne voi vaikuttaa myös ensi vuoden budjettiin”, Hyle arvioi.

Pitkäjänteinen työ uhattuna

Esimerkiksi Unicefissa, SOS-Lapsikylässä eikä myöskään ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalissa lahjoituksissa ole vielä havaittu merkittävää pudotusta, vaikka suuri osa järjestöjen varoista tulee feissauksen kautta hankittavista kuukausilahjoittajista. Syynä on muun muassa se, että tärkein feissauskausi, kesä, on vasta edessä.

”Mitä kauemmin tilanne kestää, sitä isompi lovi tulee uusien lahjoittajien määrää. Toistaiseksi nykyiset kuukausilahjoittajat ovat kuitenkin pysyneet hyvin kyydissä”, SOS-Lapsikylän Leena Poutanen toteaa.

Sama on huomattu Unicefissa. Toisaalta koronakriisille on vaikea saada lahjoittajien huomiota, toteaa Unicefin viestintä- ja markkinointijohtaja Kimmo Tupala.

”Ihmiset ovat aika käpertyneitä omaan napaansa ja Suomen tilanteeseen. Meille on haaste saada käännettyä ihmisten huomio edessä olevaan tilanteeseen maailmalla. Se ei saa mediankaan huomiota vielä tarpeeksi”, hän huomauttaa.

Pitkällä aikavälillä huolena on myös se, mitä tapahtuu muulle kehitysyhteistyölle.

”Tällä hetkellä puhutaan vain kriisiratkaisusta, mutta nyt pitäisi jaksaa ajatella myös pidemmälle. Kun pahin tilanne on ohi, tarvitaan tukea niin koronapandemian jälkeiseen yhteiskuntien uudelleen rakentamiseen kuin pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. Tämän työn tulee jatkua pandemiasta huolimatta ja sen jälkeen”, Fingon Pauliina Savola huomauttaa.

Järjestöjen toiminta ja avustustyöKoronavirus avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöterveyssairaus/lääkintä Suomi SOS-LapsikyläSuomen UNICEFAmnesty InternationalInterpedia

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria