Uutiset Koronavirus

Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä

Suomalaisten lahjoittajien tuella annetaan saippuaa, ruoka-apua ja hygieniatietoa kehitysmaissa. Työ voi kuitenkin vaikeutua, sillä suomalaiset ovat vähentäneet lahjoittamistaan koronaviruskriisin aikana ja järjestöjen tulot uhkaavat vähentyä.
Mies pyöräilee kasvomaski kasvoillaan autotiellä.
Nepalissa on todettu vasta 99 koronavirustartuntaa, mutta epidemia on silti sulkenut muun muassa koulut. Suomalaisen Interpedian tuella suunnitellaan muun muassa valistustyön aloittamista radion avulla. (Kuva: Interpedia)

Monien suomalaisten järjestöjen työ kehitysmaissa on jouduttu keskeyttämään koronaviruspandemian seurauksena. Osalla toiminta on kokonaan tauolla, osa on muuttanut työnsä koronaviruksen ehkäisemiseksi ja siitä kärsivien tukemiseksi.

Muun muassa koulutusta ja koulujen kehittämistä seitsemässä eri maassa tukevan Interpedian kehitysyhteistyöhankkeet ovat nyt pääosin jäissä, sillä koulut on useimmissa maissa suljettu.

Esimerkiksi Nepalissa on aiemmin kehitetty kouluhallintoa ja lapsiystävällistä opetusta sekä tuettu erityistarpeisten lasten kouluun pääsyä. Nyt Interpedian kumppanijärjestöt tekevät koronavalistustyötä, jakavat kasvomaskeja, käsidesiä ja saippuaa. Suunnitteilla on myös valistustyön ja etäopetuksen aloittaminen radion välityksellä Länsi-Nepalissa.

”Yksi kumppaneistamme suunnittelee myös ruoka-avun antamista, sillä köyhimmät elävät monesti päivätyöläisen palkalla. Jos ei ole töitä, ei ole tuloja eikä ruokaakaan”, kertoo järjestön tiedottaja Marja Utela.

Koronatyötä tekee nyt myös Emmaus Helsinki, jolla on kehitysyhteistyötä Intiassa, Perussa ja Etelä-Afrikassa. Esimerkiksi Perussa järjestön tukemat, köyhille lapsille tarkoitettu päiväkoti sekä kierrätyskeskus ja kirpputorimyymälä on jouduttu koronaviruksen vuoksi sulkemaan.

”Kumppanijärjestömme antaa lasten perheille avustuksena ruokaa, joka olisi muuten käytetty päiväkodin ruokailussa. Myös kierrätyskeskuksen työntekijöille, joilla ei ole nyt palkkatuloja, on jaettu riisiä, jauhoja ja sokeria sisältäviä ruokapaketteja”, kertoo Emmauksen toiminnanjohtaja Anu Hyle.

Järjestöt sopeuttavat toimintaansa

Koronavirus on muuttanut myös monien muiden suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaa, kertoo kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingosta.

Järjestö teetti huhtikuussa jäsenilleen kyselyn, jossa selvisi, että 84 prosenttia kyselyyn vastanneesta 88 järjestöstä on muuttanut toimintaansa koronaviruksen takia. Kaikki vastanneet järjestöt eivät ole kehitysyhteistyöjärjestöjä.

Monesti kyse on esimerkiksi digitaalisten toimintojen lisäämisestä, mutta noin neljännes on joutunut hidastamaan tai keskeyttämään nimenomaan kehitysyhteistyötään. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura on kertonut lomauttaneensa henkilökuntaansa työn vaikeuduttua.

16 prosenttia Fingon kyselyyn vastanneista on kohdentanut työtään koronavirustoimiin. Myös ulkoministeriö kertoi viime viikolla, että sen tukemien järjestöjen kehitysyhteistyötä on ohjattu uudelleen koronavirustoimiin lähes kolmen miljoonan euron edestä.

Isommista järjestöistä esimerkiksi Unicef on käynnistänyt massiivisen avustusoperaation muun muassa suojavarusteiden ja testaustarvikkeiden välittämiseksi, tiedon levittämiseksi ja vaihtoehtoisten opetusohjelmien kehittämiseksi.

Myös esimerkiksi SOS-Lapsikylä tarjoaa kehitysmaissa ruoka-apua sekä hygienia- ja suojatarvikkeita, tukee lasten mahdollisuuksia käydä kotikoulua, kouluttaa henkilökuntaa sekä tarjoaa psykososiaalista tukea lapsille, joita virus huolettaa. Lapsikyliin on rakennettu myös eristystiloja.

Koronavirus on kehitysmaissa monelle perheelle erityisesti taloudellinen uhka. Vaikka viruksen ei ole todettu tarttuvan erityisen herkästi lapsiin, moni lapsi voi taudin seurauksena menettää huoltajansa, muistuttaa SOS-Lapsikylän viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen. Etenkin hivistä kärsivillä alueilla huoltaja voi monesti olla isovanhempi ja kuulua riskiryhmään.

”Koronavirus on sinällään paha asia, mutta vielä pahempi asia ovat kaikki seuraukset, kuten ruokakriisi. Yritämme taistella sen puolesta, että ihmisten toimeentulo säilyisi edes jollakin tasolla kriisin aikana”, hän sanoo.

Ihmisiä istuu nurmikolla muutaman metrin välein toisistaan.
Etiopiassa annetaan koronavalistusta turvavälit muistaen. (Kuva: Interpedia)

Lahjoitukset vähenevät

Vaikka järjestöt ovat pystyneet muokkaamaansa toimintaansa nopeasti, huolenaiheena on rahoituksen riittävyys. Kun kuukausilahjoittajia tavoitteleva feissaustyö on tauolla, varainkeruutapahtumia ei voi järjestää, kirpputorit ovat kiinni ja monen lahjoittajan taloustilanne heikentynyt, myös koronatyöhön on käytettävissä vähemmän rahaa.

Varainhankintaa tekevien yhteisöjen yhteistyöverkoston, Vastuullinen lahjoittaminen ry:n tekemän kyselyn mukaan suomalaisten lahjoittaminen on vähentynyt selvästi koronavirustilanteen aikana. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei ole viimeisen kahden kuukauden aikana osallistunut millään tavoin hyväntekeväisyyteen. Yleensä suomalaisista 73 prosenttia osallistuu jollain tavalla hyväntekeväisyyteen.

Fingon kyselyn mukaan lähes kolme neljästä järjestöstä uskoo, että koronaviruksella on ainakin jonkin verran vaikutuksia niiden talouteen tänä vuonna.

Ulkoministeriö on helpottanut tilannetta poistamalla tukemistaan kehitysyhteistyöhankkeista omarahoitusvaatimuksen, minkä uskotaan auttavan etenkin tänä vuonna.

Kaikkia se ei pelasta. Esimerkiksi Emmauksen kaikki tulot tulevat kahdesta kirpputorista, jotka ovat nyt kiinni. Moni vapaaehtoinen kuuluu riskiryhmään eikä voi tulla töihin, vaikka kaupat jälleen aukeaisivat.

”Jos kirppikset saadaan avattua kesällä ja toiminta palautuu suhteellisen nopeasti normaaliksi, pystymme välittämään rahat kehitysyhteistyöhön budjetin mukaisesti, mutta epävarmoja tekijöitä on paljon. Tilanne voi vaikuttaa myös ensi vuoden budjettiin”, Hyle arvioi.

Pitkäjänteinen työ uhattuna

Esimerkiksi Unicefissa, SOS-Lapsikylässä eikä myöskään ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalissa lahjoituksissa ole vielä havaittu merkittävää pudotusta, vaikka suuri osa järjestöjen varoista tulee feissauksen kautta hankittavista kuukausilahjoittajista. Syynä on muun muassa se, että tärkein feissauskausi, kesä, on vasta edessä.

”Mitä kauemmin tilanne kestää, sitä isompi lovi tulee uusien lahjoittajien määrää. Toistaiseksi nykyiset kuukausilahjoittajat ovat kuitenkin pysyneet hyvin kyydissä”, SOS-Lapsikylän Leena Poutanen toteaa.

Sama on huomattu Unicefissa. Toisaalta koronakriisille on vaikea saada lahjoittajien huomiota, toteaa Unicefin viestintä- ja markkinointijohtaja Kimmo Tupala.

”Ihmiset ovat aika käpertyneitä omaan napaansa ja Suomen tilanteeseen. Meille on haaste saada käännettyä ihmisten huomio edessä olevaan tilanteeseen maailmalla. Se ei saa mediankaan huomiota vielä tarpeeksi”, hän huomauttaa.

Pitkällä aikavälillä huolena on myös se, mitä tapahtuu muulle kehitysyhteistyölle.

”Tällä hetkellä puhutaan vain kriisiratkaisusta, mutta nyt pitäisi jaksaa ajatella myös pidemmälle. Kun pahin tilanne on ohi, tarvitaan tukea niin koronapandemian jälkeiseen yhteiskuntien uudelleen rakentamiseen kuin pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. Tämän työn tulee jatkua pandemiasta huolimatta ja sen jälkeen”, Fingon Pauliina Savola huomauttaa.

Järjestöjen toiminta ja avustustyöKoronavirus avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöterveyssairaus/lääkintä Suomi SOS-LapsikyläSuomen UNICEFAmnesty InternationalInterpedia

Lue myös

Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”