Uutiset Koronaviruspandemia

Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä

Suomalaisten lahjoittajien tuella annetaan saippuaa, ruoka-apua ja hygieniatietoa kehitysmaissa. Työ voi kuitenkin vaikeutua, sillä suomalaiset ovat vähentäneet lahjoittamistaan koronaviruskriisin aikana ja järjestöjen tulot uhkaavat vähentyä.
Mies pyöräilee kasvomaski kasvoillaan autotiellä.
Nepalissa on todettu vasta 99 koronavirustartuntaa, mutta epidemia on silti sulkenut muun muassa koulut. Suomalaisen Interpedian tuella suunnitellaan muun muassa valistustyön aloittamista radion avulla. (Kuva: Interpedia)

Monien suomalaisten järjestöjen työ kehitysmaissa on jouduttu keskeyttämään koronaviruspandemian seurauksena. Osalla toiminta on kokonaan tauolla, osa on muuttanut työnsä koronaviruksen ehkäisemiseksi ja siitä kärsivien tukemiseksi.

Muun muassa koulutusta ja koulujen kehittämistä seitsemässä eri maassa tukevan Interpedian kehitysyhteistyöhankkeet ovat nyt pääosin jäissä, sillä koulut on useimmissa maissa suljettu.

Esimerkiksi Nepalissa on aiemmin kehitetty kouluhallintoa ja lapsiystävällistä opetusta sekä tuettu erityistarpeisten lasten kouluun pääsyä. Nyt Interpedian kumppanijärjestöt tekevät koronavalistustyötä, jakavat kasvomaskeja, käsidesiä ja saippuaa. Suunnitteilla on myös valistustyön ja etäopetuksen aloittaminen radion välityksellä Länsi-Nepalissa.

”Yksi kumppaneistamme suunnittelee myös ruoka-avun antamista, sillä köyhimmät elävät monesti päivätyöläisen palkalla. Jos ei ole töitä, ei ole tuloja eikä ruokaakaan”, kertoo järjestön tiedottaja Marja Utela.

Koronatyötä tekee nyt myös Emmaus Helsinki, jolla on kehitysyhteistyötä Intiassa, Perussa ja Etelä-Afrikassa. Esimerkiksi Perussa järjestön tukemat, köyhille lapsille tarkoitettu päiväkoti sekä kierrätyskeskus ja kirpputorimyymälä on jouduttu koronaviruksen vuoksi sulkemaan.

”Kumppanijärjestömme antaa lasten perheille avustuksena ruokaa, joka olisi muuten käytetty päiväkodin ruokailussa. Myös kierrätyskeskuksen työntekijöille, joilla ei ole nyt palkkatuloja, on jaettu riisiä, jauhoja ja sokeria sisältäviä ruokapaketteja”, kertoo Emmauksen toiminnanjohtaja Anu Hyle.

Järjestöt sopeuttavat toimintaansa

Koronavirus on muuttanut myös monien muiden suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaa, kertoo kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingosta.

Järjestö teetti huhtikuussa jäsenilleen kyselyn, jossa selvisi, että 84 prosenttia kyselyyn vastanneesta 88 järjestöstä on muuttanut toimintaansa koronaviruksen takia. Kaikki vastanneet järjestöt eivät ole kehitysyhteistyöjärjestöjä.

Monesti kyse on esimerkiksi digitaalisten toimintojen lisäämisestä, mutta noin neljännes on joutunut hidastamaan tai keskeyttämään nimenomaan kehitysyhteistyötään. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura on kertonut lomauttaneensa henkilökuntaansa työn vaikeuduttua.

16 prosenttia Fingon kyselyyn vastanneista on kohdentanut työtään koronavirustoimiin. Myös ulkoministeriö kertoi viime viikolla, että sen tukemien järjestöjen kehitysyhteistyötä on ohjattu uudelleen koronavirustoimiin lähes kolmen miljoonan euron edestä.

Isommista järjestöistä esimerkiksi Unicef on käynnistänyt massiivisen avustusoperaation muun muassa suojavarusteiden ja testaustarvikkeiden välittämiseksi, tiedon levittämiseksi ja vaihtoehtoisten opetusohjelmien kehittämiseksi.

Myös esimerkiksi SOS-Lapsikylä tarjoaa kehitysmaissa ruoka-apua sekä hygienia- ja suojatarvikkeita, tukee lasten mahdollisuuksia käydä kotikoulua, kouluttaa henkilökuntaa sekä tarjoaa psykososiaalista tukea lapsille, joita virus huolettaa. Lapsikyliin on rakennettu myös eristystiloja.

Koronavirus on kehitysmaissa monelle perheelle erityisesti taloudellinen uhka. Vaikka viruksen ei ole todettu tarttuvan erityisen herkästi lapsiin, moni lapsi voi taudin seurauksena menettää huoltajansa, muistuttaa SOS-Lapsikylän viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen. Etenkin hivistä kärsivillä alueilla huoltaja voi monesti olla isovanhempi ja kuulua riskiryhmään.

”Koronavirus on sinällään paha asia, mutta vielä pahempi asia ovat kaikki seuraukset, kuten ruokakriisi. Yritämme taistella sen puolesta, että ihmisten toimeentulo säilyisi edes jollakin tasolla kriisin aikana”, hän sanoo.

Ihmisiä istuu nurmikolla muutaman metrin välein toisistaan.
Etiopiassa annetaan koronavalistusta turvavälit muistaen. (Kuva: Interpedia)

Lahjoitukset vähenevät

Vaikka järjestöt ovat pystyneet muokkaamaansa toimintaansa nopeasti, huolenaiheena on rahoituksen riittävyys. Kun kuukausilahjoittajia tavoitteleva feissaustyö on tauolla, varainkeruutapahtumia ei voi järjestää, kirpputorit ovat kiinni ja monen lahjoittajan taloustilanne heikentynyt, myös koronatyöhön on käytettävissä vähemmän rahaa.

Varainhankintaa tekevien yhteisöjen yhteistyöverkoston, Vastuullinen lahjoittaminen ry:n tekemän kyselyn mukaan suomalaisten lahjoittaminen on vähentynyt selvästi koronavirustilanteen aikana. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei ole viimeisen kahden kuukauden aikana osallistunut millään tavoin hyväntekeväisyyteen. Yleensä suomalaisista 73 prosenttia osallistuu jollain tavalla hyväntekeväisyyteen.

Fingon kyselyn mukaan lähes kolme neljästä järjestöstä uskoo, että koronaviruksella on ainakin jonkin verran vaikutuksia niiden talouteen tänä vuonna.

Ulkoministeriö on helpottanut tilannetta poistamalla tukemistaan kehitysyhteistyöhankkeista omarahoitusvaatimuksen, minkä uskotaan auttavan etenkin tänä vuonna.

Kaikkia se ei pelasta. Esimerkiksi Emmauksen kaikki tulot tulevat kahdesta kirpputorista, jotka ovat nyt kiinni. Moni vapaaehtoinen kuuluu riskiryhmään eikä voi tulla töihin, vaikka kaupat jälleen aukeaisivat.

”Jos kirppikset saadaan avattua kesällä ja toiminta palautuu suhteellisen nopeasti normaaliksi, pystymme välittämään rahat kehitysyhteistyöhön budjetin mukaisesti, mutta epävarmoja tekijöitä on paljon. Tilanne voi vaikuttaa myös ensi vuoden budjettiin”, Hyle arvioi.

Pitkäjänteinen työ uhattuna

Esimerkiksi Unicefissa, SOS-Lapsikylässä eikä myöskään ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalissa lahjoituksissa ole vielä havaittu merkittävää pudotusta, vaikka suuri osa järjestöjen varoista tulee feissauksen kautta hankittavista kuukausilahjoittajista. Syynä on muun muassa se, että tärkein feissauskausi, kesä, on vasta edessä.

”Mitä kauemmin tilanne kestää, sitä isompi lovi tulee uusien lahjoittajien määrää. Toistaiseksi nykyiset kuukausilahjoittajat ovat kuitenkin pysyneet hyvin kyydissä”, SOS-Lapsikylän Leena Poutanen toteaa.

Sama on huomattu Unicefissa. Toisaalta koronakriisille on vaikea saada lahjoittajien huomiota, toteaa Unicefin viestintä- ja markkinointijohtaja Kimmo Tupala.

”Ihmiset ovat aika käpertyneitä omaan napaansa ja Suomen tilanteeseen. Meille on haaste saada käännettyä ihmisten huomio edessä olevaan tilanteeseen maailmalla. Se ei saa mediankaan huomiota vielä tarpeeksi”, hän huomauttaa.

Pitkällä aikavälillä huolena on myös se, mitä tapahtuu muulle kehitysyhteistyölle.

”Tällä hetkellä puhutaan vain kriisiratkaisusta, mutta nyt pitäisi jaksaa ajatella myös pidemmälle. Kun pahin tilanne on ohi, tarvitaan tukea niin koronapandemian jälkeiseen yhteiskuntien uudelleen rakentamiseen kuin pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. Tämän työn tulee jatkua pandemiasta huolimatta ja sen jälkeen”, Fingon Pauliina Savola huomauttaa.

Järjestöjen toiminta ja avustustyöKoronaviruspandemia avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöterveyssairaus/lääkintä Suomi SOS-LapsikyläSuomen UNICEFAmnesty InternationalInterpedia

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä