Uutiset Koronavirus

Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä

Suomalaisten lahjoittajien tuella annetaan saippuaa, ruoka-apua ja hygieniatietoa kehitysmaissa. Työ voi kuitenkin vaikeutua, sillä suomalaiset ovat vähentäneet lahjoittamistaan koronaviruskriisin aikana ja järjestöjen tulot uhkaavat vähentyä.
Mies pyöräilee kasvomaski kasvoillaan autotiellä.
Nepalissa on todettu vasta 99 koronavirustartuntaa, mutta epidemia on silti sulkenut muun muassa koulut. Suomalaisen Interpedian tuella suunnitellaan muun muassa valistustyön aloittamista radion avulla. (Kuva: Interpedia)

Monien suomalaisten järjestöjen työ kehitysmaissa on jouduttu keskeyttämään koronaviruspandemian seurauksena. Osalla toiminta on kokonaan tauolla, osa on muuttanut työnsä koronaviruksen ehkäisemiseksi ja siitä kärsivien tukemiseksi.

Muun muassa koulutusta ja koulujen kehittämistä seitsemässä eri maassa tukevan Interpedian kehitysyhteistyöhankkeet ovat nyt pääosin jäissä, sillä koulut on useimmissa maissa suljettu.

Esimerkiksi Nepalissa on aiemmin kehitetty kouluhallintoa ja lapsiystävällistä opetusta sekä tuettu erityistarpeisten lasten kouluun pääsyä. Nyt Interpedian kumppanijärjestöt tekevät koronavalistustyötä, jakavat kasvomaskeja, käsidesiä ja saippuaa. Suunnitteilla on myös valistustyön ja etäopetuksen aloittaminen radion välityksellä Länsi-Nepalissa.

”Yksi kumppaneistamme suunnittelee myös ruoka-avun antamista, sillä köyhimmät elävät monesti päivätyöläisen palkalla. Jos ei ole töitä, ei ole tuloja eikä ruokaakaan”, kertoo järjestön tiedottaja Marja Utela.

Koronatyötä tekee nyt myös Emmaus Helsinki, jolla on kehitysyhteistyötä Intiassa, Perussa ja Etelä-Afrikassa. Esimerkiksi Perussa järjestön tukemat, köyhille lapsille tarkoitettu päiväkoti sekä kierrätyskeskus ja kirpputorimyymälä on jouduttu koronaviruksen vuoksi sulkemaan.

”Kumppanijärjestömme antaa lasten perheille avustuksena ruokaa, joka olisi muuten käytetty päiväkodin ruokailussa. Myös kierrätyskeskuksen työntekijöille, joilla ei ole nyt palkkatuloja, on jaettu riisiä, jauhoja ja sokeria sisältäviä ruokapaketteja”, kertoo Emmauksen toiminnanjohtaja Anu Hyle.

Järjestöt sopeuttavat toimintaansa

Koronavirus on muuttanut myös monien muiden suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaa, kertoo kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingosta.

Järjestö teetti huhtikuussa jäsenilleen kyselyn, jossa selvisi, että 84 prosenttia kyselyyn vastanneesta 88 järjestöstä on muuttanut toimintaansa koronaviruksen takia. Kaikki vastanneet järjestöt eivät ole kehitysyhteistyöjärjestöjä.

Monesti kyse on esimerkiksi digitaalisten toimintojen lisäämisestä, mutta noin neljännes on joutunut hidastamaan tai keskeyttämään nimenomaan kehitysyhteistyötään. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura on kertonut lomauttaneensa henkilökuntaansa työn vaikeuduttua.

16 prosenttia Fingon kyselyyn vastanneista on kohdentanut työtään koronavirustoimiin. Myös ulkoministeriö kertoi viime viikolla, että sen tukemien järjestöjen kehitysyhteistyötä on ohjattu uudelleen koronavirustoimiin lähes kolmen miljoonan euron edestä.

Isommista järjestöistä esimerkiksi Unicef on käynnistänyt massiivisen avustusoperaation muun muassa suojavarusteiden ja testaustarvikkeiden välittämiseksi, tiedon levittämiseksi ja vaihtoehtoisten opetusohjelmien kehittämiseksi.

Myös esimerkiksi SOS-Lapsikylä tarjoaa kehitysmaissa ruoka-apua sekä hygienia- ja suojatarvikkeita, tukee lasten mahdollisuuksia käydä kotikoulua, kouluttaa henkilökuntaa sekä tarjoaa psykososiaalista tukea lapsille, joita virus huolettaa. Lapsikyliin on rakennettu myös eristystiloja.

Koronavirus on kehitysmaissa monelle perheelle erityisesti taloudellinen uhka. Vaikka viruksen ei ole todettu tarttuvan erityisen herkästi lapsiin, moni lapsi voi taudin seurauksena menettää huoltajansa, muistuttaa SOS-Lapsikylän viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen. Etenkin hivistä kärsivillä alueilla huoltaja voi monesti olla isovanhempi ja kuulua riskiryhmään.

”Koronavirus on sinällään paha asia, mutta vielä pahempi asia ovat kaikki seuraukset, kuten ruokakriisi. Yritämme taistella sen puolesta, että ihmisten toimeentulo säilyisi edes jollakin tasolla kriisin aikana”, hän sanoo.

Ihmisiä istuu nurmikolla muutaman metrin välein toisistaan.
Etiopiassa annetaan koronavalistusta turvavälit muistaen. (Kuva: Interpedia)

Lahjoitukset vähenevät

Vaikka järjestöt ovat pystyneet muokkaamaansa toimintaansa nopeasti, huolenaiheena on rahoituksen riittävyys. Kun kuukausilahjoittajia tavoitteleva feissaustyö on tauolla, varainkeruutapahtumia ei voi järjestää, kirpputorit ovat kiinni ja monen lahjoittajan taloustilanne heikentynyt, myös koronatyöhön on käytettävissä vähemmän rahaa.

Varainhankintaa tekevien yhteisöjen yhteistyöverkoston, Vastuullinen lahjoittaminen ry:n tekemän kyselyn mukaan suomalaisten lahjoittaminen on vähentynyt selvästi koronavirustilanteen aikana. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei ole viimeisen kahden kuukauden aikana osallistunut millään tavoin hyväntekeväisyyteen. Yleensä suomalaisista 73 prosenttia osallistuu jollain tavalla hyväntekeväisyyteen.

Fingon kyselyn mukaan lähes kolme neljästä järjestöstä uskoo, että koronaviruksella on ainakin jonkin verran vaikutuksia niiden talouteen tänä vuonna.

Ulkoministeriö on helpottanut tilannetta poistamalla tukemistaan kehitysyhteistyöhankkeista omarahoitusvaatimuksen, minkä uskotaan auttavan etenkin tänä vuonna.

Kaikkia se ei pelasta. Esimerkiksi Emmauksen kaikki tulot tulevat kahdesta kirpputorista, jotka ovat nyt kiinni. Moni vapaaehtoinen kuuluu riskiryhmään eikä voi tulla töihin, vaikka kaupat jälleen aukeaisivat.

”Jos kirppikset saadaan avattua kesällä ja toiminta palautuu suhteellisen nopeasti normaaliksi, pystymme välittämään rahat kehitysyhteistyöhön budjetin mukaisesti, mutta epävarmoja tekijöitä on paljon. Tilanne voi vaikuttaa myös ensi vuoden budjettiin”, Hyle arvioi.

Pitkäjänteinen työ uhattuna

Esimerkiksi Unicefissa, SOS-Lapsikylässä eikä myöskään ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalissa lahjoituksissa ole vielä havaittu merkittävää pudotusta, vaikka suuri osa järjestöjen varoista tulee feissauksen kautta hankittavista kuukausilahjoittajista. Syynä on muun muassa se, että tärkein feissauskausi, kesä, on vasta edessä.

”Mitä kauemmin tilanne kestää, sitä isompi lovi tulee uusien lahjoittajien määrää. Toistaiseksi nykyiset kuukausilahjoittajat ovat kuitenkin pysyneet hyvin kyydissä”, SOS-Lapsikylän Leena Poutanen toteaa.

Sama on huomattu Unicefissa. Toisaalta koronakriisille on vaikea saada lahjoittajien huomiota, toteaa Unicefin viestintä- ja markkinointijohtaja Kimmo Tupala.

”Ihmiset ovat aika käpertyneitä omaan napaansa ja Suomen tilanteeseen. Meille on haaste saada käännettyä ihmisten huomio edessä olevaan tilanteeseen maailmalla. Se ei saa mediankaan huomiota vielä tarpeeksi”, hän huomauttaa.

Pitkällä aikavälillä huolena on myös se, mitä tapahtuu muulle kehitysyhteistyölle.

”Tällä hetkellä puhutaan vain kriisiratkaisusta, mutta nyt pitäisi jaksaa ajatella myös pidemmälle. Kun pahin tilanne on ohi, tarvitaan tukea niin koronapandemian jälkeiseen yhteiskuntien uudelleen rakentamiseen kuin pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. Tämän työn tulee jatkua pandemiasta huolimatta ja sen jälkeen”, Fingon Pauliina Savola huomauttaa.

Järjestöjen toiminta ja avustustyöKoronavirus avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöterveyssairaus/lääkintä Suomi SOS-LapsikyläSuomen UNICEFAmnesty InternationalInterpedia

Lue myös

Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.

Tuoreimmat

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Luetuimmat

YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa