Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Kehitysyhteistyön tulokset kaipaavat enemmän näkyvyyttä

Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus saanut tähän mennessä valitettavan vähän allekirjoituksia. Kannattajakunnan herättelemisen lisäksi, kehitysyhteistyön tulokset tulisi saada myös vastapuolen tietoon, pohtivat järjestöt.
(Kuva: Ari Vitikainen / Lähetysseura / cc 2.0)

Vaikka mielipidemittausten mukaan moni edelleen kannattaa kehitysyhteistyötä, on Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus saanut tähän mennessä valitettavan vähän allekirjoituksia, totesivat järjestöt Kepan järjestämässä leikkauskeskustelussa tiistaina. Tällä hetkellä nimiä on kasassa noin 15 000.

Vetoomuksella vastustetaan hallituksen kaavailemia rajuja leikkauksia kehitysyhteistyöhön.

"Olen pöyristynyt miten vähän allekirjoituksia vetoomus on tähän mennessä saanut. Meitä järjestöjä on kuitenkin paljon ja meillä kaikilla on enemmän tai vähemmän jäseniä ja tukijoita. Tässä on järjestöillä, myös meillä, peiliin katsomisen paikka", kommentoi Interpedian kehitysyhteistyöpäällikkö Sara Alanen.

Moni järjestö yhtyy mielipiteeseen.

"Jotta vetoomuksella olisi painoarvoa, siihen tulisi saada ainakin 50 000 allekirjoitusta, mikä on kansalaisaloitten rajapyykki", kommentoi Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula.

Kepan jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 8,5 miljoonaa, joten jos kaikki kannattajat olisivat allekirjoittaneet vetoomuksen, olisi nimiä jo huikea määrä. Sen lisäksi, että kannattajakunta olisi saatava mobilisoitua tulisi viesti kehitysyhteistyön tärkeydestä ja tuloksista saada myös vastapuolen tietoon, pohtivat järjestöt.

Nyt pitäisi hypätä suden suuhun. Ehdottaisin, että jokainen, joka kehitysyhteistyötä haluaa nostaa, menisi myös perussuomalaisten kokouksiin ja tapahtumiin.”

Vaatimattoman näkyvyyden uumoiltiin johtuvan kesän lomakaudesta, mutta Demarinuorten Maria Nyroos kritisoi ajatusta selittelyksi.

"Meillä on Unelma ja Pride-kulkueet eivät olisi toteutuneet, jos kyse olisi kesästä. Nämä ovat syitä, joita keksimme itsellemme, jotta voimme antaa anteeksi sen, että asioita ei tapahdu", Nyroos sanoo.

"Nyt pitäisi hypätä suden suuhun. Samalla tavalla kun perussuomalaisten edustaja meni Meillä on unelma -lavalle, niin ehdottaisin, että jokainen, joka kehitysyhteistyötä haluaa nostaa, menisi myös perussuomalaisten kokouksiin ja tapahtumiin.

"Vaikka se ei välttämättä ole kivaa, niin kuulette, miksi vastapuoli ei ole samaa mieltä. Jos kehitysyhteistyön leikkaukset johtuvat siitä, että ihmiset eivät tiedä, niin silloin tietoa tulisi jakaa juuri heille", hän jatkaa.

Tietämättömyys jatkosta risoo

Kansalaisärjestöt ovat kesällä julki tulleiden 40 prosentin kehitysyhteistyön leikkaussuunnitelmien jälkeen olleet epätietoisia jatkosta. Järjestöt kritisoivat myös sitä, että tietoa tippuu ministeriöstä lypsämälläkin hyvin vähän ja silloinkin vain lyhyen aikavälin suunnitelmia.

Tällä hetkellä on tiedossa, että hanketuet ovat tältä vuodelta keskeytetty, mutta jatkosta eli siitä järjestetäänkö uusia hakukierroksia on epäselvyyttä.

"Tieto pitäisi saada nyt, jotta voimme suunnitella, kannattako hankehakemuksia ylipäätään alkaa suunnittelemaan, sanoo Sara Alanen.

Yhteiset Lapset ry:n toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki toi esille huolen pienten järjestöjen tulevaisuudesta.

"Pienten järjestöjen varainhankinta on jo nyt tosi vaikeaa. Isot järjestöt, joilla on resursseja markkinoida, vievät suuren potin lahjoituksista. Jos omarahoitusosuus kasvaa, kiristyy kilpailu lahjoittajista entisestään", Kumpumäki sanoo.

"Resurssien pienentyessä vaikeutuu myös varainhankinnassa suuressa roolissa olevien vapaaehtoisten ohjaaminen. Eli tässäkin mielessä hallitusohjelman linjaukset vaikuttavat olevan pienten järjestöjen hivutustaistelua pois kentältä", hän jatkaa.

Jos ulkoministeriön rahoitus pienenee niin radikaalisti kuin on kaavailtu, täytyy järjestöjen tulevaisuudessa pohtia muitakin rahoituskanavia. Moni järjestö suuntaa katsettaan nyt EU:hun, mutta myös opetusministeriö nähtiin vaihtoehtona. Uudessa opetussuunnitelmassa ovat hyvin vahvasti esillä globaali vastuu ja kestävä kehitys.

"Katsetta tulisi suunnata myös tähän suuntaan ja pohtia nyt aidosti laatikon ulkopuolelta. Jos yksi rahoituskanava katoaa, niin emme saa luovuttaa", sanoo Kepan järjestökoordinaattori Sanna Rekola.

Rekolan mukaan hankkeita ja yhteistyötä voitaisiin myös tiivistää, jos rahaa jaetaan jatkossa vähemmän.

Operaatio Vastaisku tarvitsee nyt loppuspurtin

Pelastetaan kehitysyhteistyövetoomuksen näkyvyyden edistämiseksi tarvitaan nyt paljon työvoimaa. Aikaa on syyskuun alkuun asti, jolloin on budjettiriihi. Kepa koordinoi yhteisiä kokouksia ja jakaa materiaalia kaikille kansalaisjärjestöille. Operaatio kulkee nimellä Vastaisku.

Vetoomus hallitukselle löytyy osoitteesta pelastetaankehitysyhteistyo.fi ja sitä voi jakaa niin sähköpostitse kuin sosiaalisesssa mediassa.

Kehitysyhteistyöleikkaukset ihmisoikeudetkehitysyhteistyömediarahoitus

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi